Suurteoksia 3 -kirjan kannessa on kirjoja kuvaavia suorakaiteen muotoisia laatikoita aseteltuna turkoosille pohjalle.

Petra Maisonen ja Saara Turunen (toim.): Suurteoksia 3

Suurteoksia-sarjaa tunteville kolmas osa ei tarjoa yllätyksiä: jälleen kerran Saara Turunen ja Petra Maisonen ovat tilanneet joukolta naiskirjoittajia tekstejä heitä koskettaneista teksteistä. Mukana ovat tällä kertaa muun muassa Riikka Ala-Harja, Irene Kajo, Raisa Omaheimo, Mira Eskelinen, Sisko Savonlahti ja Sara Al Husaini. Tällä kertaa käsit... Lue koko vinkki »
Keskusteluja lapseni ja Virginia Woolfin kanssa -kirjan harmaassa kannessa menee kahdet piirretyt junaraiteet molemmissa reunoissa. Vasemmalla yksinkertainen juna kulkee alhaalta ylös ja oikealla ylhäältä alas.

Olga Palo: Keskusteluja lapseni ja Virginia Woolfin kanssa

Olga Palo pohdiskelee kirjassaan viime aikoina useammassakin teoksessa esiin nousseita äitiyden ja taiteentekemisen yhdistämisen teemoja. Miten taiteen tekemisessä tarvittava vapaus yhdistyy vanhemmuuteen, erityisesti äitiyteen? Millaista on olla äitinä ja tarvita paljon omaa vapautta? Äidiksi tuleminen, siis äidin roolin tai nimen hyväksyminen... Lue koko vinkki »
Aikavuoret-kirjan kannessa on kaksi mustaharmaata kuvaa Matterhornin huipusta, toinen ylhäältä alas ja toinen alhaalta ylös. Kirjan nimi lukee keskellä huippujen välissä. Kannen vasen puoli on harmaa, oikea puoli musta.

Jantso Jokelin: Aikavuoret : Vaelluksia Sveitsin mieleen ja mysteeriin

Sveitsi on maisemiltaan uljas, mutta kieltämättä samalla aika sisäsiisti paikka. Tuskin millään muulla maalla on samanlaista poroporvarillisuuden mainetta kuin kellojaan millintarkasti hiovalla Sveitsillä. Tällainen mielikuva kaipaa hieman pöllyttämistä ja juuri sitä on luvassa Jantso Jokelin elegantissa uutuuskirjassa. Kirjan lähtökohta on aika om... Lue koko vinkki »
Yksinäisten kaupunki

Olivia Laing: Yksinäisten kaupunki : tutkimusmatka yksinolon taiteeseen

Miltä yksinäisyys tuntuu? Samalta kuin nälkä: miltä tuntuu olla nälkäinen, kun kaikki muut ympärillä valmistautuvat suureen juhla-ateriaan. Se tuntuu hävettävältä ja hälyttävältä, ja ajan mittaan tuollaiset tunteet säteilevät aina ulospäin, eristävät ja vieraannuttavat yksinäistä entisestään. Olivia Laing on yhdysvaltalainen kirjailija ja taide... Lue koko vinkki »
Tappio tai kuolema

Tuukka Sandström: Tappio tai kuolema

Tuukka Sandström on minulle kirjoittajana tuntematon; selvittelyllä käy ilmi, että hän on pientä Idiootti-kustantamoa pyörittävä kirjailija, kääntäjä ja kustannustoimittaja, joka on erikoistunut kustantamossaan erityisesti venäläiseen kirjallisuuteen. Nelikymppinen – minun ikäiseni – Sandström käsittelee esseissään populaarikulttuuria. Mikseipä ikä... Lue koko vinkki »
Levoton lukija

Kirsi Piha: Levoton lukija

"Olisin halunnut olla se runotyttö ... joka kantaa kainalossa runokirjaa ... lempikirjailijoita kysyttäessä mainitsee viiden joukossa ainakin kaksi runoilijaa ... Olisin halunnut pitää Lorcasta. En ollut sellainen, enkä ole." Minäpä olin sellainen runotyttömäinen poika, joka nimenomaan piti Lorcasta! Ja nyt sitten törmään karvat pystyssä vas... Lue koko vinkki »
Suurteoksia 2

Petra Maisonen ja Saara Turunen (toim.): Suurteoksia 2

Saara Turunen ja Petra Maisonen ovat palanneet parin vuoden takaiselle työmaalle. Suurteoksia 2 rakentuu samalle pohjalle kuin edellinenkin: otetaan joukko kiinnostavia naiskirjoittajia ja tilataan heiltä jotain heille tärkeää suurteosta käsittelevä teksti. Suurteos määritellään tässä teosta, joka on kyseiselle kirjoittajalle ollut suuri. Toivomuks... Lue koko vinkki »
Suurteoksia

Petra Maisonen ja Saara Turunen (toim.): Suurteoksia

Miten Nura Farah samaistui Laila Hirvisaaren Hiljaisuus -teokseen ja sai siitä lohtua? Kuinka A.S. Byattin Riivaus on vaikuttanut Anne Kortelaisen kirjalliseen ammatinvalintaan? Miten Maggie Nelsonin Argonautit ilmestyi oikeaan aikaan Aino Vähäpesolan elämään? Suurteoksia -kirjassa suomalaiset kirjailijat kertovat siitä yhdestä vaikuttavimmista ... Lue koko vinkki »
Mitä en koskaan oppinut

Leena Krohn: Mitä en koskaan oppinut

Leena Krohn sai Suomen kulttuurirahastolta Eminentia-apurahan taiteellisen elämäntyön pohdiskeluun. Kersti Juva teki saman apurahan voimin oivallisen Löytöretki suomeen -teoksen, Krohnilta taas syntyi esseekokoelma Mitä en koskaan oppinut. Siinä Krohn, joka joskus aikoinaan päätti olla katselematta teoksissaan menneeseen, tarkastelee lapsuuttaan ja... Lue koko vinkki »
Eksymisen kenttäopas

Rebecca Solnit: Eksymisen kenttäopas

Rebecca Solnit tuli minulle – kuten varmasti monille muillekin – tutuksi Miehet selittävät minulle asioita -esseekokoelmastaan ja miesselittäminen-käsitteen lanseeraajana. Solnit on toki kirjoittanut paljon muutakin. Se nähtiin jo edellisessä esseekokoelmassa ja nyt tässä uudessa kokoelmassa aihepiiri laajenee entisestään. Kantavana teemana on e... Lue koko vinkki »
Oma huone

Virginia Woolf: Oma huone

Olen koko alkuvuoden lukenut lähes yksinomaan naisten kirjoittamia kirjoja. Tuntui siis sopivalta tarttua Virginia Woolfin klassikkoteokseen Oma huone, jossa esitellään Woolfin provosoiva teesi: Naisella pitää olla omaa rahaa ja oma huone, jos hän aikoo kirjoittaa. Woolf esittelee tämän näkemyksen heti teoksen alussa ja perustelee sitten, m... Lue koko vinkki »

Minna Maijala: Punaiset kengät : Minna Canthista, rakkaudesta ja vallasta

Miehenä vissiin väärässä kirjassa kädet, kengät väärissä jaloissa kuin lapsena, varsinkaan kun en tunne olevani sellainen mies, miksi tekijä miehet mieltää: vallanhimoisiksi naisten alistajiksi. Tietenkään en kiellä, etteikö tekijä olisi oikeassa – yleisesti ottaen. Kyllä minä silti tästä kirjasta pidin: tämmöisiä ärsykkeitä enemmän! Ja kannestaki... Lue koko vinkki »
Raittilan linja

Antti Arnkil: Raittilan linja

Antti Arnkilin mainio Lauantaiesseet-kokoelma oli alkuvuoden kirjallisia iloja. Siksi olikin mukava löytää Arnkilin uusi esseeteos Siltalan syyskatalogista. Raittilan linja käsittelee Hannu Raittilaa. Suuri yleisö tietää Raittilalta ainakin Finlandia-voittaja Canal Granden. Teos on julkaistu sattuvasti Raittilan 60-vuotisjuhlien aikoihin. Juhlak... Lue koko vinkki »
Arne

Arne Nevanlinna: Arne : oman elämän kintereillä

Aiemmin turvauduin yleensä Paul Austeriin, kun halusin olla itseäni viisaammassa seurassa lukutuolissani. Nykyään (kun Auster on taantunut kiertämään yhä tihenevää spiraalia oman napansa ympärillä) valintani on ilman muuta Arne Nevanlinna. Neljän hienon romaanin jälkeen Nevanlinna on ottanut aiheekseen tällä kerralla ihan oikean henkilön – itsensä.... Lue koko vinkki »
Yksinäisyys ja uhma

Erno Paasilinna: Yksinäisyys ja uhma : Esseitä kirjallisuudesta

Viime aikoina olen lukenut huolestuttavan vähän kotimaista kirjallisuutta. Siitäkin huolimatta, että tämän tiedostettuani olen pyrkinyt muuttamaan tapojani huomaan edelleen tarttuvani kotimaiseen teokseen liian harvoin. Näin ollen asetin itselleni haasteen. Aikomuksenani on lukea jokainen Finlandia-palkittu kaunokirjallinen teos. Sillä kuinka nopea... Lue koko vinkki »
Toinen jalka maassa ja muita esseitä

Markku Envall: Toinen jalka maassa ja muita esseitä

Markku Envallin uuden kokoelman esseet liikkuvat omien kokemusten ja huomioiden lisäksi elokuvissa sekä kirjallisuudessa. Tyyli vaihtelee syvien ajatusten kerronnasta analyysiin ja lyhyempään, kriittiseenkin sanailuun. Parhaimmillaan esseet ovat kuin hyviä keskusteluja, jossa lukija tuntee olevansa mukana. Mielestäni parhaat tekstit ovat heti ki... Lue koko vinkki »
Distrust that Particular Flavor

William Gibson: Distrust that Particular Flavor

William Gibson on tarkkanäköinen kirjailija, joka osaa kuvata teknologian vaikutuksia ajassamme. Gibsonin lähtökohta on, että kaikki kulttuurillinen muutos on olennaisesti teknologian ajamaa. Siksi on hyvä olla kiinnostunut teknologiasta ja nähdä, mihin se on menossa. Ennustaminen on perinteisesti ollut vaikeaa: scifikirjailijat ovat ennustaneet os... Lue koko vinkki »
Kuolemaa tylympiä kohtaloita

Kurt Vonnegut: Kuolemaa tylympiä kohtaloita

Kurt Vonnegut oli eläessään kysytty puhuja ja kirjoittaja monenlaisiin tilanteisiin. Hän liikkui tieteellisten ja taiteellisten instituutioiden kokoontumisissa, yliopistojen promootioissa, kirjailijayhteisön tapaamisissa Amerikassa ja Euroopassa ja niin edelleen. Hän kirjoitti myös esseitä, artikkeleja ja kolumneja, jopa mainostekstejä, aikakausleh... Lue koko vinkki »
Mistä puhun kun puhun juoksemisesta

Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta

Kun Haruki Murakami 1980-luvun alkuvuosina päätti ryhtyä kokopäiväiseksi kirjailijaksi, oli hänellä monien muiden ongelmien lisäksi edessään myös kysymys siitä, miten ylläpitää kuntoaan. Hän valitsi lajikseen kestävyysjuoksun. Siitä lähtien Murakamin elämään on kuulunut käytännössä päivittäin pitkä juoksulenkki. Hän on osallistunut noin kerran vuod... Lue koko vinkki »