Julkaisijat: Teos

Stina Saari: Änimling

27.2.2022

Valtaosa Tanssiva karhu -voittajista on ollut sinänsä melko suoraviivaista runoutta. Säkeitä toisensa perään, enimmäkseen suoraan aseteltuna, korkeintaan vähän sisennyksillä tulkintaa ohjaten. Vaikeimmillaankin on saanut lukea sanajonoja, joissa sanojen keskinäiset merkityssuhteet ovat jääneet epämääräisiksi. Mutta entä kun sanat itsessään hajoa... Lue koko vinkki »

Eino Santanen: Tekniikan maailmat

20.2.2022

Tekniikan maailmat vie mielen (ja hakutulokset) perinteisen miestenlehden pariin. Unohdetaan ne autot nyt, mutta tekniikan parissa toki ollaan. Minun käsiini tämä sattui Tanssiva karhu -projektini myötä, teos voitti palkinnon vuonna 2015. Teoksen ensimmäinen kokonaisuus, yhdeksänosainen runoelma "Tekniikan maailmat", luotaa toiston, asettelun ja... Lue koko vinkki »

Veera Antsalo: Fernanda

15.2.2022

Veera Antsalo (s. 1975) on kerännyt mainetta runoilijana. Nyt hän debytoi romaanikirjailijana, mutta vahvasti runollinen tämäkin teos on. Ei kannata odottaa mitään erityisen suoraviivaista ja selkeästi paikasta A paikkaan B etenevää: Fernanda on poukkoileva, toisteinen, kummallinen ja lennokas kirja. Luin viime vuoden puolella Antsalon Pölyn his... Lue koko vinkki »

Henriikka Tavi: Toivo

15.2.2022

Toivon kanteen on kuvattu perhosista muodostuvia kuvioita. Perhoset ovatkin toinen teoksen pääteemoista. Toivo alkaa ja loppuu kehtolauluilla, jotka koostuvat perhosten nimistä. Suomalainen perhosnimistö onkin kaunista ja kiehtovaa, kun siihen näin uppoutuu. Toiveikkaasta nimestä huolimatta toinen pääteema on menetys. Kokoelman toinen osa, "Toiv... Lue koko vinkki »

Catharina Gripenberg: Ottaisit käteni, kummallista

7.2.2022

Suomenruotsalainen Catharina Gripenberg (s. 1977) on runoilija, jota kehutaan kansiliepeessä yhdeksi Pohjoismaiden kiinnostavimmista nykylyyrikoista. Ainakin hänen runoutensa on kovasti palkittua. Tämä Ottaisit käteni, kummallista voitti Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 2007 ruotsinkielisenä (Ta min hand, det vore underligt, Schildts 2007), Kristii... Lue koko vinkki »

Sanna Pelliccioni ja Leena Virtanen: Fredrika! : Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha

14.1.2022

Mutkat suoriksi kirjoitettu lasten ja nuorten kuvakirja kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin Fredrika-vaimosta, jolla itsellään oli himo kirjoittaa ja halu vaikuttaa. 40 sivun mittaan Fredrika Tengström (1807–1879) inhimillistyy ja yksilöityy omaksi persoonakseen eikä jää enää pelkäksi tapetiksi Runebergien seinälle, kuten niin usein tästä aviopa... Lue koko vinkki »

Satu Taskinen: Täydellinen paisti

1.1.2022

Jo edellisen arvioimani Satu Taskisen romaanin, Katedraalin, kohdalla nousi mielleyhtymiä Thomas Bernhardin suuntaan, eikä se johdu vain Taskisen kirjojen itävaltalaisuudesta. Esikoisteos Täydellinen paisti on myös varsin bernhardilainen romaani, täynnä tajunnanvirtaa, vimmaa ja epämiellyttäviä ihmisiä. Taru Korhonen asuu Wienissä itävaltalaisen... Lue koko vinkki »

Veera Antsalo: Pölyn historia

22.12.2021

Kun nyt olen runouden pariin sukeltanut, joudun valitsemaan vähän sokkona kirjastojen tarjonnasta. Tunnen varsinkin nykyrunoilijoita perin kehnosti, joten luettavaa valitsen milloin milläkin perusteella. Pölyn historia tarttui haaviin nimensä ja kauniiden kansiensa vuoksi. Jenny Saarelle (ei sukua) kiitos siis tästä! Pölyn historia on proosaruno... Lue koko vinkki »

Matias Riikonen: Matara

4.12.2021

Kesän taas tultua pojat palaavat Mataraan. Aiemmat menestyksekkäät sotaretket partialaisia vastaan ovat vielä muistissa, kun Kaius aloittaa Krausen tukemana nousunsa koko kaupungin diktaattoriksi. Viholliset on kukistettava ensin, kallit, kermit, partialaisetkin, mutta onko vihollisia myös Mataran rajojen sisällä? Pikkuveli varttuu kesän aikana yhä... Lue koko vinkki »

Quynh Tran: Varjo ja viileys

13.11.2021

On hienoa, kuinka suomalainen kirjallisuus moniäänistyy. Tässä kirjassa ääneen pääsevät Pietarsaaren ruotsinkieliset vietnamilaiset, kertojana Quynh Tran, jonka vanhemmat muuttivat Suomeen vuonna 1989, samana vuonna kun Tran syntyi. Kirjan keskiössä on kolmihenkinen perhe. Äiti Má tekee töitä ja haaveilee vaurastumisesta, isoveli Hieu on kiinnos... Lue koko vinkki »

Ollivier Pourriol: Jalkapallon likaiset legendat

24.8.2021

Jalkapallo, kaunis peli! Pelien peli! Loputtoman kiihkoilun ja innostuksen kohde! Häikäiseviä maaleja, jännittäviä otteluita, sädehtiviä supertähtiä. Mutta joskus suuretkin jalkapallosankarit sortuvat rumiin tekoihin, kentän ulkopuolella – ja myös kentällä. Ranskalaiskirjailija Ollivier Pourriol ottaa esseeteoksessaan Jalkapallon likaiset legendat ... Lue koko vinkki »

Tommi Uschanov: Miksi Suomi on Suomi

14.7.2021

Tämä vuonna 2012 ilmestynyt kirja on kolmas osa trilogiaa, jonka muita kirjoja en ole lukenut. Eipä haittaa, kyse on toisaalta täysin itsenäisestä teoksesta. Tässä kirjassa Tommi Uschanov pureutuu suomalaisuuteen: mikä tekee Suomesta lopulta Suomen? Miten Suomi eroaa – hyvässä tai pahassa – muista maista? Kymmenisen vuotta sitten julkaistu kirja... Lue koko vinkki »

Marjo Niemi: Kaikkien menetysten äiti

11.7.2021

Varastossa työskentelevä päähenkilö Mona asettuu eräänä uuvuttavana työpäivänä kesken työnteon hyllynkoloon vähän lepäämään, ja yhtäkkiä huomaa olevansa keskellä pimeää. Pimeydestä erottuu valoa, valossa on pyörälliset kärryt ja niiden päällä muodosta päätellen ruumis. Kun lopulta käy ilmi, että ruumis on Monan äiti, käynnistyy prosessi. Kaikkie... Lue koko vinkki »

Ulrika Gustafsson: Valoisa kaupunkini : Sally Salmisen elämä ja teokset

30.5.2021

Ahvenanmaalainen Sally Salminen (1906-1976) kirjoitti Katrinan, kansainvälisesti yhden kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisista romaaneista. Romaanin suuresta arvostuksesta kertoo jotakin se, että Salmiselle ehdotettiin Nobelin palkintoa jopa kolmena vuonna peräkkäin. Siitäkin huolimatta tämä aikanaan huimaavan kuuluisa kirjailijatar... Lue koko vinkki »

Marjo Niemi: Kuuleminen

28.5.2021

Välillä tulee vastaan kirjoja, joiden jälkeen ei voi tehdä muuta kuin haalia käsiinsä kirjailijan koko tuotannon. Minua on tänä vuonna onnistanut tällä tavoin jo kahdesti: ensin Olga Tokarczukin kanssa ja nyt Marjo Niemen. Tokarczukin sentään tiesin nobelistiksi, Niemestä en tiennyt ennalta mitään. Teoksen katalogin kuvauksessa Kuuleminen vain vaik... Lue koko vinkki »

Olli Löytty: Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle

26.5.2021

Kummallista kiukkua ja teilaamista näemmä aiheuttanut tämä lempeän kirjallisuustohtorin Olli Löytyn (s. 1966, Namibia) esseepamfletti Hesarin yleisönosastossa, vaikka Löytty vain aavistelee, miten kotimaisen kirjallisuuden kielen on käymässä. Se näet on laajenemassa pelkästä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisestä tekstistä tulevaisuudessa monikie... Lue koko vinkki »

Minna Lindgren: Armon Anneli

14.5.2021

Minna Lindgren on yksi minun suosikkikirjailijoistani, hän osaa tarinan ja huumorin kautta tuoda esille epäkohtia, joita esiintyy jos ja vaikka missä. Armon Anneli kertoo Anneli Kaulimosta, joka on entinen opettaja ja nykyinen eläinlääkäri. Anneli varmaan oletti, että eläinten kanssa olisi helpompaa... No, ei ole sekään ammatti nykyaikana herkk... Lue koko vinkki »

Matti Kangaskoski: Johdatus pimeään

6.5.2021

Runoilija ja tutkija Matti Kangaskosken kolmas runoteos Johdatus pimeään voitti Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon 2020, ihan syystä. Tämän hienon teoksen lukemiseen kannattaa varata aikaa. Se kutsuu lukijaa pysähtelemään, pitämään ajatustaukoja. Ainakin minuun kirja vaikutti niin, että monin paikoin pysähdyin kysymään, mitä itse ajattelen... Lue koko vinkki »

Leena Krohn: Mitä en koskaan oppinut

4.5.2021

Leena Krohn sai Suomen kulttuurirahastolta Eminentia-apurahan taiteellisen elämäntyön pohdiskeluun. Kersti Juva teki saman apurahan voimin oivallisen Löytöretki suomeen -teoksen, Krohnilta taas syntyi esseekokoelma Mitä en koskaan oppinut. Siinä Krohn, joka joskus aikoinaan päätti olla katselematta teoksissaan menneeseen, tarkastelee lapsuuttaan ja... Lue koko vinkki »

Olli Heikkonen: Rajalliset maat

28.4.2021

Rajalliset maat on Olli Heikkosen kuudes runoteos. Esikoisestaan Jakutian aurinko hän sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja teoksestaan Teoria Kaikkein pienimmistä Einari Vuorela -palkinnon, se jaetaan joka kolmas vuosi. Jos runojen lukeminen jäi niihin muutamaan pakolliseen äidinkielen tunneilla ja haluaisit nyt aloittaa, voisin suos... Lue koko vinkki »