Flavia de Luce
Flavia de Luce on kanadalaisen kirjailijan Alan Bradleyn (s. 1938) luomus. Bradley on tehnyt uransa radio- ja tv-insinöörinä ja aloitti kirjoittamisen vasta yli 60-vuotiaana. Flavian tarina alkaa ensimmäisessä romaanissa vuodesta 1950, jolloin Flavia on 11-vuotias. Hän on taitava harrastelijakemisti, jonka erikoisalaa ovat myrkyt. Flavia asuu sukukartanossa, jossa hänellä on käytössään Tarquin-enonsa laboratorio.
Flavia asuu kartanossa lähinnä postimerkkeilystä kiinnostuneen isänsä eversti Haviland de Lucen ja isosiskojensa Ophelian ja Daphnen kanssa. Opheliaa kiinnostaa lähinnä oma ulkonäkönsä, Daphne taas on uppoutunut kirjoihinsa. Tyttöjen äiti on kuollut onnettomuudessa Flavian ollessa kaksivuotias. Kartanossa asuu myös Flavian tärkeä yhteistyökumppani, isännän entinen kamaripalvelija ja kartanon nykyinen puutarhuri Arthur Dogger.
Flavia de Luce -kirjat oikeassa järjestyksessä:
- Piiraan maku makea
- Kuolema ei ole lasten leikkiä
- Hopeisen hummerihaarukan tapaus
- Filminauha kohtalon käsissä
- Loppusoinnun kaiku kalmistossa
- Kuolleet linnut eivät laula
- Nokisen tomumajan arvoitus
- Kolmasti naukui kirjava kissa
- On hieno paikka haudan povi
- Kuolon kultaiset kiehkurat
Sarjan on suomentanut Maija Heikinheimo, lukuunottamatta toista osaa, jonka suomensi Laura Beck.