Virginian vaatteet

Anna Maria Mäki: Virginian vaatteet

Helposti ja mielellään luettava, mutta vaikeasti kuvattava teos. Vaikeasti tyyliltään, sillä tekstit liikkuvat mininovellien, proosarunojen ja tuokiokuvausten mailla, aidattomalla alueella. Tuli mieleen kuva-albumi, jossa on pitkät kuvatekstit, mutta itse kuvat muodostuvat tekstien myötä lukijan mieleen. Moni tarina vie menneeseen. Tarkkojen kuv... Lue koko vinkki »
Pääkallolipun alla

Arto Melleri: Pääkallolipun alla : proosateokset

Runoilijana tunnettu Arto Melleri julkaisi uransa aikana myös paljon novelleja, kertomuksia, romaanin sekä artikkeleita eri aiheista. Työpäiväkirjoihinsa hän tallensi runsaasti proosaluonnoksia, tyylikokeiluja ja mietiskelyä. Pääkallolipun alla sisältää julkaistujen proosateosten lisäksi muun muassa päiväkirjamerkintöjä, jotka avaavat upean näkö... Lue koko vinkki »
Apatosauruksen maa -kirjan kannessa on oranssitaustainen piirrosmaisema, jossa on pari pientä kerrostaloa, isoja palmuja ja kortekasveja, talojen välissä iso lihansyöjäkasvi. Taivas on oranssi ja kirjan nimi on ison vaaleansinisen ympyrän, kuin kuun, keskellä.

Miina Supinen: Apatosauruksen maa: tarinoita

Apatosauruksen maa on ihanan raikas novellikokoelma Miina Supiselta, jonka edellinen tuotos Liha tottelee kuria ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Niin on nytkin, sillä novellit ovat omintakeisia ja ajatuksia herättäviä. Kaikki 21 novellia on erilaisia. Ne ovat jaettu kolmeen ryhmään ja ne ovat eri pituisia. Pitemmät novellit kietaisevat muka... Lue koko vinkki »
Hannele Laurin hampaat -kirjan kannessa on kirjan nimi isoilla punaisilla kirjaimilla ruskealla pahvinpalalla, jonka reuna on repaleinen.

Jussi Siirilä: Hannele Laurin hampaat

Tähän kirjaan tartuin lähinnä siksi, että minua on aina kiehtonut kirjat, joilla on jotenkin hauska tai erikoinen nimi. Hannele Laurin hampaat kuuluu tähän sarjaan. Toisin kun voisi luulla, tämä kirja on täysin vailla minkäänlaista juonta tai sitten minä en vaan sitä huomannut. Käsitin niin, lukiessani kirjaa, joka on täynnä sivun, parin mittais... Lue koko vinkki »
Eila, Rampe ja elämän tarkoitus -kirjan kannessa on Markus Majaluoman piirros Eilasta ja Rampesta pienellä parvekkeella, johon osuu sateenkaaren pää.

Sinikka Nopola: Eila, Rampe ja elämän tarkoitus

Eila ja Rampe muodostavat ihan tavallisen vanhemman tamperelaispariskunnan, joka elää ihan tavallista elämää. Kesällä mökkeillään, unohdellaan hääpäiviä, käydään rautakaupassa ja pienellä kesämatkalla Onnenmaan ostosparatiisissa ja Kari Vepsän ratsastuskeikalla. Omasta likasta pitää myös kantaa huolta, sillä hän on kuitenkin vasta vähän alle neljän... Lue koko vinkki »

Daniil Harms: Perinpohjainen tutkimus

Venäläinen Daniil Ivanovitš Juvatšov (1906-42) käytti kymmeniä peitenimiä, ahkerimmin tuota englannilta kalskahtavaa Daniil Harmsia. Hän kuului pietarilaisiin avantgardisteihin, jotka 1920-luvulla perustivat Todellisen taiteen yhdistyksen (OBERIU). Sen ohjelmana oli kanonisoitujen taiteen tekemisen tapojen hylkääminen ja vallitsevan maailman todell... Lue koko vinkki »
Sata kertaa sadalla sanalla

Olavi Kanervisto (toim.): Sata kertaa sadalla sanalla : Raapaleantologia

Suomen Mensa ry järjesti jäsenilleen pienoisnovellien kirjoituskilpailun 40-vuotisjuhliensa yhteydessä vuonna 2006. Kilpailun satoa on koottu nyt yksien kansien väliin. Sata kertaa sadalla sanalla koostuu nimensä mukaan sadasta täsmälleen sadan sanan mittaisesta tarinasta (eli raapaleesta – suomenkielinen nimitys on Johanna Sinisalon keksimä) tyyli... Lue koko vinkki »

Taina Latvala: Arvostelukappale

Hauska nimi kirjalla. Arvostelukappale, joka aluksi hieman sekoitti minua, siis silloin kun näin kirjan nimen jollain listalla :) Kiinnostuin kuitenkin siksi, että kyseessä oli novellikokoelma, naisen kirjoittamana ja aiheena mies. Novellit ovat raikkaita tarinoita, joissa miehenä on isä tai joku poikaystävä, miesystävä, terapeutti... Novellien ... Lue koko vinkki »
Muistelmat

Petri Tamminen: Muistelmat

Tämä kirja ei ole varsinainen elämäkerta. Muistelmia vuosien varsilta, pieniä tuokiokuvia. Niin kivasti kirjoitettu, että lukija kykenee oitis kuvittamaan lukemansa. Kun tätä lukee, nousee heti kuva silmien eteen siitä tapahtuneesta. Huumori sävyttää useita kohtia, niin että tekee mieli palata niihin aina uudestaan. Petri Tammisen lyhytproosa on... Lue koko vinkki »