Nuoruudenrakkaus

Luetuimmat

  1. Maylis De Kerangal: Jälkimaininkeja
  2. Santa Montefiore: Italialainen tyttö Brooklynissa
  3. Petri Tamminen: Sinua sinua
  4. Veronica Henry: 30 päivää Pariisissa
30 päivää Pariisissa -kirjan kannessa on pariisilainen katunäkymä, jossa näkyy taustalla Eiffel-torni. Kannen kulmissa on kaksi kukkakimppua, joissa on vaaleanpunaisia kukkia.

Veronica Henry: 30 päivää Pariisissa

1.5.2026
Veronica Henryn 30 päivää Pariisissa on mukava kuvaus siitä, miten aikuistuttuaan ymmärtää nuorta itseään paremmin ja osaa suhtautua asioihin kypsemmin. Tiedän, ei ikä mieltä kaikille anna, mutta tässä tarinassa tuo oli yksi niistä jutuista, joista pidin kovasti. Juliet oli Pariisissa au pairina 30 vuotta aiemmin. Kun avioliitto on päättynyt sop... Lue koko vinkki »
Jälkimaininkeja-kirjan kannessa on rantakiviä ja niitä vasten tyrskyävää vettä.

Maylis De Kerangal: Jälkimaininkeja

31.3.2026
Pökerryttän hyvän Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät -teoksen jälkeen olen kohdistanut Maylis de Kerangaliin aina poikkeuksellisen kovat odotukset. Pettyä ei ole ikinä tarvinnut, eikä tarvitse nytkään: uusi romaani Jälkimaininkeja on erinomainen. Keski-ikäinen pariisilaisnainen saa puhelun Le Havren poliisista: aallonmurtajalta on löytynyt ... Lue koko vinkki »
Italialainen tyttö Brooklynissa -kirjan kannessa on mekkoon pukeutunut nainen katselemassa kohti Brooklynin siltaa.

Santa Montefiore: Italialainen tyttö Brooklynissa

27.7.2025
Olipa onni, että ystävä, jonka lukulistaa kirjavinkkini pidentävät melko lailla, suositti minulle Santa Montefioren Italialainen tyttö Brooklynissa -kirjaa. Aivan uusi tuttavuus, ja hengästyttävä. Evelinan elämä kulkee 1930-luvun Italiasta, suojatusta elämästä vanhempien ja sisarusten kanssa ja kotiopetuksesta, 1980-luvun Yhdysvaltoihin. Yhdysva... Lue koko vinkki »
Sinua sinua -kirjan kannessa on kuva kadulla seisovasta naishahmosta, jonka pään peittää töherretty sydän.

Petri Tamminen: Sinua sinua

11.5.2025
Petri Tamminen kuuluu suosikkeihini. Tarinan voi kertoa jaarittelemattakin. Ei mitään niin rönsyileviä runsassanaisia lauseita, että kun loppuun pääsee, niin ei enää muista, mistä se alkoi. Tamminen on tiivistämisen mestari ja lukiessani joudun kyllä miettimään, että kuinkahan kauan tätä tekstiä on hinkattu, ettei siinä ole mitään liikaa ja silti k... Lue koko vinkki »