Mustat juuret

Mikko Granroth: Mustat juuret

Esikoiskirjailija Mikko Granrothin kymmenen novellin kokoelma Mustat juuret on hivenen haastava tapaus. Granroth on taitava ja omalaatuinen kirjoittaja, joka luo persoonallisia kertojahahmoja nykypäivän tilanteita selittämässä. Lifestylebloggari muuttaa uuteen taloon, black metal -vaikuttaja on tekemässä paluuta uuden kokoonpanon kanssa, lintuja re... Lue koko vinkki »
Turvapaikka

Arto Salminen: Turvapaikka

Sundqvist ja Hynynen ovat työntekijöitä SPR:n vastaanottokeskuksessa pienellä nimeämättömäksi jäävällä kaksikielisellä paikkakunnalla. Somaliasta ja Kosovosta on tullut Suomeen liuta pakolaisia, jotka koettavat tulla toimeen keskenään ja suomalaisten kanssa. Aina se ei ole helppoa. Tai pitäisi varmaankin sanoa, ettei se ole koskaan helppoa. Nyt ... Lue koko vinkki »
Vähän karvas jälkimaku

Pentti Stranius: Vähän karvas jälkimaku

Pitkällä kaavalla, aikavälillä, olen lukenut Pentti Straniuksen viimesyksyistä esikoista, sen jättämää jälkimakua haistellen ja maistellen. Käynyt ikään kuin kaapilla näkäräisillä silloin tällöin. Kaksi V:tä tunkee jälkimakuna pintaan: viina ja venäläisyys. Niin ja – kuolema, joka käy herkistämässä kovan elämän. 15 jutun kokoelman ihmiset eiv... Lue koko vinkki »
Omon Ra

Viktor Pelevin: Omon Ra

Omon sai isältään nimensä, koska isä, miliisi ammatiltaan, halusi pojastaankin miliisin. Hyvä nimi varmistaisi sujuvan etenemisen uralla. Omon haluaa kuitenkin muuta. Hän hakee parhaan ystävänsä kanssa ilmasotakouluun. Lentäjiä pojista ei kuitenkaan tule, vaan he pääsevät salaiseen avaruuskouluun. Avaruusohjelma paljastuu vähän toisenlaisek... Lue koko vinkki »
Isipappablues

Hippo Taatila: Isipappablues

Miten käy pienperheessä, jossa sukupuoliroolit ajautuvat hieman toisin kuin tavallisesti on suunniteltu. Isä on mukana toki lapsen tekemisessä, mutta myös aktiivisesti äitiysneuvolassa ja synnytyksessä sen, minkä ehtii. Lapsen saaminen ei ole kaikilta osin aina iloa ja auvoa, sen tämäkin pariskunta toteaa. Vuorotteluvastuu on kuitenkin jo tässä vai... Lue koko vinkki »

Pavel Sanajev: Haudatkaa minut jalkalistan taakse

Saša ei saa hikoilla. Hän ei saa riisua vaatteitaan. Kylvetyskin on todella haastavaa. Samoin ruokailu. Mummo kun on jo ennustanut, että hän mädäntyy hengiltä viimeistään 16-vuotiaana. Sašaa hoidetaan ja hoivataan, pidetään tietysti myös silmällä. Toisaalta normaalin pojan tavoin hän erehtyy tuolloin tällöin kiellettyin puuhiin – esimerkiksi menemä... Lue koko vinkki »

Shimo Suntila: Sata kummaa kertomusta

Tämä on Shimo Suntilan esikoisteos, joka sisältää sata raapaletta. Ai mitä ihmeen raapaletta? Raapale ei ole mikä tahansa tuotos tai tekstinpätkä. Se on tarkkaan määritelty kirjallinen työ; pituus saa olla täsmälleen sata sanaa ja lisäksi otsikossa sekä väliotsikoissa saa olla viisitoista sanaa. Tarkkaa puuhaa ilmaista jotakin tärkeää ja olennaista... Lue koko vinkki »
Marras

Sami Lopakka: Marras

Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva bändi kokoaa itsensä jälleen kerran kiertueelle Eurooppaan, näin on eletty jo viisitoista vuotta. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa yhtye ei ole niinkään suosittu, mutta muualla menee vielä hyvin. Ainoastaan Hautamaalla on outo aavistus siitä, että jotain pahaa on tapahtumassa ja koko kirja kerrotaankin hänen näkökul... Lue koko vinkki »
Pölynimurikauppias

Sari Pöyliö: Pölynimurikauppias : ja muita äitien erehdyksiä

Pölynimurikauppias on Sari Pöyliön esikoisteos, joka sisältää kahdeksan melkoisen absurdia tarinaa. Kaikki kertovat eri tavoin äideistä, äideistä ja tyttäristä sekä heidän suhteistaan. Kaikki – siis ainakin vähän erikoisemmat – äitityypit ovat tässä erittäin hyvin edustettuna. Mustaa huumoria riittää ja viimeinen tarina kokoaa lopulta kaikki äidit ... Lue koko vinkki »
Alhaiset taajuudet

Leo Kuikka: Alhaiset taajuudet

Leo Kuikan esikoisalbumi osui kohdalleni vasta nyt, mutta ehkä tätä kannatti odottaa. Tarinat ovat yksisivuisia, esittelytekstin mukaan erään "tavallisen perheenisän" mietteitä hiukan groteskeistakin arkipäivän asioista. Ne vievät kurjuudessaan, melankoliassaan, ahdistuksessaan sekä melko rajussakin mustassa huumorissaan ajatukset taatusti siihen, ... Lue koko vinkki »
Gorilla

Juhani Karila: Gorilla

Juhani Karila on kirjoittanut esikoisenaan täräyttävän novellikokoelman. Tarinat ovat niin absurdeja, ettei niistä saa välillä kiinni laisinkaan. Osa jutuista jättikin minut aivan kylmäksi, tarttumapintaa ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi, mutta osa taas osui sen verran hyvin, että kokoelmasta jää silti hyvä vaikutelma. Esimerkiksi novelli "Uk... Lue koko vinkki »
Kuolleista nousseet

Wolf Haas: Kuolleista nousseet

Rikoksen ABC -sarjamme vie meidät kahdeksannessa osassaan nyt Itävaltaan, pieneen Zell am Seen kaupunkiin Alpeilla. Amerikkalainen iäkäs pariskunta löytyy joulun alla laskettelukeskuksen hiihtohissistä kuolleena. Poliisilla ei ole yhtään järkevää johtolankaa, joten tapauksen tutkiminen käytännössä lopetetaan pian murhien jälkeen. Poliisista er... Lue koko vinkki »
Jäätävää satoa -kirjan kannessa on maalaus pistoolia pitelevästä ihmisestä makaamassa maassa suojassa auton takana. Taustalla on strippiklubin valomainos, on yö ja sataa lunta.

Scott Phillips: Jäätävää satoa

On jouluaatto ja sataa lunta. Eräs asianajaja kiertelee kaupungin hämäriä kapakoita ja strippariluolia — hänellä on 9,5 tuntia aikaa häipyä kaupungista. Hän on kavaltanut työnantajaltaan rahaa, paljon rahaa ja kotikaupunki on pakko jättää. Matkaan tulee kuitenkin lukuisia omituisia mutkia eikä herkeämättä lisääntyvä lumisade ainakaan paranna tilann... Lue koko vinkki »
The White Tiger -kirjan kannessa on piirros valkoisesta tiikeristä ja kukosta.

Aravind Adiga: The White Tiger

Intialainen esikoiskirjailija näyttää ratkaisseen mahdottoman yhtälön. En muista, milloin olen lukenut kirjan, joka olisi sekä yhtä poskettoman hauska että yhtä ajatteluttava. Viidakossa valkoinen tiikeri on harvinainen eläin, jollainen syntyy vain kerran sukupolvessa. Balram, köyhän perheen poika Intian syrjäkylällä, hurmaa viksulla vastauksell... Lue koko vinkki »
Sokea etsivä -kirjan kannessa on pyöreät, keltalinssiset silmälasit.

Olli Lehtinen: Sokea etsivä

Jere herää taas kerran Kisahallin putkasta. Illan ja yön juhlinnasta ei ole mitään mielikuvaa. Kotiavaimetkin ovat hukassa, hamu-hamu, tapu-tapu, ei löydy. Kaiken muun lisäksi on hukassa myös tyttöystävä, Peikko. Jeren ottaessa selvää illan vaiheista, soitellessa ympäriinsä ja yrittäessä selvittää tilannetta, kaikki tuntuu kovin oudolta. Äänet, ... Lue koko vinkki »