Pirkko Saisio: Signaali

Signaali Koska vuoden 2021 kiistatta paras romaani on Pirkko Saision Passio, ja koska Saision edellinen teos Epäröintejä (2019) oli myös mielestäni julkaisuvuotensa suuri kohokohta, olen antanut itseni ymmärtää, että kirjallisessa sivistyksessäni on vielä melko iso Pirkko Saision mentävä aukko, jota on pikimmiten täydennettävä. Olkoon hänen tuotantonsa laaj...Lue koko vinkki »

Anja Snellman: Kaikki minun isäni

Kaikki minun isäni Anja Snellmanin, ent. Kaurasen, tuotanto on uskomattoman laaja. Hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä ilmestyi jo 40 vuotta sitten, ja sen jälkeen hän on kirjoittanut hengästyttävällä vauhdilla vaikkapa taitoluistelijasta, lapsen syntymästä, äitinsä henkilöhistoriasta, sairaasta sisarestaan, itsemurhaan päätyvästä nuoresta kirjailijasta, mus...Lue koko vinkki »

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto

Taivaallinen vastaanotto Loistavan ja täydestä syystä Finlandialla palkitun Akvarelleja Engelin kaupungista -romaaninsa jälkeen Jukka Viikilä joutui avosydänleikkaukseen, josta toipuminen vei kauan. Nyt viisi vuotta esikoisromaanin jälkeen käsissä on Taivaallinen vastaanotto – kokeileva metafiktiivinen romaani siitä, kuinka kirjailija Jan Holm julkaisee sydänleikkauksensa ...Lue koko vinkki »

Tove Ditlevsen: Lapsuus

Lapsuus Tanskalainen kirjailija Tove Ditlevsen (1917–1976) on ollut Suomessa suurelle yleisölle ilmeisesti melko tuntematon, mutta ei ole sitä enää, koska laadukas kustantamo S&S ja upea kääntäjä Katriina Huttunen ovat lähteneet julkaisemaan suomeksi hänen omaelämäkerrallista trilogiaansa. Nyt ilmestyneessä Lapsuus-osassa Ditlevsen kuvaa herkästi ja...Lue koko vinkki »

Simone De Beauvoir: Erottamattomat

Erottamattomat Olen aikoinani lukenut suurella innolla Simone de Beauvoirin (1908–1986) pääteoksiksi katsotut romaanit Mandariinit 1-2 sekä tietenkin feministisen julistuksen Toinen sukupuoli. Mutta nyt häneltä on suomennettu pienoisromaani Erottamattomat, joka ilmestyi vasta vähän aikaa sitten, koska kirjailija ei halunnut sitä julkisuuteen elinaikanaan sen sis...Lue koko vinkki »

Édouard Louis: Väkivallan historia

Väkivallan historia Édouard Louisin Ei enää Eddy oli riipivä kuvaus patriarkaatista ja toksisesta maskuliinisuudesta. Väkivallan historia on yksityisempi, mutta avaa silti laajempia näkökulmia yhteiskuntaan. Autofiktiivinen kirja kuvaa jouluaattona 2012 sattuneen tapahtumaketjun, joka johti Louisin raiskaukseen ja murhayritykseen. Tarinaa kerrotaan jälkeenpäin. Ker...Lue koko vinkki »

Jussi Seppänen: Jussi Seppänen

Ensin ihastuin, sitten pidin, sitten en pitänyt, vaan pitkästyin. Lopulta pidin, jostain loppuneljänneksen paikkeilta. Sankarilla sana hallussa, niin kirjan päähenkilöllä Jussi Seppäsellä kuin myös hänestä kirjottavalla Jussi Seppäsellä (s. 1975), joka on molempien Jussi Seppästen paras asiantuntija. Kävikö selväksi? Näillä mennään koko kirja...Lue koko vinkki »

Antti Holma: Kaikki elämästä(ni)

“Uutiset ovat totta, tyttökullat ei.” Oi, Antti Holma, tuo Suomen kansallisaarre. Antti Holma kertoo uudessa kirjassaan itsestään, aloittaen alusta jatkaen eteenpäin kaupunki kerrallaan. Holman tarina on kodin etsintää, sekä paikkana, ihmisenä että ihmissuhteissa. Holman tarina on välillä haikea ja jopa melankolinen, välillä saa myös nauraa. Onk...Lue koko vinkki »

Lucia Berlin: Ilta paratiisissa ja muita kertomuksia

Ilta paratiisissa Siivoojan käsikirja nosti Lucia Berlinin uuteen kukoistukseen, joten Berlinin novelleista koottiin vielä toinen kokoelma, Ilta paratiisissa. Nyt sekin on saatu suomeksi (kolmantena suomennettuna Berlin-kokoelmana, koska Siivoojan käsikirja julkaistiin meillä kahdessa osassa). Jos olet lukenut Berlinin aikaisempia novelleja, tiedät täsmälleen, mi...Lue koko vinkki »

Herman Koch: Suomen päivät

Ainahan meitä suomalaisia kiinnostaa, mitä mieltä maailmalla ollaan meistä, ja jos tämän kertoja on vielä niinkin merkittävä kirjailija kuin Herman Koch, niin sitä suuremmalla syyllä. Koch on aina ollut yksi monista lempikirjailijoistani, ja hänen romaaninsa Illallinen kuuluu varmaankin parhaiden lukemieni kirjojen joukkoon. Suomen päivät olisi ...Lue koko vinkki »

Maria Stepanova: Muistin muistolle : romanssi

Muistin muistolle Maria Stepanovan esikoisteos on vaikuttava kirja: vähän raskas, mutta hyvin kiinnostava katsaus Stepanovan suvun vaiheisiin ja siitä sitten laajemminkin muistiin, muistelemiseen, juutalaisten vaiheisiin, 1900-luvun katastrofeihin, elämään Venäjällä ja niin edelleen. Miten koettiin juutalaisten vainot, miten Leningradin piiritys? Stepanova käsitt...Lue koko vinkki »

Samuli Laiho: Lasiseinä

"Äitini seisoo kiven päällä, siirtää molemmilla käsillään hiuksia pois kasvojensa edestä ja hymyilee. Jotenkin uskon, että hän halusi minun muistavan itsensä juuri sellaisena kuin hän tuona hetkenä oli." Samuli Laiho kertoo tämän Lasiseinä-kirjan tarinan omasta elämästään. Aluksi on perhe ja melkein kaikki ihan hyvin. Kun menestynyt näyttelijä-isä...Lue koko vinkki »

Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen

Paperilla toinen Paperilla toinen on kohuttu autofiktiivinen teos, joka kertoo naiseudesta ja äidiksi kasvamisesta. Taustalla painava 14-vuotiaana tehty abortti on tietysti sellaista sisältöä, mitä kirjan markkinoinnissa nostetaan esiin – onhan se jo ajatuksena vähän shokeeraava. Suuresti siinä ei kuitenkaan vellota. Alkuasetelma tuodaan nopeasti esille muutamas...Lue koko vinkki »

Katriina Huttunen: Surun istukka

”Totuttelen ajatukseen poissaolon läsnäolosta. Kuoleman tyhjyys, nothingness, on rangaistukseni, se että joudun sietämään itseäni ja kohtaamaan oman syyllisyyteni ja häpeäni joka päivä, joka yö, joka hetki.” Katriina Huttunen on maineikas ja lahjakas pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjä: Karl-Ove Knausgård, Jussi Adler-Olsen, Kim Leine, Anne B. R...Lue koko vinkki »

Rauni Paalanen: Oopperamatka : novelleja

Rauni Paalanen (s.1947) on kirjailija ja kääntäjä, jonka tuotanto on minusta jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Monta kertaa kirjallisessa maailmassamme on kaivattu tilintekoa 1960- ja 1970-lukujen taistolaiskulttuurista, mutta Paalasen Agitaattorin morsian (1990) on nähdäkseni juuri sitä, omaleimainen ja itse koetun tuntuinen ja lisäksi kirjall...Lue koko vinkki »

Kim Thúy: Vi

Vi Vi on vanhempiensa ainoa tytär ja siksi kallisarvoinen – jo nimi Bảo Vi tarkoittaa "arvokasta pikkuruista". Vi pakenee Vietnamista venepakolaisena äitinsä ja veljiensä kanssa Kanadaan. Äiti ja veljet sopeutuvat kaikella vietnamilaisella tarmokkuudella elämään Kanadassa, mutta Vi ei löydä paikkaansa niin helposti. Kim Thúy kertoi perheensä tarina...Lue koko vinkki »

Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin Aloitin vähän nurinkurisesti Mia Kankimäen tuoreemmasta kirjasta Naiset joita ajattelen öisin, mutta sen luettuani oli selvää, että esikoisteos kuuluu myös lukulistalle. Tässäkin kirjassa kerrotaan pitkälti kirjan kirjoittamisen prosessista. Kankimäki jättää kotinsa ja työnsä mainostoimittajana ja lähtee vuorotteluvapaalle kirjoittamaan kirjaa y...Lue koko vinkki »

Kim Thúy: Ru

Ru Nimi Ru on sekä vietnamia että ranskaa. Vietnamiksi se tarkoittaa kehtolaulua ja tuudittamista, ranskaksi pientä puroa ja kuvainnollista virtaamista. Nimi sopii hienosti tälle pienelle kirjalle. Ru kertoo Kim Thúyn omaa elämäkertaa muistuttavan tarinan naisesta, joka syntyy Vietnamissa têt-hyökkäyksen aikaan vuonna 1968 ja joka joutuu lopulta pa...Lue koko vinkki »

Jaana Seppänen: Outokuoriaiset : Esseitä

Outokuoriaiset Hieman epämääräinen kansikuva, erikoinen nimi, lupaus esseistä – tämä on näitä kirjoja, että kun varaus kirjastosta saapuu, ei ole oikeastaan mitään aavistusta, miksi tämän alunperin varasin. Mutta olihan tämä kiinnostava. Jaana Seppänen on kirjoittajana sivistynyt, lukenut, elämää kokenut ja värikäs. Näkökulmia riittää. Johtoaiheina pyöritään m...Lue koko vinkki »

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin

Naiset joita ajattelen öisin Yönaiset ovat naisia, joita Mia Kankimäki ajattelee öisin, kun ei saa unta. He ovat historiasta esiin nousevia naisia, jotka tekivät elämällään mitä halusivat: he olivat tutkimusmatkailijoita, kirjailijoita, taiteilijoita. Kankimäki on 42-vuotias, vailla puolisoa, lapsia, työtä ja kotia. Esikoiskirja on ilmestynyt, mutta mitä sitten? Mihin sitou...Lue koko vinkki »