Unelmien talo Jylhäsalmelta -kirjan kannessa siniseen kukkamekkoon pukeutunut nainen kävelee kesäisessä puutarhassa kohti punaista puutaloa.

Kirsi Pehkonen: Unelmien talo Jylhäsalmelta

Pipsa Kotiviita on palannut synnyinseudulleen ja ostanut puolet isänsä Kiinteistövälitys Kotiviita LKV Oy:stä. Pipsan isä Taneli suunnittelee eläkkeelle jäämistä, mutta ei millään malta pysyä poissa toimistolta, joka on pienessä Korkealan kunnassa. Taneli on ollut ikänsä kiinteistönvälittäjä, ja toisin kuin Pipsa nuorena ajatteli, hänkin kouluttaut... Lue koko vinkki »
Pallogrillinpyörittäjän kylän kannessa on piirroskuva kuluneesta pallogrillistä.

Hans Colliander: Pallogrillinpyörittäjän kylä : Matkalla maaseudulla

Suomen maaseutua ja siihen liittyviä uskomuksia kuvaavassa kirjassaan Hans Colliander kertoo omakohtaisia kokemuksiaan useimmissa paikoissa maaseudulla asuneena. "Tehtäköön selväksi, että en ole maalainen, vaikka asun maalla. En ole kaupunkilainenkaan, vaikka olen syntynyt kaupungissa. Olen jäänyt jonnekin väliin, kuulumatta kumpaankaan." "Vastu... Lue koko vinkki »
Unelmien pankkiryöstö -kirjan kannessa on pistoolin ja kukkasen kuva.

Päivi Alasalmi: Unelmien pankkiryöstö

Ystävykset Elisa ja Marita istuvat teekupposen äärellä ja pohtivat arkisen elämän vastoinkäymisiä. Elisa on pitkällä sairauslomalla toimistovirkailijan työstään, niskan retkahdusvammasta toipuminen on hidasta. Avioeron myötä rakas kotitalo on muuttunut velkaloukuksi. Ex-mies ei juuri ota vastuuta yhteisistä lapsista. Maritalla eivät asiat ole paljo... Lue koko vinkki »
Raudatar-kirjan kannessa on tummasävyinen kuva, josta erottuu ihmisen kasvot ja kädet.

Kari Valto: Raudatar

Kari Valto ja Pajarit-sarja! Miten tykkään niistä kirjoista, niin se on kyllä aivan ihmeellistä. Nyt olen nauttinut tästä viimeisestä, joka on sarjan viides ja nimeltään Raudatar, pitkään ja nautiskellen. Joka ilta on ollut niin kiva mennä nukkumaan, kun se kirja on odottanut minua. Nyt se sitten loppui ja oli kyllä pikkasen hutera olo sen jälkeen,... Lue koko vinkki »
Hiljaisuuden paino -kirjan kannessa on utuinen kuva pienestä punaisesta talosta ja kukkaniitystä sen edustalla.

Hanne Dahl: Hiljaisuuden paino

Espoolainen äidinkielenopettaja Aiju Ojala on laittanut oman Espoon Kivenlahdessa olevan asuntonsa kesän ajaksi vuokralle ja aikoo viettää lomansa Hauholla Silke-mummunsa luona. Silke on ollut äidinkorvike, kun Aijun äiti kuoli Aijun ollessa 12-vuotias. Silke-mummu on jo 80-vuotias, mutta hyväkuntoinen ja jaksaa vielä puuhailla puutarhassaan ja ... Lue koko vinkki »
Nolointa ikinä -kirjan kannessa on värikäs piirros pojasta talon pihapiirissä ympärillään kanoja.

Maija Niinimäki: Viljami Vitikainen

Viljami Vitikainen on 11-vuotias poika, jonka elämä on mennyt vaikeaksi. Kun elämä omassa kodissa päihteiden kanssa sekoilevan äidin ja muuten vain vaarallisen isän kanssa on liian rankkaa, hänet sijoitetaan Korvensyrjään sijaisperheeseen Annan ja Mikon hoidettavaksi. Korvensyrjä on pohjattoman nolo paikka: kiroileminen on kielletty, pelikoneita ei... Lue koko vinkki »
Valkoiseen puseroon ja punaiseen kukkahameeseen pukeutunut nainen kulkee tummat hiukset hulmuten taustalla näkyvän talon ohi.

Minna Haapasalo: Parioviunelmia

Sävelet valuivat ihmisten iholle ja silittivät mielen rauhalliseksi. Soitto levisi lattioille, ovenpieliin ja ikkunoihin kiinnitettyihin havukoristeisiin. Sävelet kävivät läpi jokaisen rintakehän, upposivat tuolien ja tyynyjen pehmikkeisiin ja kietoivat kaiken syliinsä. Minna Haapasalon Parioviunelmia aloittaa Uusien alkujen koti -sarjan. Salla... Lue koko vinkki »
Varjo lankeaa -kirjan kannessa on pieni mökki synkän metsän laidassa. Kannen yläosassa on naisen kuva hartioista ylöspäin. Naisen kasvot näkyvät vain osittain ja puiden latvojen siluetin maskaamana.

Cilla Börjlind ja Rolf Börjlind: Varjo lankeaa

Runsaasta ruotsalaisten dekkarien parvesta Cilla ja Rolf Börjlindin sarja Olivia Rönningin ja Tom Stiltonin tutkimuksista on ollut yksi mielenkiintoisemmasta päästä; rikostutkinta on kuljettanut parivaljakkoa sinne sun tänne pitkin maailmaa, mutta nyt uusimmassa kirjassa ollaan Pohjois-Ruotsissa Jämtlandissa, ja lukija johdatetaan keskelle periruot... Lue koko vinkki »
Salaista rakkautta Kaunisjärvellä -kirjan kannessa on laventelinvärisellä taustalla kirjan nimi keskellä ja reunoissa kuvia: omenapuun oksa omenoineen, kanervia, vaaleanvihreä iso puutalo, virkkaustyö, lankakerä ja virkattu pitsiliina.

Eevi Iisakkila: Salaista rakkautta Kaunisjärvellä

Vaula elää alle kouluikäisen tyttärensä Kaislan kanssa Kaunisjärvellä paritalossa. Talon omistavat Vaulan eksän Jonnen vanhemmat ja Jonne asuu uuden tyttöystävänsä Iitan kanssa paritalon toisessa puolikkaassa. Ei ihan tavanomaisin asetelma, mutta ainakin vuorovanhemmuus sujuu kätevästi, kun tyttö vain sujahtaa paritalon toiselle puolelle. Vaulan... Lue koko vinkki »
Lemmenkipeät-kirjan kannessa on mies kävelemässä mäntymetsässä, perässään koira. Etualalla on mustikanvarpuja.

Minna Mikkanen: Lemmenkipeät

Minna Mikkasen Lemmenkipeät jatkaa Sydänmaa-sarjaa. Mörkö-koira pääsee Henrikin kanssa maaseutumatkalle, kun kirjailijan työpäivä keskeytyy ilmoitukseen: äiti kateissa. Hukassa olevaa mummoa etsivät myös vapaaehtoiset, ja metsässä teuhaava koira saa nopeasti uusia ystäviä. Miten sinnikkään yksineläjän, kirjoittamiseensa keskittyvän Henrikin, yst... Lue koko vinkki »
Kotimetsän kutsu -kirjan kannessa mies ja nainen kävelevät talvista peltotietä poispäin katsojasta kohti matalalta paistavaa aurinkoa.

Sara Storm: Kotimetsän kutsu

Eija luulee, että hän viettää lapsuuskodissaan pari päivää. Mikäs on käydä vanhempia ja isosetää tervehtimässä, kun töistäkin on laihan tilauskirjan vuoksi lomautettu. Vierailu saa kuitenkin heti alkuunsa monta käännettä Sara Stormin Kotimetsän kutsu -tarinassa. Isosetä Kalle on fyysisesti yhä hyvässä kunnossa, vaikka yhdeksänkymppinen ei enää p... Lue koko vinkki »
Viimeisen piilon kannessa on sinisävyistä heinikkoa, jonka seassa näkyy sumeana lapsen siluetti.

Mattias Edvardsson: Viimeinen piilo

Pitäisiköhän aloittaa taas kerran kirjavinkki sillä tavanomaisella dekkaripaasauksella? Kyllä kai, sillä olen viime vuosina kovasti ihmetellyt, miksi niin perin moni varsinkin pohjoismaisista dekkareista käsittelee lapsiin tai nuoriin tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa tai ainakin sen uhkaa. Olen sekä todellisessa elämässä että somen syövereissä kuul... Lue koko vinkki »
Polttavat raiteet, aseman varjo -kirjan kannessa on mies ja nainen seisomassa kasvot vastatusten, ympärillään savua ja allaan junaraiteet.

Jaana Piira: Polttavat raiteet, aseman varjo

Lempääläinen Anna lähtee 17-vuotiaana vanhempiensa kuoltua etsimään elantoa Tampereelta. Ollaan 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa, sisällissota on jäänyt taakse, ja Annankin veljistä toinen makaa Lempäälässä joukkohaudassa ja toinen on kadonnut sodan melskeissä. Anna pääsee kuitenkin töihin Valtion rautateille lipunmyyjäksi Tampereen asemalle. An... Lue koko vinkki »
Villien unelmien viinitarhan kannessa on nainen viiniviljelmien äärellä ilta-auringon paisteessa.

Caroline Säfstrand: Villien unelmien viinitarha

Caroline Säfstrandin hyvän mielen romaani Villien unelmien viinitarha on eloisa kudelma, jonka henkilöhahmot ovat kerrassaan mainioita. Erica ei mahdu itseensä eikä varsinkaan entisenlaiseen elämäänsä. Hänen on päästävä pois, johonkin, missä saa miettiä yksikseen. Tämä on todella hienovaraisesti kirjoitettu kuvaus suuresta menetyksestä, jota luk... Lue koko vinkki »
Synkkien sydänten kesälaidun -kirjan kannessa on upea kartano, isoja puita ja laaja pihanurmikko, jossa on kaksi lehmää ja polkupyörä.

Frida Gråsjö: Synkkien sydänten kesälaidun

Frida Gråsjön Rosnäs-sarjan neljännessä osassa tapaamme Dinan, joka vilahti tv-tuottajan hommissa kirjassa Kuplia kulisseissa. Hänellä oli silloin lyhyt romanssi, jota tarinassa sivuttiin ja siivoiltiin, ja jonka kohtaamista terapiassa nyt Synkkien sydänten kesälaitumessa suositellaan. Eipä suhde omaan pomoonkaan tv-tuotannossa varsinaisesti Dinaa ... Lue koko vinkki »
Näin on hyvä -kirjan kannessa on pieni punainen puutalo, jonka edessä on polkupyörä. Ympärillä on oransseja kukkia ja kannen nurkissa on lautoja, vastara ja maalisuti.

Jaana Tapio: Näin on hyvä

Uuden Puutalorakkautta-viihdekirjasarjan avausosa Näin on hyvä on samalla Jaana Tapion esikoisromaani. Asetelma on vähintäänkin perinteinen: kaupunkilaisnainen muuttaa kesäksi maalle ja miettii, löytyisikö onni kuitenkin paremmin maaseudun rauhasta. Yllätyksellisyys ei ole tämän kirjan valttikortteja muutenkaan: Näin on hyvä on kaikin tavoin aika e... Lue koko vinkki »
Rakkautta ja ruiskukkia -kirjan kannessa on valokuva kahdesta naisesta istumalla rantakivellä taustallaan kesäistä metsää.

Asta Ikonen: Rakkautta ja ruiskukkia

Asta Ikosen kirjassa Rakkautta ja ruiskukkia kaupunkilaisneitoset viettävät kesää mökkikylässä. Lillin ja Titan yllätykseksi mukaan änkeää rehevä ja räväkkä Sirkku-täti, jonka Lillin vanhemmat ovat tuupanneet tyttöjen matkaan ja vapautuneet näin äänekkäästä ja omalaatuisesta mökkivieraasta. Seitsemää kukkasorttia ei suinkaan tarvita tyynyn alle,... Lue koko vinkki »
Saniainen kukkii juhannuksena -kirjan kannessa on tyttö kävelemässä heinikossa orvokinsävyisessä kesäyössä, katsellen olkansa yli kohti lukijaa.

Reetta Niemensivu: Saniainen kukkii juhannuksena

Saniainen kukkii juhannuksena julkaistiin alunperin jo 2013, mutta viime vuonna sarjakuvasta ilmestyi toinen painos, ja niin minunkin päähäni pälkähti, että ehkäpä kehuttu teos pitäisi viimeinkin lukea. Sarjakuvassa vietetään juhannusta Parkanossa vuonna 1928. Kylän pojat pyöräilevät katsomaan kylän tyttöjen ripille pääsyä, eikä kiinnostus ole ... Lue koko vinkki »
Syksyn sävyjä Lemmenlahdella -kirjan kannessa on mies ja nainen syleilemässä, vieressään koira. Aurinko paistaa järveltä parin takaa ja taustalla näkyy syksyisiä puita.

Tuuli Kivijoki: Syksyn sävyjä Lemmenlahdella

Annikan uudessa rintamamiestalossa on yläkerrassa kolme huonetta. Kolme! Työ on ollut Lemmenlahdella jo jonkin aikaa hoivakodin ylihoitajana, ja nyt Annikalla on oma tupa, oma lupa. Miehistä on parasta pysyä kaukana, suhde entiseen miesystävään on vielä kipeä. Ensimmäinen kyläilijä muuttomiehen jälkeen on miehen sijaan kissa. Otus tuntuu olevan ... Lue koko vinkki »
Perhosten päiviä -kirjan kannessa on rakeinen ja syväterävyydeltään matala kuva polvipituiseen hameeseen pukeutuneesta naisesta ja harmaahousuisesta miehestä kävelemässä käsi kädessä niityllä. Kuva on rajattu niin, että ihmisten päitä ei näy.

Iida Aho: Perhosten päiviä

Olin jo aiemmin tutustunut Iida Ahon kirjaan Kesän tango, josta tykkäsin. Nyt sitten ilmestyi tämä Perhosten päiviä, jonka otin heti haltuun. Oletin, että Pääskyniemi-sarja jatkuu siitä, mihin se jäi… eipä käynytkään niin, vaan tämä kirja onkin ihan itsenäinen osa. Jos Kesän tangossa oli pääosassa Kristiina, niin tässä kirjassa seikkailee Ursula. ... Lue koko vinkki »