Olen nyt täällä metsässä

Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä

Anja Erämajan edellinen runokokoelma Ehkä liioittelen vähän (2016) palkittiin Tanssiva karhu -palkinnolla, ja nyt tämä uusin kokoelma on niin ikään Tanssiva karhu -ehdokkaana. Jotain raatiin tenhoavaa Erämajan tyylissä taitaa olla. Mutta miksipä ei – pidin edellisestä kokoelmasta ja tämäkin maistuu. Kirjan runot ovat mitaltaan vaihtelevia. Osa o... Lue koko vinkki »
Jos vain muuttuisin toiseksi

Sanni Purhonen: Jos vain muuttuisin toiseksi

Sanni Purhosen kolmannen runokokoelman kannessa on paloiteltu naishahmo. Heti ensimmäisessä runossa kohdataan Erzsébet Báthory, unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja. Luku on nimetty ”Outo nainen”. Väitetysti Erzsébet kylpi neitsyiden veressä kauneuden vuoksi. Purhosen runot ovat eri mieltä: ”olen sivistynyt / puhun neljää kieltä / mihin olisin t... Lue koko vinkki »
Pelle Romantique'n Konerunoja

Pelle Romantique: Pelle Romantique’n Konerunoja

Näin alkoivat nämä runot: piirsin väriliiduilla kuvan, jossa hymyilevä valas sukelsi ilmaan ja söi appelsiinia. Pelle Romantique’n eli Toni Lahtisen Konerunoja-teoksesta olen ollut tie­toinen jo pidempään. Vaadittiin Tanssiva karhu -ehdokkuus, että sain aikai­seksi tarttua kokoelmaan, joka laajenee runokirjaa mittavammaksi kokonai­suudeksi. En n... Lue koko vinkki »
Kirnu

Milka Luhtaniemi: Kirnu

Kukaan ei voi puhua niin korkealta, ei kenenkään läpi mene sellaista valoa. Jos runoutta asemoi jatkumolle helposta vaikeaan, Milka Luhtaniemen esi­koiskokoelma Kirnu asettuu luontevasti kallelleen vähän vaikeampaan päin. Näkemys saa vahvistusta vaikkapa Goodreadsin arvioista: haltioituneiden näkemysten joukkoon mahtuu muutama ”en tajua tätä yht... Lue koko vinkki »
Kasvukausia

Ida Pimenoff (toim.): Kasvukausia : kirjoituksia äitiydestä

Äitiys on runsas aihe, joka ei hetkessä tyhjene. Siitä todistaa myös tämä Ida Pimenoffin toimittama kolmentoista esseen kokoelma, jonka kirjoittajat käsittelevät äitiyttä ja vanhemmuutta monista eri näkökulmista. Kirjoittajat ovat enimmäkseen naisia, mutta mukana on myös kaksi miestä. Ihan jokaista näkökulmaa mukaan ei ole saatu, niin toteaa Pim... Lue koko vinkki »
Neitsytlento

Riikka Ulanto: Neitsytlento

Runoilija Riikka Ulannon ensimmäinen romaani on ulkoisilta piirteiltään lähel­lä runoteosta. Vain satasivuinen romaani on pieni teos, jonka kieli on runollista ja luovaa. Sisältö kuitenkin ravistelee. Kirja kertoo nuoresta naisesta, Kaisusta, jolla menee lujaa. Mutta hänhän on kuuluisa ja siksi hänet on tuotu hotelliin piiloon faneilta. Hotellissa ... Lue koko vinkki »
Tulikärpäsiä Tammelan yllä

Leena Kellosalo: Tulikärpäsiä Tammelan yllä

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteen alan toimija: näyttelijä, runoilija, krii­tikko, äänikirjojen lukija ja mitä lie muuta. Tämä Tulikärpäsiä Tammelan yllä on kolmas runokokoelma, kaikki kolme Ntamolta. Kokoelmat ovat keränneet ke­huja, niin tämä tuoreinkin, ja niinpä minäkin siihen tartuin. Nimen Tammela viittaa Tampereelle ja tamperelaisma... Lue koko vinkki »
Tuntemattoman planeetan unia

Johanna Ikonen: Tuntemattoman planeetan unia

Runokokoelma Tuntemattoman planeetan unia kantaa huolta ihmisen ja pla­neetan tilasta, kertoo takakansi, ja tällaiseen kuvastoon uppoudutaan heti kokoelman ensimmäisessä runossa, maalailemaan maailmanlopun ennustuk­sia. Itse runot ovat runsassanaista proosarunoutta, pitkiä kappaleita tasale­vyistä tekstiä. Valittu tyyli näyttää sivuilla vähän ty... Lue koko vinkki »
Mitä tahansa

Kari Aronpuro: Mikä tahansa

Kari Aronpuro on runoilijana tähänastisen – kovin vähäisen – kokemukseni perusteella sivistynyt, leikkisä, mutta vähän vaikea. Aronpuron kahdeskym­menes kokoelma Mikä tahansa vahvistaa tätä vaikutelmaa. Aronpuro viittailee sinne tänne, leikittelee erilaisilla kielellisillä rekistereillä ja tasoilla ja on sekä vaikeaselkoinen että hauska. Runot o... Lue koko vinkki »
Viimeinen talvi

Raisa Marjamäki: Viimeinen talvi

Viimeinen talvi on Poesian Poesiavihkot-sarjassa ilmestynyt vihkonen, joka muodostuu kahdesta osasta. Ensinnäkin se sisältää Raisa Marjamäen vuosi­na 2012–2013 kirjoittamia englanninkielisiä runoja. Toinen osa "Viimeinen talvi eli miksi en kirjoita enää englanniksi" on sitten tähän kiehtovaan aihee­seen pureutuva essee. Runoissa on puolensa; lue... Lue koko vinkki »
Elotulet

Hanna Meretoja: Elotulet

Elotulet kokoaa ystäväjoukon kesämökille Turun saaristoon nauttimaan elotu­lista ja meritarinoista. Kokoontumisella on kuitenkin syvempi tarkoitus ja sävy: sen koolle kutsunut Elea on saanut tietää sairastavansa syöpää. Onko tämä viimeinen kerta, kun ystävykset kokoontuvat näin? Ilta on pitkä ja tuo pintaan monenlaisia ystävysten pinnan alla kuplin... Lue koko vinkki »
Lopun aikoja

Arla Kanerva: Lopun aikoja

Toimittaja ja kriitikko Arla Kanerva kirjoittaa esikoisteoksessaan maailmasta, jossa ihmiset ovat alkaneet kadota. Päähenkilönä on nuori Emma, joka jättää kotinsa, kun ensin katoaa toinen hänen äidistään, yhtenä väläyksenä, ja sitten toinen, hiljalleen hiipuen. Kun paras ystäväkin lähtee perheineen kohti poh­joista, orpo Emma jää täysin yksin. E... Lue koko vinkki »
Okashi

Taru Lindblom ja Heikki Valkama: Okashi : japanilaisia herkkuja

Viime vuonna ilmestyi Heikki Valkaman ja Marjo Sekin Okazu : japanilaista kasvisruokaa -teos, joka esitteli nimensä mukaisesti japanilaisen keittiön eri­laisia kasvisruokia. Silmäilin sen läpi, mutta siitä ei tarttunut reseptejä käyt­töön. Nyt teos on saanut itsenäisen sisarteoksen, kun Taru Lindblom ja Val­kama ovat tehneet kirjan japanilaisista h... Lue koko vinkki »
Sopukopu

Vesa Heikkinen: Sopukopu : Esseitä

Tämä on taas näitä kirjoja, että en ole ihan varma, miksi tähän ylipäänsä tar­tuin. Taisi olla kuvastossa sen verran houkuttelevasti kuvattu? En muistanut lukeneeni Vesa Heikkiseltä mitään muuta, mutta Kielen voiman olen näkö­jään lukenut viisitoista vuotta sitten. Katalogissa lupailtiin esseitä, jotka käsit­te­levät sopua ja sitä, miten sopu ei ai... Lue koko vinkki »
Radalla

Iida Sofia Hirvonen: Radalla

En muista ollenkaan, miten päädyin tähän pisteeseen. Radalla edustaa sukupolvikirjallisuutta: se on tiukasti ajassa kiinni oleva kuvaus elämästä tässä hetkessä. Se on tiivis kirja, vain noin 150 sivua, mutta siitä onkin jätetty kaikki turha pois. Se mitä piirtyy, onkin sitten terävää ja kiehto­vaa. Kirjassa ei ole juonta ja sen päähenkilökin... Lue koko vinkki »
Amelian luut

Minna Mikkonen: Amelian luut

Lentäjä Amelia Earhart oli kuuluisa lentäjä, naisten lentämisen edelläkävijä ja kaupallisen lentoliikenteen edistäjä. Earhart yritti vuonna 1937 lentää ensim­mäisenä naisena maapallon ympäri, mutta Earhart ja hänen navigaattorinsa Fred Noonan katosivat jossain Tyynellämerellä. Earhartin kohtalosta on monia teorioita: yksinkertaisin selitys on jo... Lue koko vinkki »
Ei kenenkään laituri

Raisa Marjamäki: Ei kenenkään laituri

Ei kenenkään laituri on kirjana viehättävä esine. Se on vanhanaikaisen näköi­nen, ja syystä: runoilija Raisa Marjamäki on sen itse latonut irtokirjakkeista ja Marjamäki on painanut sen Heidelbergin kohopainokoneella Olli-Pekka Ten­nilän kanssa. Teos on tehty kokonaan ilman tietokoneita. Lopputulos on kau­nis, ainoa miinus on vain vähän liian syväll... Lue koko vinkki »
Esseitä eläimistä

Elisa Aaltola: Esseitä eläimistä

Se, mitä eläimille tehdään, on väärin. Tähän yksinkertaiseen ajatukseen tiivistyy Elisa Aaltolan teos Esseitä eläi­mistä. Aaltola on kirjoillaan ja teoillaan noussut suomalaisen eläinten oikeuk­sia puolustavan ajattelun kärkeen. Edellinen teos Häpeä ja rakkaus : Ihmis­eläinluonto oli vaikuttavaa luettavaa, eikä tämä uusi esseekokoelmakaan jätä k... Lue koko vinkki »
Ihmeellistä käyttäytymistä

Raisa Marjamäki: Ihmeellistä käyttäytymistä

Runoilija Raisa Marjamäki on kokoelmissaan kiinnittänyt huomiota tekemisen tapoihin ja teknologioihin. Siitä käy mainiosti esimerkiksi tämä Ihmeellistä käyttäytymistä: teos on naputeltu Brother Deluxe 660TR -kirjoituskoneella. Eikä vain kirjoitettu, vaan myös taitettu! Ulkoasu on nimittäin skannattu suo­raan kirjoituskoneella kirjoitetuista arkeist... Lue koko vinkki »