Silkkiapinan nauru -kirjan kannessa on sinisävyistä öistä metsää, jossa tapiiri kuljeskelee vedessä katsellen taivaalle.

Linda Bondestam ja Annika Sandelin: Silkkiapinan nauru

Viidakossa asuvat parhaat ystävykset silkkiapina ja tapiiri, jotka leikkivät päivät pitkät. Sitten silkkiapina kuitenkin sairastuu ja lopulta kuolee. Laiskiainen, tukaani ja silmälasikarhu yrittävät lohduttaa tapiiria, mutta mikään ei korvaa rakasta ystävää. Kukaan ei loiki oksilla yhtä taitavasti, pidä yhtä kauniita puheita tai naura yhtä heleästi... Lue koko vinkki »
He, jotka jäävät jäljelle -kirjan kannessa on isä, kaksi lasta, mummo ja koira hautakiven äärellä. Mummo ja toinen lapsista kaataa kastelukannulla vettä hautakiven edessä oleville kukille.

Siri Ahmed Backström ja Karin Saler: He, jotka jäävät jäljelle

Kuolemaa voidaan käsitellä lasten kuvakirjoissa monin tavoin. Toisinaan käsittelytapa on lyyrisempi ja etäisempi, toisinaan konkreettisempi. Ruotsalainen He, jotka jäävät jäljelle kallistuu konkreettisen puolelle. Jo kansikuvassa perhe on kokoontunut hautakiven äärelle. Karin Saler palkittiin tästä esikoislastenkirjastaan kuvittaja Siri Ahmed Backs... Lue koko vinkki »
Tuulen myötä -kirjan kannessa on vesivärein tehtyjä pehmeärajaisia vihreitä puita ja varsin viitteellinen ranta, jossa on valkoisia pieniä veneitä.

Sanna Pelliccioni ja Katri Tapola: Tuulen myötä

Tuulen myötä -kirjassa huomio kiinnittyy ensimmäisenä utuiseen vesiväreillä tehtyyn kanteen, jossa pehmoiset puut vihreän eri sävyissä ovat vaaleanturkoosin järven rannalla. Kirja todistaa Sanna Pelliccionin monipuolisuutta taiteilijana: tyylillisesti tämä on hyvin kaukana vaikkapa Onni-poika-kirjojen lapsellisesta selkeydestä. Katri Tapolan kir... Lue koko vinkki »
Pimeät päivät, valkeat yöt -kirjan kannessa on peltomaisema, kuvassa on enimmäkseen taivasta. Kuvan poikki menee pyykkinaru ja taivaalla lentelee pääskyjä.

Paula Nivukoski: Pimeät päivät, valkeat yöt

Pimeät päivät, valkeat yöt, itsenäinen jatko-osa Kerran valo katoaa -teokselle, on Paula Nivukosken neljäs aikuisten romaani.  Nivukosken kauniilla, runollisen aistivoimaisella kielellä Pimeät päivät, valkeat yöt kertoo rankoista kokemuksista ja tunteista. Juuri tuo kieli ja kertomisen tapa auttavat lukemaan tarinaa ”helposti” ja kevyesti, vaikk... Lue koko vinkki »
Pieni suuri tarina surusta -kirjan piirroskannessa kettu istuu maassa. Pieni hiiri lähestyy kettua lehti kädessään ja iso kyynel silmässään.

Réka Király: Pieni suuri tarina surusta

Kuvittaja Réka Király on tehnyt Pieni suuri tarina -kuvakirjoja vuodesta 2013 alkaen. Tämä on sarjan viides kirja. Kirjoissa seikkailevat ihmismäiset metsän eläimet. Nyt päähenkilönä on Kettu, joka eräänä muuten tavanomaisena syyspäivänä tulee rauhattomaksi huomattuaan turkkinsa muuttuneen. Kettu kuulee oudon kuiskauksen: “Pian on aika.” Kettu p... Lue koko vinkki »
Vaasan prinsessa

Lars Sund: Vaasan prinsessa

Kesken kuuman kesän 2018 tanssija Alexandra Schalin-Holm saa lomamatkallaan tiedon kummitätinsä vakavasta sairastumisesta. Hänen on lähdettävä pikavauhtia Kokkolaan, valvomaan Iris-tädin sairaalavuoteen luo. Alexandran isä, säveltäjä Alf Holm, on puolisoineen matkalla Itä-Suomessa, kun tieto Iriksen sairaudesta saavuttaa hänet. Myös Alf palaa länsi... Lue koko vinkki »
Ei alkua ei loppua

Ellen Strömberg: Ei alkua ei loppua

Suomenruotsalainen Ellen Strömberg nousi minun kartalleni edellisellä August-palkitulla nuortenkirjallaan Mehän vaan mennään siitä ohi. Kirja kuvasi hienosti nuoruuden murroskohtia, ystävyyttä ja rakkauden etsimistä. Nyt Strömberg on kirjoittanut ja Eva Laakso suomentanut uuden nuortenkirjan, johon oli tietysti pakko tutustua. Ei alkua ei loppua... Lue koko vinkki »
Baumgartner

Paul Auster: Baumgartner

Lukiessani Paul Austerin Baumgartneria, romaania ikääntyvästä kirjailijasta, kävi mielessäni useampaankin kertaan, että mahtaakohan käsillä olla kirjailijamestarin tilinpäätös. Niinhän siinä kävi, että nyt kirjoittaessani tätä arviota uutisoidaan Austerin kuolemasta 77-vuotiaana. Kepeät mullat! Sy Baumgartner on 1940-luvun lopulla syntynyt yliop... Lue koko vinkki »
Silmät tottuvat pimeään

Anne Rossi-Horto: Silmät tottuvat pimeään

Aloitan tämän kirjan esittelyn itsekkäästi omasta tilanteestani: jos makaa ikävässä kuumetaudissa sairaalassa toista viikkoa, olisi varmaankin hyvä valita lukemisekseen jotain kepeähköä, cozy crimea, pakinoita, tasaisia elämäkertoja. Mutta minä tein toisin, ja vaikka Anne Rossi-Horton kokoama teos itsemurhaan päätyneen pikkusiskonsa päiväkirjoista ... Lue koko vinkki »
Ehdin rakastaa häntä

Meri Eskola: Ehdin rakastaa häntä

”Joskus tuntuu, että tässä perheessä onnistumiseksi riittää, että elää yli 41-vuotiaaksi. Tuleeko minusta koskaan mitään sinusta irrallista vai metsästänkö arvoitustasi lopun elämääni? Mikset ole täällä seuranani, äiti? Eikö se olisi velvollisuutesi, pitää minusta huolta? Äiti saatana! Minä olen niin yksinäinen, että kuolen. Tältäkö se tuntui si... Lue koko vinkki »
Ihmettä kaikki

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki

Loppukesällä 2016 kirjailija Juha Itkosen perheeseen odotettiin kolmatta lasta, mutta kaikki ei mennytkään hyvin: lapsivesi alkoi vuotaa kohdusta varhaisilla viikoilla, ja vaikka sikiö ei siihen menehdykään, on tilanne kohdussa vaikea, ja Itkonen puolisoineen joutuu miltei mahdottoman valinnan eteen. Onko edessä abortti vai vieläkö he haluavat kann... Lue koko vinkki »
Mazebook

Jeff Lemire: Mazebook

William on vanheneva rakennustarkastaja, joka ei millään pääse yli jo vuosikymmen sitten tapahtuneesta tyttärensä kuolemasta. Masentuneen miehen yksinäisyyden rikkoo kuitenkin yhtenä päivänä puhelinsoitto, jonka soittaja vaikuttaa olevan hänen tyttärensä. Kummallinen puhelu vakuuttaa Williamin, että sokkeloiden ratkaisemista rakastanut Wendy on its... Lue koko vinkki »
Miehen muotoinen aukko

Aila Meriluoto: Miehen muotoinen aukko

Runoilija Aila Meriluoto (1924–2019) oli naimisissa kolme kertaa. Viimeinen avioliitto Jouko Paakkasen kanssa solmittiin vuonna 1979 ja päättyi vuonna 2004 Paakkasen kuolemaan. Seuraavana vuonna ilmestyi runokokoelma Miehen muotoinen aukko, jonka runot ovat täynnä tunteita: rakkautta, surua, hämmennystä toisen poissaolosta ja jopa vihaa. Heräsin... Lue koko vinkki »
Valkoinen muistikirja

Eeva Kilpi: Valkoinen muistikirja

Valkoinen muistikirja sisältää merkintöjä vuoden 1999 kesästä vuosituhannen alkuun: puoli vuotta Eeva Kilven (s. 1928) autenttisia mielentiloja. Eeva oli tuolloin siis 71-vuotias. Vuonna 2019 ilmestyivät luettavaksemme Sininen muistikirja vuosilta 2002–2003 sekä Punainen muistikirja, joka kertoi Eeva Kilven ajatuksia kesältä 2014. Kuolema läs... Lue koko vinkki »
Tämän naisen elämä

Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä

Helena on nuori, ihan liian nuori, kun äiti kuolee. Helena jää isänsä kanssa ja on vaan aikuistuttava, vaikka ei ole äitiä siinä vieressä. Hyvin pian käy ilmi, että äiti oli sairas, äiti vaan olisi nukkunut, vaikka oli jouluaatto. Lahjoja ei saanut avata, koska äiti nukkui ja avataan lahjat sitten kun äiti on hereillä. Miten lapsi voi ymmärtää s... Lue koko vinkki »
Mustaa valoa

Katriina Huttunen: Mustaa valoa : muistiinpanoja hautausmaalta

Luin kääntäjä Katriina Huttusen esikoisteoksen Surun istukka aikoinaan sen ilmestyttyä, eikä se ollut helppo kirja lukea. Sama koskee tätä sen jatko-osaa: toisaalta kirja kertoo melko neutraalisti hautausmaista, erityisesti Helsingin Hietaniemestä sekä hautaamiseen liittyvistä tavoista yleisemminkin, mutta toisaalta äidin suru itsemurhan tehneen ty... Lue koko vinkki »
Valkoinen kirja

Han Kang: Valkoinen kirja

Korealaiselta Han Kangilta on suomennettu tähän mennessä omituinen Vegetaristi ja erinomaisen kiehtova historiallinen Ihmisen teot. Uutuus Valkoinen kirja kallistuu taas sinne omituisempaan suuntaan. Pienoisromaani on hädin tuskin satasivuinen teos, joka kertoo paitsi valkoisesta väristä, myös menetyksestä, surusta ja kuolemasta. Omaelämäkerrall... Lue koko vinkki »
Milli, Molli ja surunmaalaaja

Jenna Kostet ja Kaisu Sandberg: Milli, Mölli ja Surunmaalaaja

Viime vuonna ilmestynyt Ilon Milli ja pelon Mölli oli oikein positiivinen yllätys ja mielestäni yksi vuoden hienoimpia lastenkirjoja. Kirja kertoi hyvin kekseliäällä tavalla tunteiden tunnistamisesta ja kohtaamisesta, ja samalla teemalla mennään tässä toisessakin kirjassa, mutta tällä kertaa kohdattava tunne on suru. Millin rakas isotäti on kuo... Lue koko vinkki »