Seppo Jokinen: Rahtari

Seppo Jokinen osaa koukuttaa lukijansa. Rahtarin ensisivuilta pääsee heti komisario Koskisen maailmaan, joka on rikoksista huolimatta lukijalle niin tuttu ja turvallinen. Silti, pari kuollutta löydetään, ja siitä alkaakin tutkinta. Rekan alta löytyy kuollut mies ja eikös vain toinen melkein kuollut löydy pururadalta. Sakari Koskinen alkaa alaist... Lue koko vinkki »

Pierre Lemaitre: Camille

Champs-Élyséesin liepeillä jalokivikaupassa tapahtuu väkivaltainen ryöstö, jonka silminnäkijäksi joutunut nelikymppinen nainen pahoinpidellään henkihieveriin. Ryöstöt eivät varsinaisesti kuulu ylikomisario Camille Verhoevenin tutkimusten pääkohteisiin, mutta nyt asia on toisin: pahoinpidelty nainen sattuu olemaan Verhoevenin naisystävä, joka pelkää... Lue koko vinkki »

Renée Knight: Kenenkään ei pitänyt tietää

Tässäpä jokaisen puhdasverisen paranoidin painajainen: alat lukea jostain käsiisi tullutta kirjaa ja huomaat, että se kertookin juuri sinusta ja repii auki menneisyytesi suuren salaisuuden. Näin käy Catherine Ravenscroftille, joka on menestynyt ja palkittu dokumenttielokuvien ohjaaja. Hänellä on rakastava aviomies Robert ja poika Nicholas, joka tos... Lue koko vinkki »

Risto Lahtinen: Dies irae – vihan päivä

Risto Lahtisen Dies irae – vihan päivä on näppärä esikoisdekkari Turun maisemista. Siinä Mauri Strömberg, erittäin varakas ja menestynyt liikemies, löydetään kotoaan murhattuna. Rikos on tehty teloitustyyliin: Strömbergiä on ammuttu lähietäisyydeltä päähän ja varmuuden vuoksi vielä keskivartaloonkin. Lisäksi käsi on naulattu kiinni lattiaan, mikä h... Lue koko vinkki »

Herman Koch: Naapuri

Herman Kochin Naapuri on loistokas tutkielma monista inhimillisistä tunteista, erityisesti niistä raadollisimmista. Se puhuu vihasta, kateudesta, pettymyksestä, kostonhalusta, mustasukkaisuudesta, ylemmyydentunteesta, vallankäytöstä. Mukana on myös rakkautta ja ystävyyttä, mutta niiltäkin puuttuu sokerikuorrutus: Kochin kuvaustapa on illuusioton, l... Lue koko vinkki »

Jo Nesbø: Verta lumella 2 : lisää verta

Jo Nesbøn ensimmäinen Verta lumella vaikutti vähän välityöltä, mutta jätti ihan hyvän fiiliksen. Samat tunnelmat jäävät kakkososastakin. Varsinaisesti tällä ei ole suuremmin tekemistä ykkösosan kanssa, mutta samoissa 1970-luvun Norjan huumepiireissä pyöritään, ykkösosasta tuttu huumekauppias Kalastaja tässäkin pyörii taustalla. Kirjan päähenkilö... Lue koko vinkki »

Alan Bradley: Hopeisen hummerihaarukan tapaus

Vuosikymmenetkään eivät ole hälventäneet sitä salaisuuksien ja mysteerien koukuttavaa maailmaa, jota aikoinaan koin Viisikko-kirjoihin uppoutuessani. Elin henkeä pidätellen mukana neuvokkaiden lasten seikkailuissa, joissa lopulta voi aina luottaa täpärään pelastumiseen ja oikeuden voittoon. Alan Bradleyn Hopeisen hummerihaarukan tapauksen myötä tei... Lue koko vinkki »

Jussi Adler-Olsen: Tapaus 64

Nete Hermansen on ollut päähänpotkittu, pahoinpidelty ja häväisty nainen nuoruudestaan asti. Epäonnisten tapahtumien jälkeen hän joutuu teinityttönä 1950­-luvulla pahamaineiselle Sprogøn saarelle eräänlaiseen kasvatuslaitokseen, jossa hoidetaan pahantapaisia tai sellaiseksi leimattuja, kehitysvammaisia ja muita ei-­toivottuja nuoria naisia varsin k... Lue koko vinkki »

Inger Frimansson: Tyttö ja kissa

Johannes Malm on pankinjohtaja, jonka elämässä näyttää olevan kaikki hyvin. On hieno talo poreammeineen, autot ja muut rikkauden merkit, on taiteellinen vaimo Angela sekä isän silmäterä, esimurrosikäinen Evelina, joka tosin ei ole ulkoisesti mikään prinsessa, vaan kömpelö, isokokoinen ja juro. Kun Evelina sitten eräänä päivänä ei palaakaan koulusta... Lue koko vinkki »

Jari Järvelä: Tyttö ja rotta

S-Bahnin kolisevassa vaunussa matkasi kanssani neljä parasta ystävääni. Ainoaa ystävääni. Kahdenkymmenenneljän tunnin sisällä meistä olisi kaksi kuollut ja kolmas makaisi asfaltilla jalka paskana. Kotkasta Ukrainaan paennut graffitintekijä Metro on siirtänyt tovereineen asemapaikkansa Berliiniin, puoliksi puretun kerrostalon ullakolle. Sieltä käsi... Lue koko vinkki »

Katarina Wennstam: Petturi

Petturi on jo neljäs Katarina Wennstamin suomennettu rikosromaani. Kolmen edellisen teoksen perusteella olen pitänyt Wennstamia keskivertoa taidokkaampana dekkaristina, eikä tämäkään kirja tuottanut pettymystä. Wennstamille on ollut tyypillistä vahva yhteiskunnallinen sävy – edellisissä romaaneissaan Tahra (2011), Turman lintu (2012) ja Alfauros... Lue koko vinkki »

Stefan Ahnhem: Pimeään jäänyt

Jälleen uusi pohjoismainen dekkaristi! Tai ei siis oikeastaan aivan uusi, sillä Stefan Ahnhem on käsikirjoittanut television tuttuja Wallander­ ja Irene Huss ­-sarjoja. Ehkäpä tietty elokuvallisuus tuntuu tässäkin kirjassa, vaikka Wallanderin kotoisesta arkisuudesta Pimeään jääneessä ei ole juurikaan tietoa. Fabian Risk on nelikymppinen rikostut... Lue koko vinkki »

Maaria Päivinen: On nälkä, on jano

Näitä lahjakkaita nuoria. Mieluummin laajalti liikkuvaa Maariaa kuin yksitotista Sofiaa. Molemmat karmaisevat kyllä. Uskalsinpas sanoa, vastoin palkintoraateja! Panna Päivisen Oksasen edelle. Äidinkielen maikka Maaria Päivinen (s. 1982 Tohmajärvi) on konkari kirjamielessä: On nälkä, on jano on jo neljäs romaani Sinun osasi eivät liiku -runoko... Lue koko vinkki »

Lars Pettersson: Koutokeino, kylmä kosto

Lars Petterssonin Koutokeino, kylmä kosto sijoittuu pohjoiskalotin tappavankin kylmään talveen. Minäkertoja, tukholmalainen apulaissyyttäjä Anna Magnusson matkustaa äidinpuoleisen saamelaissukunsa pyynnöstä Norjan Finnmarkiin raiskauksesta syytetyn serkkunsa Nils Mattisin neuvonantajaksi. Tilanne on kiusallinen, sillä perillä Koutokeinossa Anna ... Lue koko vinkki »

Markku Pietikäinen: Ystäväni Rosa

Linda on kirjastovirkailija, joka vastaa kyllä mainiosti stereotyyppistä mielikuvaa kirjastolaisista: hän on hiljainen, yksinäinen, harmaa hiiri. Hänen sisarensa Silja ja lähimmät työtoverinsa nokkivat häntä kuka mistäkin syystä: Silja uskoo, että Lindaa on suosittu perinnönjaossa, ja työtoverit pitävät häntä saamattomana vätyksenä, jota voi kiusat... Lue koko vinkki »

Christoffer Carlsson: Varjot

Leo Junker, virastaan toistaiseksi pidätetty poliisi, sotkeutuu kotitalossaan tehtyyn murhaan. Hän on vain utelias herättyään hälytysajoneuvojen vilkkuvaloihin ja mennessään alakerran yömajaan, selviää hälytyksen syy. Nuori, huonokuntoinen narkomaanityttö on murhattu – siististi ja kenenkään huomaamatta. Vain ikkunan alta lähtevät jalanjäljet osoit... Lue koko vinkki »

Åke Edwardson: Menneisyyden viesti

Åke Edwardsonin Erik Winter -­sarja on venynyt jo kunnioitettavan pitkäksi, etenkin kun me Winter-­fanit uskoimme sen jo kertaalleen päättyneen kirjaan Winterin viimeinen talvi (2009). Tämä hienostunutta viskiä, hienostunutta jazzia ja hienostunutta ruokaa harrastava rikoskomisario jaksoi kuitenkin sinnitellä hengissä yhä vielä. Menneisyyden vie... Lue koko vinkki »

Peter James: Kuoleman kello käy

Kirjan tapahtumat saavat alkusysäyksen jo 1920-luvulla, jolloin pieni poika muistaa isänsä hopeisen jänisriipuksen sekä tämän puheet hänen laittaessaan poikaa nukkumaan. Varsinaisesti ylikomisario Roy Grace joutuu taistelemaan aikaa vastaan selvittäessään käsittämättömän julmaa ryöstömurhaa brightonilaisessa kartanossa. Uhri oli 98-vuotias Aileen, ... Lue koko vinkki »

Donald E. Westlake: Sitruunat eivät valehtele

Saapuessaan Las Vegasin lentokentälle Alan Grofield laittaa lantin peliautomaattiin. Rullat pysähtyvät kolmeen sitruunaan, ja automaatti alkaa sylkeä kolikoita. Alanista tuntuu, että hänen hyvä onnensa päättyy tähän, sillä tunnetusti sitruunat eivät valehtele. Alan on matkalla suunnittelemaan ryöstökeikkaa lähes tuntemattoman jengin kanssa, ja mitä... Lue koko vinkki »

Max Manner: Bandiitti

Stein Storesen on ystävänsä Ismo "Munkki" Valamon kanssa katsomassa joulurauhan julistusta Turussa, kun yhtäkkiä joku ampuu julistajan suoraan Prinkkalan talon parvekkeelle. Storesen ehtii nähdä, että ampuja oli tuomiokirkossa ja säntää leikkimään sankaria, henkensä uhalla. Storesen yhyttääkin ampujan, mutta saa puukosta. Tapaus siirtyy poliisin... Lue koko vinkki »