Anna mennä

Rosa Meriläinen ja Saara Särmä: Anna mennä : Opas hauskempaan elämään

Anna mennä -kirjan kansi kertoo paljon siitä, mitä kansien välissä tuleman pitää: on huumoria, mutta myös paljon vakavaa asiaa: on lahjoja ja juhlaviirejä, ja niiden keskellä kaksi huvittavan totista ja arkisen näköistä naista arkisissa vaatteissa. He ovat Rosa Meriläinen ja Saara Särmä, kaksi feministiä, jotka ovat kirjoittaneet reippaan opuksen s... Lue koko vinkki »
Kantapään kautta

Niina Hakkarainen, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Suvi Niska ja Kristel Nyberg: Kantapään kautta : Suomalainen sukkakirja

Villasukkien neulominen tuntuu olevan tällä hetkellä tavattoman suosittua, onhan aiheesta julkaistu viime vuosien aikana useitakin kirjoja. Ehkäpä sukanneulonta on nykyajan kiireiselle ihmiselle sopiva työ, jonka saa melko pian valmiiksi ja jossa voi kuitenkin tyydyttää värien ja kuvioiden luomisen kaipuuta. Niina Hakkarainen, Hanna-Kaisa Hämälä... Lue koko vinkki »
Pyhä ruoka

Joonas Konstig: Pyhä ruoka : Mitä oikein saa syödä?

Pyhä ruoka -kirjan alaotsikko on paljonpuhuva. Tuntuu siltä, että vuosi vuodelta kysymykset ravinnon oikeellisuudesta vain lisääntyvät. Mikä ruoka on parasta terveydellisesti, ekologisesti, eettisesti? Mikä on evoluution kannalta asiaankuuluvaa ruokaa? Ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisempänä on tietysti kysymys siitä, mikä maistuu hyvältä. Fi... Lue koko vinkki »
Mies ja hänen asiansa

Pirkko Saisio: Mies, ja hänen asiansa

Memento mori, muista kuolemaa. Näin joutuu tekemään Pirkko Saision uuden kirjan nimettömäksi jäävä minäkertoja, kuusikymppinen asianajaja, kun hän lukee maanantaiaamuna Helsingin Sanomista, että hänen ystävänsä Pablo, Paavo Olavi Korhonen, on kuollut. Pablon ammatiksi on laitettu minäkertojalle käsittämätön laivateknikko, eikä hän myöskään ymmärrä ... Lue koko vinkki »
He olivat natseja

Katarina Baer: He olivat natseja

Kun Katarina Baer oli pieni koululainen Tampereella, riitti silmätikuksi joutumiseen jo vieraskielinen sukunimi. ”Saatanan natsi”, oli sanapari, joka tuli tutuksi myöhemmin sekä Baerille että hänen veljelleen. ”Me emme olleet natseja, mutta jossain sielumme hämärissä piilotteli joku, jota olisimme halunneet pitää läheisenä ja rakastaa, jota kai... Lue koko vinkki »
Kirkkaus

Riitta Jalonen: Kirkkaus

Muistan yhä kirkkaasti vuoden 1990, jolloin keskellä henkilökohtaisia kriisejäni satuin menemään elokuviin katsomaan Jane Campionin filmiä An Angel at my Table. En ollut koskaan kuullutkaan Jane Campionista, Janet Framesta, tai ollut lähelläkään Uutta-Seelantia, mutta jokin elokuvan mainosjulisteessa puhutteli minua. Voin rehellisesti sanoa, että t... Lue koko vinkki »
Miten helvetissä minusta tuli feministi?

Eveliina Talvitie: Miten helvetissä minusta tuli feministi?

Tämän teoksen nimi antaa jo ymmärtää, ettei kirjan sävy ole lempeän sovitteleva, vaan räväkkä ja poleeminenkin. Elina Talvitie on lähtöisin Porista, suhteellisen pienestä kaupungista, jonka ilmapiiri alkoi jo varhain ahdistaa. ”Millimetrin tissit ja silmälasit. Siinä on naapuruston poikien summaus materiaaleistani 1980-luvun alussa”, Talvitie ki... Lue koko vinkki »
Laudatur

Peter Sandström: Laudatur

”En puhuisi nostalgiasta enkä ihanista muistoista, pikemminkin sain lyhyen muistuman jostain menneestä joka oli lopullisesti ohi, samaan tapaan kun saatoin joskus tunnistaa tutun tuoksun kadulla kävellessäni tai kuulla tutun melodianpätkän ja ymmärtää, että ne olivat joskus kuuluneet elämääni, lapsuuteeni tai nuoruuteeni, ajanjaksoihin jotka olivat... Lue koko vinkki »
Huonon äidin seksikirja

Leena Hattunen ja Sari Helin: Huonon äidin seksikirja

Sari Helin kirjoittaa Huono äiti -blogia, joka lienee Suomen suosituin perheblogi. Nyt hän on psykoterapeutti ja seksologi Leena Hattusen kanssa laatinut kirjan ruuhkavuosien seksuaalisuudesta. Mitä tehdä, kun ei ole aikaa, paikkaa tai voimia, tai kun kaikkien muiden yhteiselo näyttää olevan kuumana hehkuvaa ja ainoastaan meillä on huonoa seksiä? H... Lue koko vinkki »
Ruusu – Pallo – Avain

Pirkko Arhippa: Ruusu – pallo – avain

Pirkko Arhippa ei tänäkään vuonna petä lukijoitaan, vaan tuo markkinoille jälleen uuden rikosromaanin Varpun ja Tiian tutkimuksista. Peräti rauhallisessa Naantalissa, josta on Arhipan kirjoissa tullut varsinainen henkirikosten tyyssija, murhataan tällä kertaa jopa kolme nuorta ihmistä. Tapaukset näyttävät liittyvän mustasukkaisiin kumppaneihin, ... Lue koko vinkki »
Sankaripoliisin kuolema

Joonas Koskimaa: Sankaripoliisin kuolema

Ylikomisario Kari ”Kapu” Karhula oli sankaripoliisi: hän ratkaisi uransa aikana monta kiperää ja yleisön huomiota herättänyttä tapausta. Oli monimutkaista murhaa, pedofiilijuttu ja varsinkin laajan huumevyyhdin paljastaminen. Mutta kun Kapu on ollut jonkin aikaa eläkkeellä, löytää asuntoon poikennut huoltomies hänet kuolleena. Kyseessä näyttää o... Lue koko vinkki »
Ylipainolisämaksu

Kaisa Haatanen: Ylipainolisämaksu

”Elämä on siis matka ja kantamukset sen mukaiset, joten sanavarastossa on syytä olla ylipainolisämaksu.” Kaisa Haatasen toinen kirja kertoo ensimmäisen lailla keski-ikäisestä Tytti Karakoskesta, vaikka Tytin henkilöys jää jutuissa jotenkin sivuun – itse asiassa kirja voisi olla vaikkapa kolumnikokoelma, jossa keski-ikäinen Kaisa Haatanen kertoo huo... Lue koko vinkki »
Armonranta

Helena Sinervo: Armonranta

”Oivalsin, että mikään tarina, ajatus tai tunne ei oikeastaan ole olemassa muuten kuin tarinana, ajatuksena tai tunteena. Tietoisuudet, jotka niitä luovat, ovat aina jotakin muuta, toisen ja myös itsensä tavoittamattomissa. Niihin sanat eivät yllä. Sanat kuin haarukat, lassot, vieheet. Minkä ikinä ne saavatkin napattua, sitä ne samalla myös vahingo... Lue koko vinkki »
Sivusaalista

Aura Koivisto: Sivusaalista

Aura Koivisto julkaisi ensimmäiset kirjansa jo lapsena. Häntä ovat aina inspiroineet koirat ja muutkin eläimet; myös hänen uudessa rikosromaanissaan pikkuinen sekarotuinen Eero-koira on tärkeässä roolissa, kun se löytää ruumiita tarkalla vainullaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat aluksi hyvin idylliseltä näyttävään maalaiskylään jossain päin Itä-... Lue koko vinkki »
Murhakuja

Timo Sandberg: Murhakuja

”Ei ole todellisuudessa olemassa mitään keskustalaisia eikä kultaisen keskitien humanisteja. Kysymys on ainoastaan eettisen porvarillisen elämänkatsomuksen ja materialistisen marxilaisuuden välisestä kamppailusta. Kultainen keskitie on sula mahdottomuus. Se joka liehittelee pakanallista antikristillisyyttä, hän liehittelee perkelettä.” Näin pau... Lue koko vinkki »