Eläköön, Mikko Mallikas!

Gunilla Bergström: Eläköön, Mikko Mallikas! : neljä tarinaa ystävyydestä

Mikko Mallikkaan ystäviä hemmotellaan. Jo kaksi kokoelmaa vuoden sisällä. Vuoden varmasti luetuimmat kirjat meidän perheessämme ovat tässä. Eläköön, Mikko Mallikas! kokoaa kansiensa väliin neljä tarinaa ystävyydestä. Kolme Mikko Mallikas -klassikkoa ja yhden tarinan Millasta, Mikon hyvästä ystävästä. Tarinoita yhdistävänä teemana on tällä kertaa... Lue koko vinkki »
Hirmuliskojengi : Parhaat kaverit

Lars Mæhle ja Lars Rudebjer: Hirmuliskojengi : Parhaat kaverit

Viime päivinä meillä on läpikäyty uudestaan ja uudestaan Rasmus Rexin tunteikasta päivää. Päivä saa oudon alun, kun Rasmuksen paras kaveri Turkka Troodon ei tulekaan tavalliseen tapaansa herättämään. Kun Turkkaa ei näy eikä kuulu, Rasmuksen on nieltävä pelkonsa ja lähdettävä etsimään mahdollisesti vaaraan joutunutta ystäväänsä kauhistuttavasta suom... Lue koko vinkki »

Maikki Harjanne: Minttu ja ystävät

Vuonna 1978 suomalaislasten kirjahyllyihin alkoi pikkuhiljaa ilmestyä kirjoja, joiden pääroolissa oli hiukan hassunnäköinen pikkutyttö, Minttu. Tämän jälkeen Minttu perheineen on nähty kymmenissä kirjoissa ja sarjan voi mainiosti lukea kuuluvaksi suomalaisen lastenkirjallisuuden moderneihin klassikoihin. Itse elin lapsuuttani 1980- ja 1990-luvuilla... Lue koko vinkki »

Ryan T. Higgins: Kavereita ei saa syödä!

Tämä kirja sanalla sanoen upposi perheemme kolmevuotiaaseen. Jo pelkkä nimi riitti synnyttämään mielenkiinnon, tarina pitämään sen yllä alusta loppuun – uudestaan ja uudestaan. Kun kerran otimme sen päiväunikirjaksi, teimmekin niin jälleen seuraavana päivänä ja sitä seuraavana – aina tähän päivään asti, jo aika monta kertaa. Kavereita ei saa syö... Lue koko vinkki »

Steve Smallman: Minäkö kärttyinen!

Eräänä päivänä Hiiri on aivan erityisen kärttyinen. Ja mitä ihmettä; sen kotikolon oviaukon peittää kaiken kukkuraksi valtava, karvainen peppu. Hieman asiaa selviteltyään Hiirelle valkenee, että pepun omistaa pieni Mäyrä, joka suree kadonnutta äitiään. Yhdessä Mäyrän kanssa Hiiri lähtee siis etsintäretkelle. Matkan alettua etsijät kohtaavat aimo... Lue koko vinkki »

Max Velthuijs: Sammakko ja muukalainen & Sammakkoa pelottaa

Tiedätkö sen tunteen, kun joku – yleensä tv-ohjelma tai elokuva – on jättänyt jälkeensä muiston jostakin mahtavasta ja sitten menee tekemään sen virheen, että palaa tuon pariin vuosia tai jopa vuosikymmeniä  myöhemmin? Niin, huonohan se sitten on, sellainen ajan hampaan purema. Mitä kirjoihin tulee tilanne on usein toinen, miltei päinvastainen. Lap... Lue koko vinkki »

Jane Chapman ja Karma Wilson: Kalle-karhu sairastuu

Yhtenä päivänä kaikki ei Kalle-karhun pesässä ole kunnossa. Kallea väsyttää ja palelee, olo on huono, mutta karhu ei kuitenkaan saa unta. Eläinystävät saapuvat tapaamaan Kallea, he ehdottavat leikkimistä. Mutta ei Kalle jaksa, se on joutunut pöpöjen kouriin. Onneksi ystävät kuitenkin haluavat kaikin keinoin auttaa; hiiri lohduttaen, mäyrä veden ker... Lue koko vinkki »

Alice Munro: Nuoruudenystävä

Kun joitakin vuosia sitten luin ensimmäisen Munroni, olin valloittunut. Tuo teos, joka kantoi nimeä Liian paljon onnea, oli pysäyttävä monella tapaa. Ensinnä se teki minulle lukijana suuren palveluksen; se johdatteli minut novellien maailmaan, sai minut huomaamaan, kuinka vaikuttavia nuo pienet tarinat onnistuessaan voivat ollakaan. Ja nuo todel... Lue koko vinkki »

Sadie Jones: Ehkä rakkaus oli totta

Luke, Paul, Leigh ja Nina. 1960-luvun loppu ja 1970-luku. Lontoo, hiukan New York. Teatterimaailma. Ystävyys. Rakkaus. Tai monta rakkautta, monta yhteensopimatonta rakkautta, ja vielä enemmän korvaavia suhteita, haavoja. On siis Luke, pikkukaupungin kasvatti, joka koulupojasta lähtien on viettänyt päivänsä mielisairaalan ja kodin välillä, äitiää... Lue koko vinkki »

Yiyun Li: Yksinäisyyttä kalliimpaa

”Ei ole hyvä ihmisen olla yksin.” Näitä Mooseksen kirjan sanoja ajautuu ajattelemaan viimeistään nyt, Yiyun Lin tuoreimman teoksen läpiluettuaan ja sen pohjalta syntyneitä ajatuksiaan punnitessaan. Jos juuri nämä sanat eivät syystä tai toisesta tunnu omilta, niin ainakin ajatus yksinäisyydestä, yksinäisistä, valtaa varmasti mielen. Ihminen on lauma... Lue koko vinkki »

Linda Bondestam ja Ulf Stark: Oma pieni pikkuruinen

Vuoren sisällä asustaa Olento. Hän on iso ja harmaa, kuten kotikolonsakin. Hän ei kestä päivänvaloa, joten ulkoilu onnistuu vain pimeän aikaan. Olento ei tunne värejä, hän ei tiedä, miltä Ulko näyttää, kun aurinko paistaa. Öisin Olento pinoaa kiviä tarkoituksenaan kiivetä aina kuuhun asti, mutta aina pinot sortuvat ja Olennon on tyydyttävä vain täh... Lue koko vinkki »

Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet

Mitä lukemiseeni tulee, yhdessä asiassa olen edelleen ehdoton, vaikka vuosien mittaan olenkin tinkinyt monista säännöistäni: kun olen päättänyt lukea jonkin kirjan, haluan kohdata sen puhtaalta pöydältä, en tietoisena siitä, mitä muut ovat teoksesta ajatelleet, tai mitä joku on katsonut parhaaksi sen takakanteen kirjoittaa, noita valloittavia houku... Lue koko vinkki »

Per Petterson: En suostu

Tämä romaani kertoo siteistä, suhteista ihmisten välillä, siitä kuinka erilaiset asiat yhdistävät ihmisiä, ehkä kahlehtivatkin – tilanteesta sekä katsantokannasta riippuen. Mikä meitä toisiimme sitoo? Tietysti ihmisen ikävä toisen luo; rakkaus ja halu jakaa asioita ja elämää lajitoveriemme kanssa, harvaa meistä voi lopulta kuitenkaan kutsua onne... Lue koko vinkki »

Kateřina Miler ja Zdenek Miler: Myyrä ja kala

Reilut kaksi vuotta sitten nukkui pois Zdeněk Miler, tšekkiläinen animaattori sekä kuvittaja, mutta ennen kaikkea sympaattistakin sympaattisemman Myyrä -animaatiohahmon luoja. Vaikka "Myyrämies" on poissa – joka sinänsä on täysin luonnollista, olihan Miler jo ehtinyt kunnioitettavaan 90 vuoden ikään – jatkuvat hänen punanenäisen ystävänsä seikkailu... Lue koko vinkki »

Orhan Pamuk: Nimeni on punainen

"Onni ja kuva. Toivon että rakkaat lukijani, jotka vastedeskin seuraavat suruani ja tarinaani, pitävät mielessään, että nämä kaksi seikkaa ovat se mistä maailmani on saanut alkunsa. Silloin kauan sitten olin hyvin onnellinen kun sain olla täällä, keskellä kyniä, kuvia ja kirjoja. Sitten minä rakastuin ja minut karkotettiin paratiisista. - - Jos ihm... Lue koko vinkki »

Pekka Jaatinen: Kalpeat sotilaat

"Pitkälti yli 90% sotainvalideista palasi työelämään, vaikeistakin vammoista huolimatta. Elämänusko, yrittämisen halu, vastuuntunto perheestä ja lapsista sekä optimismi oli pääosalle sotainvalideja tyypillistä." Näin kirjoitti Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari suomalaisista sotainvalideista Pekka Jaatiselle, kirjailijalle jo... Lue koko vinkki »

David Grossman: Sinne missä maa päättyy

"Ota hattu ja pane siihen kaksi samanlaista paperilappua. - - Mitä sinä ajattelit silloin, Ora? Mitä sinä ajattelit, kun me soitettiin sinulle ja käskettiin ottamaan hattu ja kaksi paperilappua? Eikö sinulla tosiaan ollut aavistustakaan, mikä arvonta se oli? Entä mitä sinä toivoit salaa? Kumman nimen sinä halusit nostaa? - - Jos olisit tiennyt mitä... Lue koko vinkki »

Monika Fagerholm: Amerikkalainen tyttö

Amerikkalainen tyttö on ensimmäinen osa kahden itsenäisen teoksen muodostamasta kertomuksesta "Säihkenäyttämön loppu". Se on monella tavalla järkyttävä, monella tavalla haastava — muttei kuitenkaan liian vaikea — ja monella tavalla erikoinen lukukokemus; jotakin sellaista, jota on pysähdyttävä miettimään, prosessoitava. Siinä mikään ei ole itsestää... Lue koko vinkki »

Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta

"Jos pitäisi määritellä mikä asia on kauimpana kuolemasta, niin mikä se olisi? - - Lentokonelehti. Kiiltävä lentoyhtiön lehti, joka löytyy lentokoneiden penkkien taskusta ja jossa kerrotaan Pariisin parhaista bistroista ja mainostetaan matkakokoisia huulikiiltoja. - - Kullanväriseen purkkiin pakattua ryppyvoidetta. Tai juttu Ihmeellisestä Intiasta ... Lue koko vinkki »