Avainsana: runot

T. S. Eliot: Kootut runot

17.12.2022

Thomas Stearns Eliot (1888–1965) oli yksi 1900-luvun merkittävimpiä runoilijoita, englanninkielisen modernismin keskushahmoja ja kirjallisuuden nobelisti. Tämän teoksen arvioimisen kohdalla ei siis tarvitse juuri merkittävyyskysymyksiä miettiä. Eliotia on toki suomennettu aikaisemminkin, mutta tämä Juha Silvon tekemä kooste sisältää nyt ensimmäistä... Lue koko vinkki »

Jussi Hyvärinen: Olduvain rotko

16.12.2022

Olduvain rotko tai Oldupairotko on Tansaniassa sijaitseva rotko, joka on yksi merkittävimpiä esihistoriallisen ajan kaivauskohteita. Sieltä on löydetty runsaasti fossiileja ja Olduvain rotkon löydökset tarjoavat maailman pisimmän katkeamattoman tiedon ihmisen evoluutiosta kahden miljoonan vuoden ajalta. Ei siis ihme, että paikka on kiehtonut Jus... Lue koko vinkki »

Pauli Pietilä: Kamikazekontakti

12.12.2022

Oulun seudulta kotoisin oleva Pauli Pietilä (s. 1993) on esikoisteoksensa julkaissut runoilija, jolla on kokemusta open mic -esiintymisestä ja suomiräpistä Pale Varjele -taiteilijanimellä. Nyt tekstejä on saatettu kirjoihin ja kansiin, kun Kulttuurivihkot on julkaissut Pietilän kokoelman Kamikazekontakti. Runot pyörivät jotenkin varsin arkisissa... Lue koko vinkki »

Saima Harmaja: Sateen jälkeen

5.12.2022

Olen lukenut pitkälti modernia runoutta, mutta välillä on hyvä tarttua klassikoihinkin. Saima Harmaja (1913–1937) on ehdottomasti klassikko. Luin Sateen jälkeen -kokoelman, joka ilmestyi vuonna 1935 Harmajan toisena kokoelmana. Esikoiskokoelma Huhtikuu sai aikalaisilta hyvät arvostelut, muut vähän heikommat, mutta sittemmin Harmaja on noussut suure... Lue koko vinkki »

Sanna Karlström: Pehmeät kudokset

21.11.2022

Sanna Karlströmin palkittu kolmas runoteos Harry Harlow’n rakkauselämät tuli minulle vastaan alkuvuodesta kun luin läpi Tanssiva karhu -voittajia (oma arvioni kirjasta: Tässä on rakkaus, apina häkissä). Kokoelmasta jäi sen verran hyvä maku, että kun Karlströmiltä ilmestyi tänä vuonna uusi runokokoelma, se päätyi varauslistalleni. Pehmeät kudokse... Lue koko vinkki »

Katja Seutu: Kesannoida, säkenöidä

17.11.2022

Nyt on kirjalla kaunis nimi. Kesannoida, säkenöidä on kirjallisuudentutkija ja runoilija Katja Seudun (s. 1973) neljäs runoteos. Teoksen sivuilla vaelletaan, kuljetaan ja haetaan paikkaa. Säkeistä on havainnoitavissa muuttuvaa maailmaa, huolestuttavaa epämääräisyyttä. Hänen elonpiirinsä ylti juuri siihen, mihin pitikin.Mekin yritämme kohdentaa, ... Lue koko vinkki »

Linnea Axelsson: Ædnan : Maa meissä

12.11.2022

Tämä teos herätti heti mielenkiintoni, kun siitä kuulin. Ruotsalaisen saamelaiskirjailijan runomuotoinen eepos Ruotsin saamelaisten vaiheista, kirjoitettu August-palkinnon tasoisesti? Kyllä kiitos! Kun kirjan kirjastosta sain, ensimmäinen reaktio oli sitten säikähdys; tämähän on hurja tiiliskivi! Vaan ei syytä huoleen. Teos on paljon pelottavaa ... Lue koko vinkki »

Ester Nuori Leppä: Maanantai ja mustat hitit

9.11.2022

Ester Nuori Leppä (s. 1992) on julkaissut muutaman runovihon ja yhden runolevyn. Tämä on virallisesti sitten se esikoisrunokokoelma kovissa kansissa. Melko pieni ja niukka kokoelma tämä on, 54 sivua harvakseltaan aseteltua tekstiä. Hyvin taloudellista ja pientä, yhtä runoa lukuunottamatta. Ehkä vähän turhankin pientä, luulen. Maanantai ja mustat... Lue koko vinkki »

Olli-Pekka Tennilä: Ontto harmaa

9.11.2022

Tutustuin Olli-Pekka Tennilän runouteen Lemmonommel-kokoelman myötä. Se nosti Tennilän runouden minun kiinnostuslistallani pykälää korkeammalle, joten tämä edellinen kokoelma oli syytä ottaa lähempään tarkasteluun. Ontto harmaa ilmestyi vuonna 2016 ja palkittiin silloin vuoden aforismikirjana. Raati kuvasi teoksen olevan mietitty ja tiivis kokonais... Lue koko vinkki »

Petra Vallila: Ehkä

8.11.2022

Runoudessa yksi näppärä tulokulma on ottaa joku kielenkäytön rekisteri, joka ei ole aivan kotonaan kaunokirjallisuudessa, ja hyödyntää sitä. Mutta että asiallinen, kuivakka yrityskieli? Onnea matkaan. Ehkä-kokoelman tasaisen harmaata kantta rikkoo vain kaksi kapealla viivalla piirrettyä suorakaidetta, joiden valkoisen ja tummemman harmaan luoma kol... Lue koko vinkki »

Eeva Åkerblad: Huolenpitoja

2.11.2022

Toisinaan pakko on paras motivaattori. Eeva Åkerbladin (s. 1990) esikoisrunokokoelma Huolenpitoja on saanut odotella vuoroaan kirjahyllyssäni hyvän tovin, kunnes joku ystävällinen ihminen teki kirjaan varauksen. Enää en voinut vitkutella, vaan teokseen piti tarttua. Tarttuminen kannatti, sillä Huolenpitoja on oikein kelpo kokoelma – vaan enpä tästä... Lue koko vinkki »

Eeva-Liisa Manner: Tämä matka

1.11.2022

Eeva-Liisa Manner (1921–1995) on suomalaisen runouden suurimpia nimiä. Mannerin kolmas runokokoelma Tämä matka (1956) on hänen läpimurtoteoksensa. Tuula Hökkä luonnehtii teosta Kirkas, hämärä, kirkas -kokoelmassa näin: Tämä matka oli ilmestyessään 1956 suomalaisen modernismin merkkitapaus. Sen vapaarytmiset, tiheäkuvaiset, vilkkain mielikuvajono... Lue koko vinkki »

Matti Kangaskoski: Tältä sinusta nyt tuntuu

23.10.2022

Matti Kangaskosken (s. 1983) runous tuli vastaan Tanssiva karhu -palkitun Johdatus pimeään -runokokoelman myötä. Se olikin sen verran vaikuttava teos, että aikaisempaan tuotantoon oli tarpeen tutustua. Ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui esikoisrunokokoelma Tältä sinusta nyt tuntuu, joka ilmestyi vuonna 2012. Esikoiskokoelma oli Helsingin Sanomien k... Lue koko vinkki »

Maiju Pohjola: Ettei yötä enää

7.10.2022

jotakin ehkä tietäisin,H41+4, I-para. Tullut säännöllisten supistusten vuoksi. Kertoo supistuksia tulevan noin 5 min välein.olinhan siellä minäkin Haminalainen runoilija Maiju Pohjola (s. 1990) törmäyttää teoksessaan erilaisia kirjoituksia käsitellääkseen synnytystä, synnytyksen jälkeistä masennusta ja äitimyytin kiemuroita. Kun runossa vier... Lue koko vinkki »

Marianna Kurtto: Rottakuningas

6.10.2022

Olen lukenut Marianne Kurtolta romaaneja ja käännöksiä, mutta en vielä runoja. Alkujaan Kurtto on kuitenkin runoilija. Rottakuningas (2015) on Kurton toistaiseksi viimeinen runokokoelma. Se on luonnontieteellinen kokoelma, joka kertoo erilaisista kummallisista eläimistä ja luonnonilmiöistä. Useamman runon verran huomiota saavat esimerkiksi hullu... Lue koko vinkki »

Olli-Pekka Tennilä: Lemmonommel

2.10.2022

Tiedostaa, miten absurdia tämä merkkien kanssa asuminen lopulta on. Mutta havahtuessaan ajatuksesta on myös kaikki muu vähintään yhtä hullua. Olli-Pekka Tennilän (s. 1980) nimi on minulle tutumpi Poesian runokirjojen kansitaiteesta. Poesian kustannuspäällikkönä työskentelevä Tennilä pääsi tällä Lemmonommel-teoksellaan jälleen Tanssiva karhu -pal... Lue koko vinkki »

Marjo Heiskanen: Omaa sukua

23.9.2022

Marjo Heiskanen (s. 1963) on monipuolinen kirjoittaja, joka on kirjoittanut niin romaaneja, runoja kuin elämäkertaakin. Nyt on taas runokokoelman vuoro. Nimi antaa jo viitteen siitä, mistä on kyse: omasta suvusta. Jo ensimmäisellä sivulla mainitaan taiteilijaserkku, perhe, isä, isoäiti. Lisää viitteitä: ”Hittoon sen Hiitolanne kanssa”, noitui va... Lue koko vinkki »

Pauli Hautala: Katseen maanosat

13.9.2022

Pauli Hautala (s. 1984) on esikoisrunoilija, jonka esikoisrunokokoelman Katseen maanosat on julkaissut Poesia. Kirjassa on Olli-Pekka Tennilän kiehtova kansikuva ja se on esineenä miellyttävän vähäeleinen. Runot sen sivuilla avautuvat proosamaisina, tasapalstaisina enimmäksen muutaman rivin mittaisina katkelmina. Poesian sivuilla teosta kuvailla... Lue koko vinkki »

Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä

3.9.2022

Anja Erämajan edellinen runokokoelma Ehkä liioittelen vähän (2016) palkittiin Tanssiva karhu -palkinnolla, ja nyt tämä uusin kokoelma on niin ikään Tanssiva karhu -ehdokkaana. Jotain raatiin tenhoavaa Erämajan tyylissä taitaa olla. Mutta miksipä ei – pidin edellisestä kokoelmasta ja tämäkin maistuu. Kirjan runot ovat mitaltaan vaihtelevia. Osa o... Lue koko vinkki »

Sanni Purhonen: Jos vain muuttuisin toiseksi

31.8.2022

Sanni Purhosen kolmannen runokokoelman kannessa on paloiteltu naishahmo. Heti ensimmäisessä runossa kohdataan Erzsébet Báthory, unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja. Luku on nimetty ”Outo nainen”. Väitetysti Erzsébet kylpi neitsyiden veressä kauneuden vuoksi. Purhosen runot ovat eri mieltä: ”olen sivistynyt / puhun neljää kieltä / mihin olisin t... Lue koko vinkki »