Hello Ruby

Linda Liukas: Hello Ruby

Menestyksekkään Kickstarter-kampanjan myötä maailmaan saateltu Hello Ruby on lasten satukirja, jossa Ruby-tyttö seikkailee etsimässä aarteita. Matkan varrella hän kohtaa kaikenlaisia pieniä pulmia, joista hän selviää uusien ystäviensä avulla. Sadulla on opettavainen tarkoitus: se opettaa lapsille ohjelmointiajattelua. Kirjoittaja Linda Liuk... Lue koko vinkki »
Tyttö sinä olet...

Jenni Pääskysaari: Tyttö sinä olet…

TV:stäkin tuttu toimittaja ja juontaja Jenni Pääskysaari on kirjoittanut kaikille tytöille tarkoitetun pienen suuren kirjan. Jokainen luku täydentää Tyttö sinä olet... lausetta: vapaa, virtuaalinen, tekijä ja onnistuja. Viimeistään luettuaan kyseisen luvun uskoo olevansa juuri sitä, mitä luvussa kerrotaan. Kirjassa on myös eri aloilla työskentel... Lue koko vinkki »
Pienten muutosten kauneussalonki

Alexander McCall Smith: Pienten muutosten kauneussalonki

Mma Ramotswe tutkii ­-sarja on ollut erilaista salapoliisikirjallisuutta. Ei murhia, ei verta tai väkivaltaa, vaan lempeän huumorin sävyttämiä arkipäiväisiä tapahtumia ja lämmintä rakkautta Afrikkaan. Kun tämä sarja on nyt ehtinyt jo neljänteentoista osaansa, voisi arvella sen jo polkevan paikallaan. Näin ei mielestäni ole vieläkään käynyt, vaan Mm... Lue koko vinkki »

Hannu Salama: Juhannustanssit

Kesäkirjana on luettava Hannu Salaman Juhannustanssit. Tämä opus nousi aikoinaan otsikoihin kirjana, josta kirjailija sai syytteen Jumalan pilkasta. Luin vuoden 1966 painoksen, jossa oli niitä muutamia kohtia sensuroitu ja näiden kohdilla oli tyhjää. Näin 2000-luvulla tuntuu aika kornilta lukea kirjaa, joka ei niinkään säväytä millään lailla. Eh... Lue koko vinkki »
Tulivuori

Reijo Mäki: Tulivuori

Suomen menestyneimpiin dekkarikirjailijoihin lukeutuva Reijo Mäki jatkaa tuotteliaana. Pelkästään Vares-kirjojen lukumäärä alkaa hiljalleen lähestyä 30 ja hänen kirjojaan on Suomessa myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Myös Tulivuori on otettu hyvin vastaan, sillä se löytyy "Mitä Suomi lukee" -listan kärjestä. Mäen Vares-kirjojen pohja-asetelm... Lue koko vinkki »
Joka yksin kulkee

Mari Jungstedt: Joka yksin kulkee

Mari Jungstedtin Gotlanti­-sarja on ehtinyt jo yhdenteentoista osaan. Aiemmin tänä vuonna suomeksi ilmestyneessä edellisessä osassa Viimeinen näytös lukija sai rikosjuonen ohessa aavistella Andersin ja komisario Karin Jacobssonin välistä romanssia; Andershan oli avioeron partaalla, kun hänen tanskalaissyntyinen vaimonsa Line päätti palata kotimaaha... Lue koko vinkki »
Hitler

Ian Kershaw: Hitler

En arvannut, mihin olin ryhtynyt lupautuessani arvostelemaan Ian Kershawin Hitler-teoksen. Postista tupsahti 954-sivuinen tiiliskivi, joka oli täynnä pienellä präntättyä nippelitietoa. Wikipedia tiesi kertoa, että tämä järkele on suomennettu alkuperäisteoksen lyhennetystä versiosta. Alkuperäisestä teoksesta on lyhennetty 650 sivua, mutten millään u... Lue koko vinkki »
Emännöitsijä

Enni Mustonen: Emännöitsijä

Emännöitsijä on kolmas osa Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjassa. Aikaisemmista kirjoista tuttu Ida Eriksson työskentelee tällä kertaa Albert Edelfeltin taloudenhoitajana Helsingissä. Hänen tehtävänään on siivota ateljeessa, laittaa ruokaa ja välillä tulee toimittua taiteilijan mallinakin. Romantiikkaa on ollut aikaisemminkin sarjassa ... Lue koko vinkki »
Vauvatesti

Graeme Simsion: Vauvatesti

Vaimotesti-kirjasta tutuksi tullut, sosiaalisesti hieman rajoittunut Don Tillman, saa Vauvatesti-teoksessa kuulla varsinainen jymy-yllätyksen, sillä hänen vaimonsa Rosie kertoo olevansa raskaana. Muutoksista helposti järkyttyvä Don ei osaa ottaa uutista kovin hyvin – ainakaan vaimonsa mielestä – ja erinäisten sekaannusten kautta ongelmia alkaa kert... Lue koko vinkki »
Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää

Olli: Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää : 25 mustapartaisjuttua

Mustapartainen mies, pakinoitsija Ollin eli Väinö Nuortevan eräs kuuluisimmista hahmoista, tuo ikuinen rikka byrokraatin rokassa, tuo järjestelmää järjestelmän ehdoilla vedättävä, tuo ikuinen partaansa nauraja, tuo ilkikurinen kaikestaselviytyjä, on täällä jälleen. Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää on 25 mustapartaisen pakinan kokoelma, joka... Lue koko vinkki »
Manillaköysi

Veijo Meri: Manillaköysi

Keppilän Joose löysi köyden keskeltä huoltotietä. Kai se oli pudonnut huolimattoman ajomiehen kuormasta. Se oli ainoa käyttökelpoinen ja yleisesti pätevä esine minkä hän oli löytänyt koko sotaretken aikana. Se oli käyttämätön, ehjäsyinen, aivan puhdas ja uusi eikä mitään paperinarua, valmiiksi päätetty molemmista päistä. Joose ilostui. Siinä paikas... Lue koko vinkki »

Matti Yrjänä Joensuu: Väkivallan virkamies

Punavuoressa tapahtuu henkirikos, mutta poliisi hälytetään perään vasta viikkoa myöhemmin, kun puolittaisen puliukon mädäntyvä ruumis alkaa myrkyttää koko rappukäytävää. Pitkän yöpäivystyksensä päätteeksi paikalle saapuu vanhempi konstaapeli Timo Harjunpää, nuori perheellinen poliisimies, jolla on posliininorsu taskussa ja vakavat ajatukset. Tässä ... Lue koko vinkki »
Mustapartainen mies herättää pahennusta

Olli: Mustapartainen mies herättää pahennusta

Suomalaisten humoristien historiassa yksi tärkeä luku on Väinö Nuortevalla (1889–1967), joka tunnetaan paremmin pakinoitsijanimellään Olli. Olli pakinoi vuodesta 1922 alkaen Uudessa Suomessa yli neljän vuosikymmenen ajan, ja jo sitä ennen hän kirjoitteli muiden muassa Ylioppilaslehteen. Kaikkiaan Olli kirjoitti urallaan käsittämättömät yli 13 000 p... Lue koko vinkki »
Suku

Veijo Meri: Suku

Hiljattain kuolleen akateemikko Veijo Meren tuotanto ei ole minulle ennestään tuttua. Tuli aika korjata tämä vika, joten tartuin kirjastossa ensimmäiseen käsiini osuneeseen Meren romaaniin. Suku on kesäinen kuvaus 1930-luvun maalaiselämästä – ajalta, jolloin sota ei vielä ollut vienyt pikkupojan viattomuutta. Ollaan siis kesässä, jossain Riihimä... Lue koko vinkki »
Lähtisiks föli?

Heli Laaksonen: Lähtisiks föli?

Lähtisiks föli? O muute semmone kirja, jota ei henno jättää, mut ei kyl raaskis iha yhelt istumalt lukiakkaa. Nii o herkulliin, et haluis sillai nauttii pikkase kerrallaa, vaik teelusikallise tunnis, no joo, ehkä pikkuse enemmä. Pienii, herttasen hauskoi tarinoi perätyste ja aiheit piisaa, jokaselle jotaa. Joka jutust voi repii ittellensä omat m... Lue koko vinkki »
Lapsen oikeus

Ian McEwan: Lapsen oikeus

Lapsen oikeus on pieni romaani – fyysisesti pieni, siis lyhyt, sanomaltaan sitäkin suurempi. Se pohdiskelee suuria asioita, elämää suurempia. Fiona Maye toimii ylioikeuden tuomarina Lontoossa ratkoen perheoikeuden piiriin kuuluvia kiistoja. Tämän romaanin puitteissa pääsemme tutustumaan hänen työtehtäviinsä, pohdiskelemaan eettisiä ja moraalisia... Lue koko vinkki »
Ennen kuin kaikki muuttuu

Taina Latvala: Ennen kuin kaikki muuttuu

Taina Latvala kuuluu nuoreen kirjoittajapolveen, jonka elämästä ja teoksista näkee lehdissä, mutta jota en ole vielä ehtinyt lukea. Tähän tuli muutos Latvalan uusimman teoksen, Ennen kuin kaikki muuttuu, myötä. Kyseessä on novellikokoelma, jonka kaikki tarinat kytkeytyvät samaan päähenkilöön. Tapahtumat eivät kuitenkaan etene kronologisessa järjest... Lue koko vinkki »
Uusi maa

Margaret Atwood: Uusi maa

Oryx ja Crake ilmestyi vuosia sitten – 2003, tarkalleen ottaen. Jatko-osa Herran tarhurit saatiin vuonna 2010 ja nyt käsillä on Uusi maa, joka niputtaa nämä kirjat samaan pakettiin. Se alkaa siitä pisteestä, johon molemmat edeltäjät päättyivät – tämänkin asian olin jo autuaasti unohtanut tai ollut tajuamatta, ei voi enää muistaa, mutta onneksi Uude... Lue koko vinkki »
Käärmeitten kesä

Virpi Hämeen-Anttila: Käärmeitten kesä

Kun kevät 1921 on kääntymässä kesäksi, saa salapoliisi Karl Axel Björk toi­meksiannon koskien omituista testamenttia sekä kadonnutta arvokasta kaulakorua. Rikkaan leskirouvan kuolema ei ehkä ollutkaan ihan niin luon­nollinen sydänkohtaus kuin ensin luullaan. Ehkäpä Alina Jegoroff olikin myr­kytetty! Kun toinenkin myrkytystapaus paljastuu, alkavat B... Lue koko vinkki »
Petturi

Katarina Wennstam: Petturi

Petturi on jo neljäs Katarina Wennstamin suomennettu rikosromaani. Kolmen edellisen teoksen perusteella olen pitänyt Wennstamia keskivertoa taidokkaampana dekkaristina, eikä tämäkään kirja tuottanut pettymystä. Wennstamille on ollut tyypillistä vahva yhteiskunnallinen sävy – edellisissä romaaneissaan Tahra (2011), Turman lintu (2012) ja Alfauros... Lue koko vinkki »