Tulikärpäsiä Tammelan yllä

Leena Kellosalo: Tulikärpäsiä Tammelan yllä

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteen alan toimija: näyttelijä, runoilija, krii­tikko, äänikirjojen lukija ja mitä lie muuta. Tämä Tulikärpäsiä Tammelan yllä on kolmas runokokoelma, kaikki kolme Ntamolta. Kokoelmat ovat keränneet ke­huja, niin tämä tuoreinkin, ja niinpä minäkin siihen tartuin. Nimen Tammela viittaa Tampereelle ja tamperelaisma... Lue koko vinkki »
Tuntemattoman planeetan unia

Johanna Ikonen: Tuntemattoman planeetan unia

Runokokoelma Tuntemattoman planeetan unia kantaa huolta ihmisen ja pla­neetan tilasta, kertoo takakansi, ja tällaiseen kuvastoon uppoudutaan heti kokoelman ensimmäisessä runossa, maalailemaan maailmanlopun ennustuk­sia. Itse runot ovat runsassanaista proosarunoutta, pitkiä kappaleita tasale­vyistä tekstiä. Valittu tyyli näyttää sivuilla vähän ty... Lue koko vinkki »
Mitä tahansa

Kari Aronpuro: Mikä tahansa

Kari Aronpuro on runoilijana tähänastisen – kovin vähäisen – kokemukseni perusteella sivistynyt, leikkisä, mutta vähän vaikea. Aronpuron kahdeskym­menes kokoelma Mikä tahansa vahvistaa tätä vaikutelmaa. Aronpuro viittailee sinne tänne, leikittelee erilaisilla kielellisillä rekistereillä ja tasoilla ja on sekä vaikeaselkoinen että hauska. Runot o... Lue koko vinkki »
Viimeinen talvi

Raisa Marjamäki: Viimeinen talvi

Viimeinen talvi on Poesian Poesiavihkot-sarjassa ilmestynyt vihkonen, joka muodostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin se sisältää Raisa Marjamäen vuosi­na 2012–2013 kirjoittamia englanninkielisiä runoja. Toinen osa "Viimeinen talvi eli miksi en kirjoita enää englanniksi" on sitten tähän kiehtovaan aihee­seen pureutuva essee. Runoissa on puolensa; lue... Lue koko vinkki »
Elotulet

Hanna Meretoja: Elotulet

Elotulet kokoaa ystäväjoukon kesämökille Turun saaristoon nauttimaan elotu­lista ja meritarinoista. Kokoontumisella on kuitenkin syvempi tarkoitus ja sävy: sen koolle kutsunut Elea on saanut tietää sairastavansa syöpää. Onko tämä viimeinen kerta, kun ystävykset kokoontuvat näin? Ilta on pitkä ja tuo pintaan monenlaisia ystävysten pinnan alla kuplin... Lue koko vinkki »
Lopun aikoja

Arla Kanerva: Lopun aikoja

Toimittaja ja kriitikko Arla Kanerva kirjoittaa esikoisteoksessaan maailmasta, jossa ihmiset ovat alkaneet kadota. Päähenkilönä on nuori Emma, joka jättää kotinsa, kun ensin katoaa toinen hänen äidistään, yhtenä väläyksenä, ja sitten toinen, hiljalleen hiipuen. Kun paras ystäväkin lähtee perheineen kohti poh­joista, orpo Emma jää täysin yksin. E... Lue koko vinkki »
Okashi

Taru Lindblom ja Heikki Valkama: Okashi : japanilaisia herkkuja

Viime vuonna ilmestyi Heikki Valkaman ja Marjo Sekin Okazu : japanilaista kasvisruokaa -teos, joka esitteli nimensä mukaisesti japanilaisen keittiön eri­laisia kasvisruokia. Silmäilin sen läpi, mutta siitä ei tarttunut reseptejä käyt­töön. Nyt teos on saanut itsenäisen sisarteoksen, kun Taru Lindblom ja Val­kama ovat tehneet kirjan japanilaisista h... Lue koko vinkki »
Sopukopu

Vesa Heikkinen: Sopukopu : Esseitä

Tämä on taas näitä kirjoja, että en ole ihan varma, miksi tähän ylipäänsä tar­tuin. Taisi olla kuvastossa sen verran houkuttelevasti kuvattu? En muistanut lukeneeni Vesa Heikkiseltä mitään muuta, mutta Kielen voiman olen näkö­jään lukenut viisitoista vuotta sitten. Katalogissa lupailtiin esseitä, jotka käsit­te­levät sopua ja sitä, miten sopu ei ai... Lue koko vinkki »
Radalla

Iida Sofia Hirvonen: Radalla

En muista ollenkaan, miten päädyin tähän pisteeseen. Radalla edustaa sukupolvikirjallisuutta: se on tiukasti ajassa kiinni oleva kuvaus elämästä tässä hetkessä. Se on tiivis kirja, vain noin 150 sivua, mutta siitä onkin jätetty kaikki turha pois. Se mitä piirtyy, onkin sitten terävää ja kiehto­vaa. Kirjassa ei ole juonta ja sen päähenkilökin... Lue koko vinkki »
Amelian luut

Minna Mikkonen: Amelian luut

Lentäjä Amelia Earhart oli kuuluisa lentäjä, naisten lentämisen edelläkävijä ja kaupallisen lentoliikenteen edistäjä. Earhart yritti vuonna 1937 lentää ensim­mäisenä naisena maapallon ympäri, mutta Earhart ja hänen navigaattorinsa Fred Noonan katosivat jossain Tyynellämerellä. Earhartin kohtalosta on monia teorioita: yksinkertaisin selitys on jo... Lue koko vinkki »
Ei kenenkään laituri

Raisa Marjamäki: Ei kenenkään laituri

Ei kenenkään laituri on kirjana viehättävä esine. Se on vanhanaikaisen näköi­nen, ja syystä: runoilija Raisa Marjamäki on sen itse latonut irtokirjakkeista ja Marjamäki on painanut sen Heidelbergin kohopainokoneella Olli-Pekka Ten­nilän kanssa. Teos on tehty kokonaan ilman tietokoneita. Lopputulos on kau­nis, ainoa miinus on vain vähän liian syväll... Lue koko vinkki »
Esseitä eläimistä

Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä

Se, mitä eläimille tehdään, on väärin. Tähän yksinkertaiseen ajatukseen tiivistyy Elisa Aaltolan teos Esseitä eläi­mistä. Aaltola on kirjoillaan ja teoillaan noussut suomalaisen eläinten oikeuk­sia puolustavan ajattelun kärkeen. Edellinen teos Häpeä ja rakkaus : Ihmis­eläinluonto oli vaikuttavaa luettavaa, eikä tämä uusi esseekokoelmakaan jätä k... Lue koko vinkki »
Ihmeellistä käyttäytymistä

Raisa Marjamäki: Ihmeellistä käyttäytymistä

Runoilija Raisa Marjamäki on kokoelmissaan kiinnittänyt huomiota tekemisen tapoihin ja teknologioihin. Siitä käy mainiosti esimerkiksi tämä Ihmeellistä käyttäytymistä: teos on naputeltu Brother Deluxe 660TR -kirjoituskoneella. Eikä vain kirjoitettu, vaan myös taitettu! Ulkoasu on nimittäin skannattu suo­raan kirjoituskoneella kirjoitetuista arkeist... Lue koko vinkki »
Fantasma

Tanja Tiekso: Fantasma

Tanja Tiekson esseeteos Fantasma tutkailee ihmisen ja luonnon suhdetta eurooppalaisen humanismin marginaaleissa. Tiekso on taiteentutkija, joka matkailee luontevasti pitkin ja poikin Eurooppaa tutkien ja perehtyen. Annetaan Tiekson kertoa itse, mitä hän on tutkinut: Jäljitin lajien välisten kytkösten historiaa. Etsin ihmisen kasvi- ja eläin­suht... Lue koko vinkki »
Pinnallisuus

Miira Luhtavaara: Pinnallisuus

Miira Luhtavaara (s. 1983) on palkittu runoilija, jonka esikoiskokoelma Ruo­hikon luut (Teos, 2014) voitti Kalevi Jäntin palkinnon. Nyt käsillä oleva Pinnal­lisuus on Luhtavaaran kolmas kokoelma. Tämä on kaunis ja kiehtova kokoel­ma. "Alkaa kesäsade ja sivunumeroiden lisääminen, lisääntyminen, alkaa jokin villi." – ja seuraavalla aukeamalla onki... Lue koko vinkki »
Anteeksianto

Niina Repo: Anteeksianto

Tälläkin hetkellä Suomessa lienee useita ihmisiä, joiden elämää varjostaa jollain tapaa talokauppa. Joku on ehkä myynyt omakotitalon ja odottaa nyt viiden vuoden vastuuajan umpeutumista peloissaan; joku on kenties ostanut talon, josta on löytynyt jotain ongelmallista. Tavallisen ihmisen näkökulmasta panoksia korottaa se, miten isoista rahoista on k... Lue koko vinkki »
Talvikaupunki

Aila Meriluoto: Talvikaupunki

Luettuani Aila Meriluodolta viimeisimpiin kuuluvia runokokoelmia, halusin katsella vähän taaemmas. Kovin kauas en kuitenkaan päässyt, tai sitten pääsin, miten tätä nyt tulkitsee: Talvikaupunki on Meriluodon kymmenes kokoelma eikä tämän ja vuoden 2002 Kimeän metsän välissä ole kuin yksi kokoelma, vaikka vuosia onkin yli kaksikymmentä. Talvikaupun... Lue koko vinkki »
Emily, eli kuinka sukua jatketaan

Terhi Tarkiainen: Emily, eli kuinka sukua jatketaan

Tutustuin Terhi Tarkiaisen kirjoihin viime vuonna, kun luin 1700-luvulle sijoittuvan Kitty, eli kuinka mies tuhotaan -romaanin. Sen jälkeen olikin syytä tutustua myös esikoisteokseen, vampyyriromantiikkaa uusille mutkille laittavaan Pure mua -kirjaan. Nyt Tarkiaisen uusin romaani Emily, eli kuinka sukua jatketaan jatkaa Kittyn jalanjäljissä 1700-lu... Lue koko vinkki »
Lukitut

Salla Simukka: Lukitut

Pitkän linjan nuortenkirjailija Salla Simukka on laadun tae. Simukan kirjalta on lupa odottaa vetävää tarinaa, eikä Lukitut ole poikkeus. Tämän tarinan juuret ovat Philip K. Dickissä, joskin Steven Spielbergin kautta. Lukitut kertoo joukosta nuoria, jotka yhtäkkiä suljetaan syyttöminä vankilaan – koska heidän ennakoidaan tekevän tulevaisuudessa rik... Lue koko vinkki »