Pikku-Burman teurastajatar

Håkan Nesser: Pikku­-Burman teurastajatar

Pikku­-Burman teurastajatar – aika raflaava nimi rauhallisen Gunnar Barbarottin tutkimukselle! Näin ainakin minusta tuntui, ennen kuin aloin lukea tätä kirjaa. Pikku-­Burma ei sitten kuitenkaan sijainnut Aasiassa vaan ruotsalaisella maaseudulla; tapahtunut rikos oli sentään aika raaka paloittelumurha, mutta eipä senkään verisiä yksityiskohtia kovin... Lue koko vinkki »
Joka yksin kulkee

Mari Jungstedt: Joka yksin kulkee

Mari Jungstedtin Gotlanti­-sarja on ehtinyt jo yhdenteentoista osaan. Aiemmin tänä vuonna suomeksi ilmestyneessä edellisessä osassa Viimeinen näytös lukija sai rikosjuonen ohessa aavistella Andersin ja komisario Karin Jacobssonin välistä romanssia; Andershan oli avioeron partaalla, kun hänen tanskalaissyntyinen vaimonsa Line päätti palata kotimaaha... Lue koko vinkki »
Vailla henkilökohtaista vastuuta

Lena Andersson: Vailla henkilökohtaista vastuuta

Lena Andersson on kirjoittanut itsenäisen jatko­-osan viime vuonna suomeksi ilmestyneeseen romaaniinsa Omavaltaista menettelyä. On kulunut viisi vuotta siitä kun kirjailija ja esseisti Ester Nilsson lopetti toivottoman suhteensa taiteilija Hugo Raskiin, mutta kuten lukija heti arvaakin, ei Ester ole oppinut juuri mitään. Nyt hän on kirjoittanut ... Lue koko vinkki »
Hyvä kosketus

Merete Mazzarella: Hyvä kosketus : ihmisen kehosta, terveydestä, hoitamisesta ja kirjallisuudesta

Olen aina pitänyt Merete Mazzarellaa hyvin viisaana ja sivistyneenä, eikä tämä nyt taskukirjapainoksena ilmestynyt Hyvä kosketus ­-kirja ainakaan riitele käsitykseni kanssa. Kirja sisältää laajahkoja esseitä, jotka puhuvat Mazzarellan – ja tietysti suomentaja Raija Viitasen ­ kauniilla kielellä terveydestä, hyvästä elämästä, sairastamisesta ja lääk... Lue koko vinkki »
Daavidintähdet

Kristina Ohlsson: Daavidintähdet

Kristina Ohlssonin dekkarien sarja sen kuin vain paranee edetessään; Daavidintähdet on jo viides kirja, joka kertoo Fredrika Bergmanin ja Alex Rechtin tutkimuksista. Edellisessä osassa Paratiisiuhrit liikuttiin kansainvälisen terrorismin parissa, ja myös Daavidintähtien murhien juuret osoittautuvat olevan Israelissa, vaikka liikkeelle lähdetäänk... Lue koko vinkki »
Tyttö ja kissa

Inger Frimansson: Tyttö ja kissa

Johannes Malm on pankinjohtaja, jonka elämässä näyttää olevan kaikki hyvin. On hieno talo poreammeineen, autot ja muut rikkauden merkit, on taiteellinen vaimo Angela sekä isän silmäterä, esimurrosikäinen Evelina, joka tosin ei ole ulkoisesti mikään prinsessa, vaan kömpelö, isokokoinen ja juro. Kun Evelina sitten eräänä päivänä ei palaakaan koulusta... Lue koko vinkki »
Petturi

Katarina Wennstam: Petturi

Petturi on jo neljäs Katarina Wennstamin suomennettu rikosromaani. Kolmen edellisen teoksen perusteella olen pitänyt Wennstamia keskivertoa taidokkaampana dekkaristina, eikä tämäkään kirja tuottanut pettymystä. Wennstamille on ollut tyypillistä vahva yhteiskunnallinen sävy – edellisissä romaaneissaan Tahra (2011), Turman lintu (2012) ja Alfauros... Lue koko vinkki »
Sotilaiden salaisuudet

Viveca Sten: Sotilaiden salaisuudet

Kuten Viveca Stenin Pinnan alla ­-romaanin luettuani ounastelin, kirja sai luultavasti monen dekkarinlukijan odottaman jatko­osan. Nyt juristi Nora Linde on sitten eronnut miehestään Henrikistä ja siirtynyt asumaan vakituisesti Sandhamiin perimäänsä huvilaan. Thomaskin on toipunut edellisen osan onnettomuudesta ja jatkaa taas poliisissa kollegansa ... Lue koko vinkki »
Paviaanivarkaus

Anna Karolina Larsson: Paviaanivarkaus

Paviaanivarkaus on Anna Karolina Larssonin esikoisteos. Kirjan etuliepeen antamien tietojen mukaan kirjailija on työskennellyt jo pidemmän aikaa poliisina; lisäksi häntä verrataan Jens Lapidukseen ja Liza Marklundiin. On pakko myöntää, että dekkaritietämyksessäni on Lapiduksen kohdalla hävettävän ammottava aukko, mutta Marklund on kyllä tuttu. En i... Lue koko vinkki »
Pimeään jäänyt

Stefan Ahnhem: Pimeään jäänyt

Jälleen uusi pohjoismainen dekkaristi! Tai ei siis oikeastaan aivan uusi, sillä Stefan Ahnhem on käsikirjoittanut television tuttuja Wallander­- ja Irene Huss ­-sarjoja. Ehkäpä tietty elokuvallisuus tuntuu tässäkin kirjassa, vaikka Wallanderin kotoisesta arkisuudesta Pimeään jääneessä ei ole juurikaan tietoa. Fabian Risk on nelikymppinen rikostu... Lue koko vinkki »
Vesienkelit

Mons Kallentoft: Vesienkelit

Cecilia ja Patrick Andergren, jotka ovat kaikella tavoin menestyvä pariskunta, löydetään murhattuina omasta poreammeestaan. Mutta missä on heidän pieni Vietnamista adoptoitu tyttärensä Ella? Koirapartiot ja sukeltajat etsivät häntä tuloksetta. Jäljet johtavat lopulta kansainvälisen adoption salaisiin syövereihin. Tapausta tutkii Mons Kallentoftin a... Lue koko vinkki »
Viimeinen näytös

Mari Jungstedt: Viimeinen näytös

Viimeinen näytös on jo kymmenes teos Mari Jungstedtin Gotlantiin sijoittuvassa dekkarisarjassa. Tässä sarjassahan komisario Anders Knutas tutkii murhia yhdessä kollegansa Karin Jacobssonin kanssa; lisäksi mukana kuvioissa ovat toimittaja Johan Berg ja valokuvaaja Pia Lilja. Kun sarja etenee näinkin pitkälle, on hyvin lähellä se vaara, että kirja... Lue koko vinkki »
Kolmas ääni

Cilla Börjlind ja Rolf Börjlind: Kolmas ääni

Luin aika tarkalleen vuosi sitten Cilla ja Rolf Börjlindin dekkarin Nousuvesi, josta uumoilin alkavan uuden sarjan. Näin on sitten käynytkin: nyt ilmestyneessä jatko­-osassa päähenkilö Olivia Rönning, joka sai Nousuvedessä traagisten tapahtumien kautta selville syntyperänsä, harkitsee vakavasti poliisiopiskelujensa lopettamista ja siirtymistä taide... Lue koko vinkki »
Hyvä yö

Björn Hedensjö: Hyvä yö : mitä uni on ja miten sitä saa?

Björn Hedensjö on tarttunut kirjassaan tärkeään ja viime aikoina paljon esillä olleeseen aiheeseen: mitä on uni? Nukummeko tarpeeksi? Miten unihäiriöitä voidaan korjata? Hyvä yö on tiivis tietopaketti näistä asioista. Siinä selitetään mielenkiintoisella tavalla sekä unen kulttuurihistoriaa, biologiaa että hyvän unen saamisen vinkkejä. Nukummeko ... Lue koko vinkki »
Menneisyyden viesti

Åke Edwardson: Menneisyyden viesti

Åke Edwardsonin Erik Winter -­sarja on venynyt jo kunnioitettavan pitkäksi, etenkin kun me Winter-­fanit uskoimme sen jo kertaalleen päättyneen kirjaan Winterin viimeinen talvi (2009). Tämä hienostunutta viskiä, hienostunutta jazzia ja hienostunutta ruokaa harrastava rikoskomisario jaksoi kuitenkin sinnitellä hengissä yhä vielä. Menneisyyden vie... Lue koko vinkki »
Yksinäiset

Håkan Nesser: Yksinäiset

Håkan Nesser on loistava dekkarikirjailija, se on todettava heti aluksi. Aikaisemmin hän julkaisi moniosaisen Van Veeteren ­-sarjan, joka sijoittui kuvitteelliseen Maardamin kaupunkiin jossain kuvitteellisessa valtiossa ja josta tehtiin useita elokuvasovituksiakin. Myös uuden Barbarotti­ -sarjan tapahtumapaikka Kymlinge on kirjailijan mielikuvitust... Lue koko vinkki »
Viides vuodenaika

Mons Kallentoft: Viides vuodenaika

”Hän sulkee kirjan jota luki, idioottimaisen dekkarin, jonka on kirjoittanut joku ylettömän kunnianhimoinen nyrhittytukkainen kirjailija Linköpingistä”, Mons Kallentoft kirjoittaa, tuskinpa ihan vailla itseironiaa. Viides vuodenaika ei ole kuitenkaan ollenkaan idioottimainen dekkari, päinvastoin. Se jatkaa Kallentoftin kirjasarjaa rikoskonstaapeli ... Lue koko vinkki »
Pinnan alla

Viveca Sten: Pinnan alla

Pinnan alla on kolmas osa Viveca Stenin Sandhamn-­sarjasta, jossa ovat aiemmin ilmestyneet rikosromaanit Syvissä vesissä (2012) ja Sisäpiirissä (2013). Suoraan sanottuna en tarttunut tähän kirjaan kovinkaan suurin odotuksin, koska vaikka aiemmissa osissa itse murhatutkimukset olivat olleet kohtalaisen hyvin rakennettuja, päähenkilöt olivat mielestä... Lue koko vinkki »
Paratiisiuhrit

Kristina Ohlsson: Paratiisiuhrit

Olen pitänyt kovasti Kristina Ohlssonin aiemmista dekkareista; viime vuonna ilmestynyt Varjelijat oli mielestäni oikein mainio lajinsa edustaja. Hänen uusimpaan suomennettuun teokseensa Paratiisiuhrit tartuin sen sijaan vähän epäillen. Kansainvälinen rikollisuus ja terrorismi eivät ole koskaan olleet rikoskirjallisuuden mieliaiheideni joukossa; yli... Lue koko vinkki »