Ikämiehiä

Johan Bargum: Ikämiehiä

Kun Johan Bargum julkaisee uuden teoksen, on kyseessä minulle aina merkkitapaus. Yhdeksi kaikkein suurimmista kirjailijasuosikeistani jo vuosia sitten noussut suomenruotsalainen Bargum tarkastelee uudessa Ikämiehiä-novellikokoelmassaan vanhenemista, vanhuutta ja muistojen pysyvyyttä. Valikoiman kuudesta novellista kaksi oli mukana jo Novelleja 1965... Lue koko vinkki »
Kaikki päivän tunnit

Marjo Katariina Saarinen: Kaikki päivän tunnit

"Alussa hämmentävä, erilainen, viihdyttävä ja ajatuksia herättävä romaani. Samaan aikaan pinnallista ja syvällistä pohdintaa." Näin vastasin kun kysyttiin, minkälainen kirja Kaikki päivän tunnit oli. Kaikki päivän tunnit eroaa muista tänä vuonna lukemistani kirjoista paljon. Eikä tämä johdu vain joka luvun jälkeen tulevista sanakirjojen viitte... Lue koko vinkki »
Okashi

Taru Lindblom ja Heikki Valkama: Okashi : japanilaisia herkkuja

Viime vuonna ilmestyi Heikki Valkaman ja Marjo Sekin Okazu : japanilaista kasvisruokaa -teos, joka esitteli nimensä mukaisesti japanilaisen keittiön eri­laisia kasvisruokia. Silmäilin sen läpi, mutta siitä ei tarttunut reseptejä käyt­töön. Nyt teos on saanut itsenäisen sisarteoksen, kun Taru Lindblom ja Val­kama ovat tehneet kirjan japanilaisista h... Lue koko vinkki »
Aamu-unisen lintubongarin vuosi

Lars Sund: Aamu-unisen lintubongarin vuosi

Reilut kymmenen vuotta sitten Lars Sund kirjoitti rakkaimmasta harrastuk­sestaan, lintujen tarkkailusta, kauniin kirjan Aamu-unisen lintubongarin tun­nustukset. Sen lyhyehköissä päiväkirjamerkinnöissä Sund kuljetti lukijan mu­kanaan kotikaupunkinsa Uppsalan seuduille monenmoisia kiehtovia lintulajeja seurailemaan. Koronavuonna 2020 vanha lintumies ... Lue koko vinkki »
Sopukopu

Vesa Heikkinen: Sopukopu : Esseitä

Tämä on taas näitä kirjoja, että en ole ihan varma, miksi tähän ylipäänsä tar­tuin. Taisi olla kuvastossa sen verran houkuttelevasti kuvattu? En muistanut lukeneeni Vesa Heikkiseltä mitään muuta, mutta Kielen voiman olen näkö­jään lukenut viisitoista vuotta sitten. Katalogissa lupailtiin esseitä, jotka käsit­te­levät sopua ja sitä, miten sopu ei ai... Lue koko vinkki »
Aikani Amerikassa

Sally Salminen: Aikani Amerikassa

Suomi oli 1930-luvun alussa maatalousyhteiskunta, jonka vaurastumisen vuodet vasta siinsivät horisontissa. Pulakautta pahensi osaltaan New Yorkin pörssiromahduksesta alkanut suuri lama. Taantumastaan huolimatta kehittyvä ja teollistuva Amerikka veti siirtolaisia puoleensa. Monen muun tavoin Sally Salminenkin lähti tuolloin sisarensa kanssa Atlan... Lue koko vinkki »
Pinnallisuus

Miira Luhtavaara: Pinnallisuus

Miira Luhtavaara (s. 1983) on palkittu runoilija, jonka esikoiskokoelma Ruo­hikon luut (Teos, 2014) voitti Kalevi Jäntin palkinnon. Nyt käsillä oleva Pinnal­lisuus on Luhtavaaran kolmas kokoelma. Tämä on kaunis ja kiehtova kokoel­ma. "Alkaa kesäsade ja sivunumeroiden lisääminen, lisääntyminen, alkaa jokin villi." – ja seuraavalla aukeamalla onki... Lue koko vinkki »
Minun oopperani

Minna Lindgren: Minun oopperani : Epätäydellinen historia

Minna Lindgren on paasannut jo vuosikaudet maailman parhaassa radio-ohjelmassa, eli Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmässä, milloin mistäkin klas­sisen musiikin teemasta, mutta yksi aihepiiri on hänelle ylitse muiden, ja se on ooppera. Ooppera syntyi vuoden 1600 tietämillä ja kehittyi vähitellen koko kansan sirkushuviksi ollen suosionsa huipulla 1... Lue koko vinkki »
Samat sanat

Tarja Roinila: Samat sanat

Suomentaminen on yksi lempiaiheitani ja tartun innolla aihetta käsitteleviin kirjoihin. Tarja Roinilan (1964–2020) Samat sanat : Kirjoituksia kääntäjän elämästä pääsikin heti varauksen saavuttua lukulistani ykköseksi. Roinila oli mestarillinen taideproosan ja runouden suomentaja, jonka monet tuntevat varmasti parhaiten Thomas Bernhardin suomentajan... Lue koko vinkki »
Sähkökatkoksen aikaan

Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan

Olen lukenut Veera Antsalon (s. 1975) muutkin runokokoelmat, joten pitihän tämä esikoiskokoelmakin lukea. Sähkökatkoksen aikaan ilmestyi vuonna 2012. Se on myöhempien kokoelmien tapaan tyyliltään nyrjähtänyttä proosarunoa, joka viittailee eri suuntiin ja haastaa lukijaansa. Kokoelma jakautuu viiteen osaan. Tietyt teemat toistuvat osasta toiseen,... Lue koko vinkki »
Imago

Veera Antsalo: Imago

Veera Antsaloon tutustuin sattumalta kirjaston hyllystä löytyneen Pölyn historian myötä. Sittemmin olen lukenut myös romaanin Fernanda. Antsalon tuorein runokokoelma on tämä vuonna 2018 ilmestynyt Imago. Tyyli on tuttua Antsalon muista teoksista, mutta on siinä jotain tuorettakin. Imago on monipuolinen runokokoelma: osin se soljuu proosarunon pi... Lue koko vinkki »
Pysty hiljaisuus

Miia Toivio: Pysty hiljaisuus

Runojen parissa monessa mukana olleen Miia Toivion runokokoelma Pysty hiljaisuus (2013) herättää heti nimellään kysymyksiä. Se on myös esineenä viehättävä. Pienen kirjan kansikuva kuvaa sinivihreään veteen vajoavaa peuraa, jonka staattisessa asennossa on jotain häiritsevää. Kirjan taitto on kaunista, pääasiassa proosarunoa olevat tekstit on aset... Lue koko vinkki »
Ihmeellinen matka

Jouko Sirola: Ihmeellinen matka : halki Suomen äärimmäisten seutujen

Jouko Sirolan romaanin (vaiko matkakertomuksen?) päähenkilönä on matka itse, päämääränä palata sinne mistä lähdettiin, mutta vähän kiertotietä. Sirolan Ihmeellinen matka : halki Suomen äärimmäisten seutujen kulkee nimensä mukaisesti ympäri koko maan rajojen. Ensin Pernajasta itärajaa pitkin aina Nuorgamiin saakka, sitten Käsivarren ja Länsi-Lapin k... Lue koko vinkki »
Puut

Olli Sinivaara: Puut

Puut on neljään osioon jaettu 28 runon kokoelma. Olli Sinivaara kirjoittaa koivuista, männyistä, talvisesta metsästä, puiden lehdistä, sammaleista. Hän havainnoi puita ja muuta luontoa monesta näkökulmasta ja käsin kosketeltavan läsnäolevasti. Runokuvat ovat värikylläisiä, runokieli suoraa ja konstailematonta. Runot tempaavat mukaan kokemaan, ... Lue koko vinkki »
Änimling

Stina Saari: Änimling

Valtaosa Tanssiva karhu -voittajista on ollut sinänsä melko suoraviivaista runoutta. Säkeitä toisensa perään, enimmäkseen suoraan aseteltuna, korkeintaan vähän sisennyksillä tulkintaa ohjaten. Vaikeimmillaankin on saanut lukea sanajonoja, joissa sanojen keskinäiset merkityssuhteet ovat jääneet epämääräisiksi. Mutta entä kun sanat itsessään hajoa... Lue koko vinkki »
Tekniikan maailmat

Eino Santanen: Tekniikan maailmat

Tekniikan maailmat vie mielen (ja hakutulokset) perinteisen miestenlehden pariin. Unohdetaan ne autot nyt, mutta tekniikan parissa toki ollaan. Minun käsiini tämä sattui Tanssiva karhu -projektini myötä, teos voitti palkinnon vuonna 2015. Teoksen ensimmäinen kokonaisuus, yhdeksänosainen runoelma "Tekniikan maailmat", luotaa toiston, asettelun ja... Lue koko vinkki »
Fernanda

Veera Antsalo: Fernanda

Veera Antsalo (s. 1975) on kerännyt mainetta runoilijana. Nyt hän debytoi romaanikirjailijana, mutta vahvasti runollinen tämäkin teos on. Ei kannata odottaa mitään erityisen suoraviivaista ja selkeästi paikasta A paikkaan B etenevää: Fernanda on poukkoileva, toisteinen, kummallinen ja lennokas kirja. Luin viime vuoden puolella Antsalon Pölyn his... Lue koko vinkki »
Toivo

Henriikka Tavi: Toivo

Toivon kanteen on kuvattu perhosista muodostuvia kuvioita. Perhoset ovatkin toinen teoksen pääteemoista. Toivo alkaa ja loppuu kehtolauluilla, jotka koostuvat perhosten nimistä. Suomalainen perhosnimistö onkin kaunista ja kiehtovaa, kun siihen näin uppoutuu. Toiveikkaasta nimestä huolimatta toinen pääteema on menetys. Kokoelman toinen osa, "Toiv... Lue koko vinkki »
Ottaisit käteni, kummallista

Catharina Gripenberg: Ottaisit käteni, kummallista

Suomenruotsalainen Catharina Gripenberg (s. 1977) on runoilija, jota kehutaan kansiliepeessä yhdeksi Pohjoismaiden kiinnostavimmista nykylyyrikoista. Ainakin hänen runoutensa on kovasti palkittua. Tämä Ottaisit käteni, kummallista voitti Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2007 ruotsinkielisenä (Ta min hand, det vore underligt, Schildts 2007), Kristii... Lue koko vinkki »
Fredrika

Sanna Pelliccioni ja Leena Virtanen: Fredrika! : Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha

Mutkat suoriksi kirjoitettu lasten ja nuorten kuvakirja kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin Fredrika-vaimosta, jolla itsellään oli himo kirjoittaa ja halu vaikuttaa. 40 sivun mittaan Fredrika Tengström (1807–1879) inhimillistyy ja yksilöityy omaksi persoonakseen eikä jää enää pelkäksi tapetiksi Runebergien seinälle, kuten niin usein tästä aviopa... Lue koko vinkki »