Marginaalista marginaaliin ulottuva mielensisäisen monologin suollos, tajunnan tumma virta ja tekstin vertautuminen musiikkiin ovat yhteistä tälle kirjalle ja Hakkuu -teokselle. Mutta siinä missä Hakkuu on satiiria, Haaskio on… no, empaattista realismia. Myötätuntoni ei syntynyt niinkään siitä, mitä teos kuvaa – ystävän it…
Lue koko arvostelu →
Monesti päiväkirjaan tulee kirjoittaneeksi tummimpia tuntoja ja silloin, kun tuntuu pahalta. Myös A.W. Yrjänän päiväkirja on suurelta osin melko tummanpuhuvaa tekstiä, mutta pääosin syvällisesti ja hienosti kirjoitettuna. Kuten mies itse sanoo: ”Nämä sanat ovat tahallisen kitkeriä aina.” ”Päiväkirjan idea minulle on m…
Lue koko arvostelu →