Pätkärunoilija

Sami Rajakylä: Pätkärunoilija

Pätkärunoilijan päähenkilö on kolmikymppinen Keijo. Hän on töissä Kelassa eikä pidä siitä ollenkaan. Hänen tavoitteensa on tulla runoilijaksi. Naiset ja alkoholi kiinnostavat, mutta samalla tulee harrastettua kuntoilun avulla terveempiä elämäntapoja. Kirja tarjoaa uudenlaisen ja erilaisen näkemyksen aloittelevan kirjailijan työstä. Keijo ei ole ... Lue koko vinkki »

Olavi Ruitlane: Nainen

Voi Luoja, jos olisit vielä tunnin verran pystynyt pitämään hänen jalkansa yhdessä, niin olisin ehtinyt aamun ensimmäiseen bussiin ja pelastunut. Runoilija joutuu suhteeseen naisen kanssa. Hän ei alusta alkaenkaan pidä oikeastaan mistään naisessa, mutta niin vain vähitellen syntyy lapsi, mennään naimisiin, käydään vieraissa, riidellään ja erota... Lue koko vinkki »
Nerudan postinkantaja

Antonio Skármeta: Nerudan postinkantaja

Nuori Mario Jimenez saa töitä chileläisen pikkukaupungin postista. Hänen postipiirillään on vain yksi asiakas, mutta hän on sitäkin tärkeämpi: runoilija Pablo Neruda. Mariolla on omiakin kirjallisia haaveita, mutta ennen kaikkea hän ihailee mestarirunoilijaa. Aikansa rohkeutta kerättyään Mario saa viimein otettua kontaktin itse Nerudaan, ja ka... Lue koko vinkki »
Hullu

Juha Hurme: Hullu

Mitä yhteistä on suomenruotsalaisella runoilijalla Josef Julius Wecksellillä (1838–1907) ja keski-ikäisellä 2000-luvun näytelmäkirjailijalla? Ainakin molemmat joutuvat viettämään aikaa mielisairaalassa. Kirjailijan hoitojakso ei tosin Wecksellin tavoin kestä aivan 45 vuotta. Mutta tästä on Juha Hurmeen Hullu tehty: omalaatuisesta ja omakohtaisesta ... Lue koko vinkki »
Saima Harmaja : Legenda jo eläessään

Kaarina Helakisa: Saima Harmaja : legenda jo eläessään

”Sinä olit meille Runoilija. Kalvas. Hauras. Aineeton. Eteerinen. Runoilija eli sinun laillasi, ja sinä elit meille runojesi usvassa, valohämyssä, autereessa, kamarasta irti, ja ajasta, kuulaana, ohuena kuin paperinukke valkoisella arkilla.” Näin Kaarina Helakisa kirjoittaa Saima Harmaja -kokemuksistaan elämäkerran alussa. Olihan Harmaja monill... Lue koko vinkki »
Kirjeitä Saima Harmajalle

Päivi Istala (toim.): Kirjeitä Saima Harmajalle

Saima Harmaja -seuran puheenjohtaja, toimittaja Päivi Istala on koonnut runoilijan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi kokoelman aikalaiskirjeenvaihtoa. Suurimman osan teoksesta muodostavat Harmajan rakastetulta Jaakko Holmalta, Jakelta, sekä kirjailija-kääntäjä Tyyni Tuuliolta saadut kirjeet. ”Lauantaina olimme ”maskiksissa”. Hauska juhla, vai... Lue koko vinkki »
Punaisen sankarittaren kuolema

Qiu Xiaolong: Punaisen sankarittaren kuolema

Kirjavinkkien dekkarisarja Rikoksen ABC täydentyy jälleen – olemme edenneet jo X-kirjaimeen. Myönnettäköön, että nyt lisäys ei ole täysin tyylipuhdas, sillä kirjain on otettu tekijän etunimestä eikä sukunimestä, mutta eipä noita X-alkuisia kirjailijoita nyt riesaksi asti vastaan ole tullut (ja toisaalta minähän tämän sarjan säännöt laadin!), j... Lue koko vinkki »
Ricardo Reisin viimeinen vuosi

José Saramago: Ricardo Reisin viimeinen vuosi

Kuolemansa jälkeen ihmisellä on yhdeksän kuukautta aikaa vierailla silloin tällöin maan päällä seurustelemassa vanhojen läheistensä kanssa, sillä suunnilleen sen mittainen on se aika, jonka jälkeen kuollut unohtuu mielistä. Kuollut ei ole kuitenkaan enää täysin sama kuin ennen, esimerkiksi lukemaan hän ei enää pysty. Sen sijaan sarkasmi ja näkymätt... Lue koko vinkki »
Vieraan lapsi

Alan Hollinghurst: Vieraan lapsi

"On kirja puun alle unohtunut,lie tuuli sitä taapäin selannut.Kuiskii yllä hopeaisetlehtikuusten oksakaaret.Lemmenpari varjoissansasalaisuuksiaan supattaa." Jos rakastat aristokraattista brittiläisyyttä ja sitä tunnetta, kun kirja tuo tuulahduksen menneestä maailmasta suoraan ihollesi, on tämä Booker-palkitun Alan Hollinghurstin ensimmäinen suo... Lue koko vinkki »
Annan sinun lukea tämänkin

Toni Lahtinen (toim.): Annan sinun lukea tämänkin : kirjeitä 1958–1973

Jos ei ole aikaisemmin tutustunut Timo K. Mukkaan kirjailijana eikä hänen taustoihinsa, on erinomaista, että kirjassa on kattava ja melko yksityiskohtainen toimittajan johdanto-osuus. Kirjeitä olisi muuten ehkä vaikea sijoittaa oikeisiin asiayhteyksiin sekä miehen omiin elämäntilanteisiin, vastoinkäymisiin ja ongelmiin. Kirjeet eivät välttämättä... Lue koko vinkki »
234 runoa

Charles Bukowski: 234 runoa : Valitut runot 1946-1994

Palasin ehkä noin 10 vuoden tauon jälkeen Charles Bukowskin runojen pariin tarkistaakseni, mitä mieltä niistä tänä päivänä olen. Kokonaiskuvan saami­seksi tartuin Seppo Lahtisen valikoimaan ja kääntämään kokoelmaan 234 runoa, joka kattaa Bukowskin kirjallisen uran alusta loppuun. Kokoelman runot ovat peräisin 17 eri kokoelmasta, joten lähdeaineisto... Lue koko vinkki »
Kirjailijoiden Helsinki

Eino I. Leino: Kirjailijoiden Helsinki

Eino Leino (s. 1946) aloittaa kirjailijoiden elämän kartoittamisen Helsingin varsinaisen elämän alkamisesta. Siitä, että Helsingistä tuli pääkaupunki ja myöhemmin keisarin määräyksestä Turun Akatemia siirtyi Helsinkiin ja syntyi Helsingin yliopisto. Tätä ennen Helsinki oli ollut vain kyläpahanen Turun rinnalla. Nyt alkoi tapahtua ja nuoret ylioppil... Lue koko vinkki »
Marja-Liisa Vartio, kuin linnun kirkaisu

Helena Ruuska: Marja-Liisa Vartio : kuin linnun kirkaisu

Elämäkerta on perinpohjainen selvitys Marja-Liisa Vartion (os. Sairanen) elämästä aina syntymästä lähtien. Tekijä kuljettaa kuitenkin elämäkertatietojen varrella koko ajan kirjailijan omia tunteita, mietteitä ja suunnitelmia sekä hänen läheistensä kertomia ajatuksia, sattumuksia ja tietoja mukana. Sodan vuosiin sattui nuoruus, kuten hänen postuu... Lue koko vinkki »

Hannu Helin: Maailman sivu : Kootut runoelmat 1999–2010

Kokoelmaan sisältyvät teokset Tristia, A Human Been, Amnesia allegro,Ctrl Alt Del, Linnumpi nyt, Godbuy, Sesame mucho, Batyskafi Trieste eller de sista orden av ett ögonblick sekä Lehtien kirja. Tekijän oma teksti takakannessa sanoo: ”Jos maailmankuvasi on kompakti kokonaisuus, jos et usko rinnakkaisiin ja lomittuviin todellisuuksiin etkä tahdo ras... Lue koko vinkki »

Erik Wahlström: Kärpäsenkesyttäjä

Suomen sodan jälkeen keisari on nostanut autonomisen Suomen kansakuntien joukkoon. Kansallismielisyys alkaa itää sivistyneistön joukossa. Nuori kansakunta tarvitsee esikuvia ja sankareita. Sellaiseksi kelpaa suuri runoilija J. L. Runeberg, Pietarsaaresta Porvooseen vähitellen valunut merikapteenin poika, jonka tuotanto ei hyllymetreissä mitate... Lue koko vinkki »
Pääkallolipun alla

Arto Melleri: Pääkallolipun alla : proosateokset

Runoilijana tunnettu Arto Melleri julkaisi uransa aikana myös paljon novelleja, kertomuksia, romaanin sekä artikkeleita eri aiheista. Työpäiväkirjoihinsa hän tallensi runsaasti proosaluonnoksia, tyylikokeiluja ja mietiskelyä. Pääkallolipun alla sisältää julkaistujen proosateosten lisäksi muun muassa päiväkirjamerkintöjä, jotka avaavat upean näkö... Lue koko vinkki »
Sininen torni -kirjan kannessa on mustalla taustalla vaaleat parrakkaan miehen kasvot katsomassa yläoikeaan.

Thórarinn Eldjárn: Sininen torni

1600-luvulla Islanti oli Tanskan hallinnon alla ja sen kansa syvässä henkisessä lamaannustilassa. Kirkko valvoi kaikkea arkipäivää ja mielivaltaisetkin piispojen tuomiot olivat yleisiä. Erityisen ikävä oli avioliittolainsäädäntö, joka antoi käytännössä vain talollisille oikeuden avioitua ja kaikesta muusta parisuhteisiin liittyvistä asioista tehtii... Lue koko vinkki »
Kaksoset-kirjan sinisessä kannessa on kahdet yhteen liittyneet naisen kasvot, toiset punaiset ja toiset valkoiset, molemmilla iso kukka hiuksissa.

Torgrim Eggen: Kaksoset

1970-luvun lopun Kuubassa Fidelin ja Chen vallankumous voi ja elää hyvin. Ajan henkeen kasvanut nuori ja lupaava runoilija Raúl kohtaa runonlausuntaillassa kauniin Juanan, ja ajautuu pään pyörälle vievään suhteeseen hänen kanssaan. Vähitellen Raúl huomaakin kiinnostuvansa enemmän Juanan kaksossisaresta Mirandasta, eikä tunne ole lainkaan yksisuunta... Lue koko vinkki »
Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija -kirjan kannessa on valokuva Yrjö Jylhästä sotilasasussa ja taustalla negatiivikuva metsästä.

Vesa Karonen ja Panu Rajala: Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija

Kiirastuli on varmaan eräs Suomen tunnetuimmista runoteoksista, mutta itse kirjoittaja, Yrjö Jylhä, on varmasti henkilönä jäänyt hieman tuntemattomammaksi. Tässä kirjassa hänestä kerrotaan tarkemmin, paljon asiaa ja runoja, henkilökohtaisia asioita sekä ihmissuhteita, jotka eivät varmaan ole suurelle yleisölle tuttuja. Runoilijana häntä arvostet... Lue koko vinkki »
Päiväkirjan kannessa on mustaharmaa pystyraidoitus ja keskellä kirjan nimi isoin valkoisin kirjaimin. A-kirjaimesta kasvaa lehtiä.

A. W. Yrjänä: Päiväkirja

Monesti päiväkirjaan tulee kirjoittaneeksi tummimpia tuntoja ja silloin, kun tuntuu pahalta. Myös A. W. Yrjänän päiväkirja on suurelta osin melko tummanpuhuvaa tekstiä, mutta pääosin syvällisesti ja hienosti kirjoitettuna. Kuten mies itse sanoo: ”Nämä sanat ovat tahallisen kitkeriä aina.” ”Päiväkirjan idea minulle on muistaa. Ei kertoa tai selvittä... Lue koko vinkki »