Aviador

Itikkaralli

Hanna Tuominen: Itikkaralli

6.10.2021
Kahdeksi kuukaudeksi luettavaa - sen verran 'asiaa' jotta kertalukemalla tulee ähky! Hanna Tuomisen kirjoittama ja Anna Helmisen kuvittama lorukirja on jännä kapistus moderniudessaan. Paitsi että se sisältää muutaman tekstiviestin, myös mummon railakas olemus, meno ja meininki yllättää ja muuttaa tasaisen lämpöistä mummokuvaa Punahilkka-ajoista.... Lue koko vinkki »
Pilven reuna

Hannu Mäkelä: Pilven reuna

21.8.2021
Suomen kulttuurikaapiksi nimesin akateemikko Hannu Mäkelän blogissani: kun tämän kaapin ovet aukaisee, olemme suomalaisen kirjallisuuden ytimessä. Mäkelä on mies, joka tuntee suomalaisen kirjallisuuden ja henkilökohtaisesti suomalaiset tuntemisenarvoiset kirjailijat kaikki. Jo entisen virkansa puolesta: Otavan kustannustoimittaja. Nyt kun sitten... Lue koko vinkki »
Jalkapallon kauneus

Sami Kolamo: Jalkapallon kauneus

14.7.2021
Jalkapallokulttuuria, jalkapalloromantiikkaa! Löytyykö sitä Suomesta? Varmasti. Jos kaunokirjallisin keinoin tätä teemaa on lähestynyt esimerkiksi Jukka Pakkanen, on futistohtori Sami Kolamon näkökulma tieteellisempi. Käsitystään jalkapallosta Kolamo ruotii esseeteoksessaan Jalkapallon kauneus. Kolamo pohtii jalkapalloestetiikkaa monipuolisesti,... Lue koko vinkki »
Okulovulva

Aura Sevón: Okulovulva

16.6.2021
Arvelin aikoinaan Aviadorin katalogia selaillessani, että Okulovulva on joko kiehtova tai aivan sietämätön. Nyt on luettu ja vastaus on selvä: vahvasti ollaan kiehtovan puolella. Aura Sevónin nimi oli tuttu ranskankielisen kirjallisuuden kääntäjänä, nyt on aika debytoida kirjailijana. Sevónin esikoisteos Okulovulva aloittaa lukijan hämmentämisen he... Lue koko vinkki »
Merenvaahdon palatsi

Anni Sumari (toim.): Merenvaahdon palatsi

13.5.2021
Olen vältellyt runoja, koska useimmiten jokin ei vain runojen kanssa klikkaa. Taidan olla turhan konkreettinen. Parhaimmillaan runous toimii, on rytmiä ja mielenkiintoisia kielikuvia ja kiinnostavia ajatuksia; pahimmillaan runous on tylsää, yhdentekevää ja teennäistä. Merenvaahdon palatsi on Anni Sumarin koostama ja suomentama otos yhdysvaltalaista... Lue koko vinkki »
Kanootin säilyttämisestä talven yli

Hanna Storm: Kanootin säilyttämisestä talven yli

16.1.2021
Monituiset kerrat olen miettinyt näiden nykyrunojen kimppuun käydessäni, että kai minulla on oikeus lukea niitä omalla tavallani, vähemmän juhlallisesti, koska ne on kirjoitettu vähemmän ylvääseen muotoon; joskus mieli tekee sanoa, jotta päättä ja hännättä. Rennosti. Virkistävästi. Runousopeista viis. Niin kuin nyt taas Hanna Storm uusimmassa ru... Lue koko vinkki »
Kuppinurin

Alain Mabanckou: Kuppinurin

22.11.2020
Kuppinurin päätyi lukulistalle maahaasteen vuoksi: Kongon tasavalta puuttui listalta ja tässä se oli tarjolla vieläpä paikallisen kirjailijan toimesta – joskin on todettava, että Alain Mabanckou on professorina UCLA:ssa ja asuu Los Angelesissa, eli edustaako Mabanckou sitten missä määrin kongolaista elämänmenoa on hyvä kysymys, johon ei yksiselitte... Lue koko vinkki »
Nokkosia ja ihmisiä

Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä

26.3.2020
Paola Piganin esikoisromaani Älä astu sieluuni kengät jalassa teki vaikutuksen, joten tokihan seuraava suomennos Nokkosia ja ihmisiä piti myös lukea. Tällä kertaa Pigani on vahvasti omaelämäkerrallisen aineiston äärellä, kuvaamassa nuoren tytön kasvua 1970-luvun Ranskassa. Perhe on lähtöisin Italiasta, mutta lapset ovat jo ranskalaisia. Koti on ... Lue koko vinkki »
Muutama lämmin päivä

Maarit Verronen: Muutama lämmin päivä

31.1.2020
Muutamaan lämpimään päivään mahtuu paljon arkisia tunnelmia, tunteita ja yllättäviä käänteitä. Maarit Verronen on novellinkirjoittana hyvä leijumaan oudon ja arkisen välimaastossa. Tämän kokoelman novelleissa on hyvinkin arkisia tapahtumia, mutta välillä myös yllättäviä käänteitä. Novelleissa ihmiset ovat avuliaita, keskustelevat avoimesti toist... Lue koko vinkki »

Hannu Mäkelä: Varjo : Jeanne d’Arcin lyhyt, toiveikas elämä

9.8.2019
Hannu Mäkelän tunnustuksellisten kirjojen ja Mutina-blogin kautta tunnen hyvin, tuntuu paikoin, jotta läpikotaisin. Niinpä turhan vaikea on lukea hänen minämuotoista dokumentaarista fiktioromaaniaan Varjo : Jeanne d'Arcin lyhyt, toiveikas elämä asettamatta Hannua itseään minäksi. Ja kun noin on, joutuu Hannu mielessäni, eikä se minä-Varjo, pitäm... Lue koko vinkki »
Älä astu sieluuni kengät jalassa

Paola Pigani: Älä astu sieluuni kengät jalassa

27.5.2019
Vapautta rakastavat romanit, Ranskan natsimiehitys – ei se kaikista toivoa luovin yhdistelmä. Älä astu sieluuni kengät jalassa kertoo yhden romanisuvun tarinan 1940-luvun Ranskassa. Perhe joutuu keskitysleirille, koska kaiken maailman irtolaisethan eivät vapaana kuljeksi, olkoonkin että romanit ovat osansa tehneet muun muassa taistellen ensimmäises... Lue koko vinkki »
Anteeksianto ja unohdus

Sergio Ramírez: Anteeksianto ja unohdus ja muita novelleja

17.5.2019
Keskiamerikkalainen nykykirjallisuus ei ole ihan vahvimpia lajejani, joten ei auta kuin uskoa kustantamoa, että Sergio Ramírez kuuluu alueen merkittä­vimpiin nykykirjailijoihin. Myönnetään, että maahaaste mielessä tämäkin kirja lukulistalleni päätyi, Nicaragua oli mukava saada kuitattua paikallisen kirjailijan teoksella. Anteeksianto ja unohdus ... Lue koko vinkki »

A.H. Tammsaare: Rakastin saksalaista

7.5.2019
Tammsaare? Sehän on puisto Viru-hotellin ja Estonia-teatterin välissä. On tuota tullut lampattua ja penkillä istuttua. Mutta mistä puistolle moinen nimi? Viron kansalliskirjailija A.H. Tammsaarestahan (alkujaan Anton Hamsen 1878-1940) se. Tiedän tiedän, vaikken ole valitettavasti kirjailijan aikaisempaa tuotantoa lukenut, sitäkään viisiosaista p... Lue koko vinkki »

Laura Laakso: Mrs. Milkyway

28.2.2019
Vaatipa ponnisteluja: ettei pudonnut lentokoneesta! Sen verran kieltä muokaten Laura Laakso lähettää lukijamatkustajansa matkaan ilman kapsäkkejä sun muita lentovarusteita, jottei tavan lukutaitoinen tahdo mukana pysyä. Sepä siinä juuri viehättääkin: Mitä? Mitä kummaa tässä tapahtuu? Mikä maa? Mikä kieli? Mikä kieli! Voi olla myös huutomerkin... Lue koko vinkki »

Jukka Pakkanen: Taivaan varjo

19.2.2019
”’Kasvain on pahanlaatuinen ja sijaitsee vasemmassa aivolohkossa’, lääkäri, nuorehko nainen, sanoi. Katseessa häilähti myötätunto. ’Paljonko minulla on aikaa?’ ’Vuosi, enintään. Mutta kasvain voidaan yrittää hoitaa pois.’ Elämäni vilisi sekavina kuvina. ’Entä jos en halua sitä pois?’” Mikael on valokuvaaja, jonka aivoista löydetään pahanlaat... Lue koko vinkki »

Maija Haavisto: Raskas vesi

26.10.2018
Maija Haavisto on kirjoittanut hyvin monipuolisesti: useita romaaneja sekä tietokirjoja muiden muassa kroonisen väsymysoireyhtymän ja fibromyalgian hoidosta. Nyt hän yllättää runokirjalla, ehkä yllättää siksikin, että hänen romaaninsa ovat olleet selkeitä ja käsitelleet yleensä jonkin sairauden ominaisuuksia ja hoitoa. Raskas vesi on kuitenkin hyvi... Lue koko vinkki »

Ken Bruen: Jack Taylor

25.10.2018
Jack Taylor on entinen poliisi, joka työskentelee Galwayssa yksityisetsivänä. Lapsensa menettänyt äiti pyytää Tayloria tutkimaan asiaa. Ammatin harjoittamista haittaavat kuitenkin vakava alkoholiongelma ja huonot muistot. Kirjassa Taylor käyttääkin vain vähän aikaa tapauksen tutkimiseen. Suurin osa ajasta kuluu muiden seikkailujen parissa: pitää ta... Lue koko vinkki »
Hiljaiset joet

Maarit Verronen: Hiljaiset joet

24.9.2018
Maarit Verronen on omintakeinen, vähän kummallisia kirjoja tekevä kirjailija. Hiljaiset joet on samoin omanlaisensa: se on katastrofiromaani, mutta katastrofiromaanit eivät yleensä ole tällaisia. Päähenkilö Lia on vähän vanhempi nainen, yksinäinen sivustakatselija, joka kerää työkseen romua joenvarresta jossain määrittelemättömässä paikassa. Sit... Lue koko vinkki »

Riikka Ulanto: Mutta mitä kuuluu Lynyrd Skynyrdille?

12.9.2018
"Absurdistisen näkemyksen mukaan ihminen viettää mieletöntä elämää merkityksettömäksi ja irrationaaliseksi kokemassaan maailmassa, johon hänet on tahtomattaan heitetty." Tieteen termipankki Ollaan aika lähellä Riikka Ulannon sielunmaisemaa, ainakin minuuttinovelleissa. Niin ja onhan näitä Beckettejä ja Harmseja ja..., mikä ettei, Peltonenkin sam... Lue koko vinkki »

Hanna Storm: kutsun itseni kylään

2.9.2018
Lähdetääs pilkille! Kairataas reikiä! Katsotaas onko syönnillään ja mitä sieltä nousee, saadaanko saaliiksi peräti soppatarpeet. Semmoista se on runokirjan luenta, varsinkin näiden modernimpien, loppusoinnuttomien, kokeilevien. Ikinä ei tiedä mitä sieltä tulee, monesti mielenkiintoisia vonkaleita, monesti pelkkiä kiiskiä. Kokeillaas summamuti... Lue koko vinkki »