Metsässä juoksee nainen

Elina Airio: Metsässä juoksee nainen

Metsässä juoksee nainen on Elina Airion esikoisteos. Kuuntelin Takakansi-podcastista kirjaa käsittelevän jakson ja sen perusteella tämä nousi kyllä ehdottomasti lukulistalle. Nyt kun kirja on luettu, en voi kuin hämmästellä, millaisen kirjan juuri luin. Kirjan pääosissa on kaksi naista. Nimetön päähenkilö työskentelee perhe­valmentajana yksityis... Lue koko vinkki »
Samat sanat

Tarja Roinila: Samat sanat

Suomentaminen on yksi lempiaiheitani ja tartun innolla aihetta käsitteleviin kirjoihin. Tarja Roinilan (1964–2020) Samat sanat : Kirjoituksia kääntäjän elämästä pääsikin heti varauksen saavuttua lukulistani ykköseksi. Roinila oli mestarillinen taideproosan ja runouden suomentaja, jonka monet tuntevat varmasti parhaiten Thomas Bernhardin suomentajan... Lue koko vinkki »
Sinun osasi eivät liiku

Maaria Päivinen: Sinun osasi eivät liiku

Sinun osasi eivät liiku oli minulle sattumanvarainen kirjastonosto, mitä nyt Maaria Päivisen nimi oli etäisesti tuttu. Tämä Ntamon julkaisema runo­kokoelma on tiukka paketti rajua tekstiä, jonka aihepiiri pyörii väkivaltaisen rakkauden ympärillä – tai näin ainakin minä sitä luin. Kuvasto on hurjaa ja pidättelemätöntä. Runot ovat lyhyitä, piittaa... Lue koko vinkki »
Laahus

Paula Havaste: Laahus

Paula Havaste on tehnyt jo pitkän uran historiallisten romaanien parissa. Olen itse lukenut Saarenmaa-sarjan, neljän kirjan mittaisen kertomuksen elämästä Neuvosto-Viron Saarenmaalla. Pidin sarjan elämänmyönteisestä tavasta kuvata vaikeuksientäyteistä elämää siinä määrin, että uutuuskirja Laahus pääsi helposti lukulistalle. Laahus sijoittuu 1500... Lue koko vinkki »
Miehen muotoinen aukko

Aila Meriluoto: Miehen muotoinen aukko

Runoilija Aila Meriluoto (1924–2019) oli naimisissa kolme kertaa. Viimeinen avioliitto Jouko Paakkasen kanssa solmittiin vuonna 1979 ja päättyi vuonna 2004 Paakkasen kuolemaan. Seuraavana vuonna ilmestyi runokokoelma Miehen muotoinen aukko, jonka runot ovat täynnä tunteita: rakkautta, surua, hämmennystä toisen poissaolosta ja jopa vihaa. Heräsin... Lue koko vinkki »
Kiitos harhaluuloista

Eila Pennanen: Kiitos harhaluuloista

Eila Pennanen (1916–1994) oli suomalaisen kirjallisuuskentän suuria nimiä, monipuolinen kirjailija, suomentaja, esseisti ja kriitikko. Myös runoilija, sillä Pennasen laajaan tuotantoon mahtuu myös yksi runokokoelma. Kiitos harha­luuloista ilmestyi vuonna 1970, juuri ennen Pennasen päätyönä pidetyn Tampere-trilogian ensimmäistä osaa Himmun rakkaudet... Lue koko vinkki »
Kiinnijääneet

Tanja Seppänen: Kiinnijääneet

Tanja Seppänen (s. 1982) on runoilijana julkaissut toistaiseksi tämän yhden runokokoelman. Sen lisäksi Seppäsen meriitteihin lukeutuu J. H. Erkon kirjoituskilpailun voitto vuonna 2011. Erkon kilpailun raati vertasi Seppäsen tyyliä ITE-taiteeseen tai naivistisiin tauluihin. Vertaus on osuva, tietynlaista naivismia tässä kokoelmassa onkin aistittavis... Lue koko vinkki »
Katoamisilmoitus

Raisa Marjamäki: Katoamisilmoitus

Runoilija Raisa Marjamäki on julkaissut tähän mennessä neljä runokoko­elmaa. Katoamisilmoitus on niistä ensimmäinen. Tämä oli minulle täysin sattumanvarainen kirjastopoiminta; mitään en tiennyt etukäteen, mutta olipahan mielenkiintoisen näköinen nide. Epämääräiset vanhat valokuvat kansissa herättivät uteliaisuuden. Kuvien käyttö jatkuu kokoelman... Lue koko vinkki »
Hauskan tytön käsikirja

Eve Kulmala: Hauskan tytön käsikirja

Instagramissa hauskuuttava koomikko Eve Kulmala on laatinut näppärän pienen feministisen selviytymisoppaan. Kulmala käsittelee teoksessa feministisiä aiheita yleisesti, omaa erikoisalaansa eli komiikan tekemistä ja jonkin verran omakohtaista elämäänsä. Tyyli on kepeä ja hauska, kuten voi odottaa koomikon kirjoittamalta pieneltä kirjaselta – tämän k... Lue koko vinkki »
Orionin vyö

Maarit Verronen: Orionin vyö

Orionin vyö on Maarit Verrosen yhdestoista romaani. Sen verran tutuille aineksille se rakentuu, että sen tunnistaisi kyllä tekijänsä kynänjäljeksi, vaikka nimi olisi kannesta unohtunut. Mutta mikäpä siinä – siksihän minä näitä Verrosen viehättävän omituisia teoksia kerta toisensa jälkeen luen. Kirjan päähenkilö on Mipi Ii, joka työskentelee altr... Lue koko vinkki »
Huone avaruudessa

Sirkka Turkka: Huone avaruudessa

Ensiksi kiitos kirjastolaitokselle. Luettuani muutaman Sirkka Turkan runo­kokoelman Turkan uran loppupuolelta, heräsi mielenkiinto tarkastella uran alkupäätä. Mutta mistä sellaista käsiinsä saa, kun varhaisimmat kokoelmat ovat 1970-luvulta, runokokoelmista ei juuri uusintapainoksia oteta ja Runot : 1973–2004 eli Turkan kootut teokset on sekin lähes... Lue koko vinkki »
Khimaira

J. S. Meresmaa: Khimaira

J. S. Meresmaan nuorten säeromaani Dodo oli sen verran koukuttava, että kun jatko-osa Khimaira kerran oli käsillä, luin sen saman tien edellisen perään. Tämähän oli muuten oikein hyvä lähestymistapa, mutta kun nyt haluaisin lukea trilogian kolmannenkin osan Kerberoksen, joudun odottelemaan sitä syksyyn asti. Khimairan pääosassa on Dodosta tuttu ... Lue koko vinkki »
Dodo

J. S. Meresmaa: Dodo

Dodo on säeromaani, joka kertoo yläkoululaisesta Iinasta, jonka elämässä on monenlaisia mutkia. Äiti raataa vuorotöissä, eikä tiedä, ettei Iinaa juuri kotona näy. Iina hoivaa masennuksesta kärsivää poikaystäväänsä Tuukkaa, joka ei tahdo päästä aamuisin sängystä ylös, puhumattakaan vaativammasta asioiden hoitamisesta. Tuukan hoivaaminen vaatii veron... Lue koko vinkki »
Nousevan auringon talo

Sirkka Turkka: Nousevan auringon talo

Nousevan auringon talo (Tammi, 1997) on Sirkka Turkan kymmenes runokokoelma. Se seurasi Tanssivan karhun voittanutta Sielun veli -kokoelmaa. Tyyliltään se onkin samankaltainen kuin edeltäjänsä; tästä onneksi puuttuvat englanninkieliset osiot. Tematiikka on lukemistani Turkan runokokoelmista tuttua: on eläimiä, erityisesti koiria ja hevosia, ja t... Lue koko vinkki »
Sähkökatkoksen aikaan

Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan

Olen lukenut Veera Antsalon (s. 1975) muutkin runokokoelmat, joten pitihän tämä esikoiskokoelmakin lukea. Sähkökatkoksen aikaan ilmestyi vuonna 2012. Se on myöhempien kokoelmien tapaan tyyliltään nyrjähtänyttä proosarunoa, joka viittailee eri suuntiin ja haastaa lukijaansa. Kokoelma jakautuu viiteen osaan. Tietyt teemat toistuvat osasta toiseen,... Lue koko vinkki »
Sana sanasta

Ville Eloranta ja Lotta Jalava: Sana sanasta : Suomen kielen jäljillä

Etymologia on aivan huippukiinnostavaa. Siksi tartun innolla kaikkiin kirjoihin, jotka pureutuvat kielen rakenteisiin ja sanojen takana piileviin selityksiin ja taustoihin. Toimittaja-kielenhuoltaja Ville Elorannan ja tutkija Lotta Jalavan Sana sanasta : Suomen kielen jäljillä on tällainen teos, ja miten mielen­kiintoinen se onkaan! Kirja on täy... Lue koko vinkki »
Maailmantyttäret

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret

Nuorille kirjoitetaan paljon dystopiakirjallisuutta, mutta kyllä utopiakirjallisuu­dellakin on paikkansa. Sellaista tarjoilee nyt kokenut ja moneen kertaan palkittu Siiri Enoranta, jonka Maailmantyttäret kuvaa romahduksen jälkeistä maailmaa todella ihastuttavalla tavalla. Tapahtumat alkavat yksinäisille nuorille suunnatulta Sopusointu-leiriltä, ... Lue koko vinkki »
Imago

Veera Antsalo: Imago

Veera Antsaloon tutustuin sattumalta kirjaston hyllystä löytyneen Pölyn historian myötä. Sittemmin olen lukenut myös romaanin Fernanda. Antsalon tuorein runokokoelma on tämä vuonna 2018 ilmestynyt Imago. Tyyli on tuttua Antsalon muista teoksista, mutta on siinä jotain tuorettakin. Imago on monipuolinen runokokoelma: osin se soljuu proosarunon pi... Lue koko vinkki »
Mistä valo pääsee sisään

Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään

Luin alkuvuodesta Anne-Maija Aallon Korennon. Se oli kovin synkkä dystopia tulevaisuuden Japanista, jossa merenpinta on noussut, kansa on köyhää ja japanilaiset ovat kiinalais-venäläisen Itäisten Kauppaliittojen Unionin ulko­kansalaisia, vailla minkäänlaisia oikeuksia. Tarina oli kiehtova, joten oli ilmi­selvää, että Finlandia Junior -palkittu jatk... Lue koko vinkki »
Naisten kaupunki

Sara Kärpänen: Naisten kaupunki : Työkaluja oman tilan valtaamiseen

Kenelle kaupunkitila kuuluu? Kaupunkikuvaa ja arkkitehtuuria on tehty perin­teisesti varsin rajallisen ihmisjoukon ehdoilla. Tämä on nyt muuttumassa, mikä näkyy esimerkiksi pyöräilijöiden aikaisempaa parempana huomioi­mi­sena. Yhä edelleen kaupunkitilojen kehittämiseen liittyy kuitenkin ongelmia, kuten kaupungissa liikkuvien ihmisten näkeminen yksi... Lue koko vinkki »