Edith Södergran : Elämä

Agneta Rahikainen: Edith Södergran : Elämä

Edith Södergranin (1892–1923) kuolemasta tuli juhannuksena 2023 kuluneeksi sata vuotta, mutta hän ei todellakaan ole jäänyt historian uumeniin. Ei, Södergran on yhä tunnettu, hän on lempirunoilija monelle sellaisellekin, jotka eivät ole lyriikan maailmaan juuri paneutuneet. Hänen vapaamittaiset ja kiihkeää kuvakieltä käyttävät runonsa ovat toisaalt... Lue koko vinkki »
Kootut runot

T. S. Eliot: Kootut runot

Thomas Stearns Eliot (1888–1965) oli yksi 1900-luvun merkittävimpiä runoilijoita, englanninkielisen modernismin keskushahmoja ja kirjallisuuden nobelisti. Tämän teoksen arvioimisen kohdalla ei siis tarvitse juuri merkittävyyskysymyksiä miettiä. Eliotia on toki suomennettu aikaisemminkin, mutta tämä Juha Silvon tekemä kooste sisältää nyt ensimmäistä... Lue koko vinkki »
Tämä matka

Eeva-Liisa Manner: Tämä matka

Eeva-Liisa Manner (1921–1995) on suomalaisen runouden suurimpia nimiä. Mannerin kolmas runokokoelma Tämä matka (1956) on hänen läpimurtoteoksensa. Tuula Hökkä luonnehtii teosta Kirkas, hämärä, kirkas -kokoelmassa näin: Tämä matka oli ilmestyessään 1956 suomalaisen modernismin merkkitapaus. Sen vapaarytmiset, tiheäkuvaiset, vilkkain mielikuvajono... Lue koko vinkki »
Levottomia unia

Edith Södergran: Levottomia unia

Suomenruotsalainen runoilija Edith Södergran (1892–1923) kuoli nuorena, mutta jätti pysyvän jäljen suomalaiseen runouteen. Hänen esikoiskokoelmansa Dikter oli ensimmäinen Suomessa julkaistu kokonaan vapaamittainen runokokoelma ja sen kuvakieli poikkesi totutusta. Södergran oli modernismin, futurismin ja symbolismin ääni. Tähän kokoelmaan on koot... Lue koko vinkki »
Virginia Woolf: Päiväkirja 5

Virginia Woolf: Päiväkirja V

Virginia Woolfin merkillinen, levoton, luova ja kärsivä elämä on vääjäämättömästi lähestymässä loppuaan – senhän me lukijat tiedämme, ja kirjailija itsekin arvelee vuonna 1937, että hänellä on vain kymmenen vuotta elämää jäljellä, mikä sekin on jo optimistinen arvio... Joka tapauksessa Woolfilla on 1930-luvun loppuvuosina kaksikin kiihkeää kirjoitu... Lue koko vinkki »

Sanna Ryynänen: Meri Genetz : Levoton sielu

Kuvataiteen tuntemukseni on ehkä heikonlainen, mutta itse taiteilijoiden epäsovinnainen elämä on kiinnostanut aina. Luovuus on potentiaalia nähdä asiat toisin ja luoda uutta, ottaa riskejä ja rikkoa rajoja. Taiteellinen lahjakkuus on usein sekä rikkaus että riesa, herkkyyden ja vahvuuden ristiriitaa. En muista aiemmin Meri Genetzistä kuulleeni, mut... Lue koko vinkki »

Anna Wickham: Kun rakkaus on ohi poltamme sängyn : valitut runot

Anna Wickham, syntymänimeltään Edith Alice Mary Harper (1883-1947), vietti kosmopoliittisen joskin melko levottoman lapsuuden Englannissa ja Australiassa, jonne perhe oli saapunut etsimään onneaan vuonna 1890. Nuori Anna palasi kuitenkin 21-vuotiaana Englantiin, mielessä sekä lauluopinnot että kirjailijan ura. Pian hän kuitenkin avioitui juristi Pa... Lue koko vinkki »
Postmoderni politiikan filosofia

Tuija Pulkkinen: Postmoderni politiikan filosofia

Tuija Pulkkisen Postmoderni politiikan filosofia on feministinen tietokirja, jossa pyritään analysoimaan, miten perinteiset poliittiset ideologiat käsittävät sukupuolen väärin. Pulkkinen argumentoi, että liberalismin, marxismin ja hegeliläisyyden pohjalta syntyneet poliittiset teoriat käsittävät tasa-arvopuheistaan huolimatta sukupuolen vääristä... Lue koko vinkki »
Virginia Woolf: Päiväkirja 4

Virginia Woolf: Päiväkirja IV

Kustannusyhtiö Savukeitaan suurtyö, Virginia Woolfin päiväkirjojen suomentaminen, on nyt ehtinyt neljänteen eli toiseksi viimeiseen osaan. On pakko myöntää, että ensimmäisten osien kahlaaminen tuntui enemmän tai vähemmän voimia kysyvältä, mutta nyt on luku-urakka huomattavasti helpottunut työn edetessä. Virginian ja Leonardin persoonat alkavat tull... Lue koko vinkki »
Everstin autonkuljettaja

Veijo Meri: Everstin autonkuljettaja

Autosotamies Peltola tankkaa autonsa ja lähtee noutamaan everstiä huvilaltaan Sysmästä takaisin Helsinkiin. Kun he pääsevät perille, eversti huomaa salkkunsa unohtuneen. Peltola lähtee takaisin huvilalle noutamaan salkkua. Aika simppeli on pääjuoni Veijo Meren romaanissa Everstin autonkuljettaja, sillä oikeastaan se tuli kuvatuksi jo tuossa yllä... Lue koko vinkki »
Virginia Woolf Päiväkirja 3

Virginia Woolf: Päiväkirja III

Virginia Woolfin päiväkirjat jatkuvat edelleen. Nyt käsillä oleva teos kattaa vuodet 1926­–1930; tänä aikana Woolf kirjoitti useita tunnetuimpia teoksiaan: romaanit Majakka (1927) ja Orlando (1928) sekä essee Oma huone (1929). Kauden loppupuolella hän kirjoitti myös Aallot­-romaanin, joka kulki pitkään työnimellä Koit. Se ilmestyi sitten seuraavan ... Lue koko vinkki »
Virginia Woolf: Päiväkirja 2

Virginia Woolf: Päiväkirja II

”Tajusin juuri, että harjoittelen kirjoittamista tässä päiväkirjassa: soitan asteikkoja & kokeilen tiettyjä keinoja”, kirjoittaa Virginia Woolf päiväkirjaansa vuoden 1924 lopulla. Hän on juuri saamassa valmiiksi yhden tunnetuimmista kirjoistaan eli Rouva Dallowayn ja on vähän aikaa sitten muuttanut Richmondista keskelle Lontoota. Päiväkirjoj... Lue koko vinkki »
Virginia Woolf: Päiväkirja 1

Virginia Woolf: Päiväkirja I

Virginia Woolf (1882–1941) oli yksi 1900-­luvun merkittävimpiä kirjailijoita; hänen asemaansa modernistina on verrattu muiden muassa James Joyceen. Savukeidas-­kustantamo on viime vuosina kunnostautunut Woolfin teosten kääntäjänä ja on nyt aloittanut merkittävän työn hänen päiväkirjojensa parissa. Woolfin päiväkirjat, jotka sisältävät yhteensä noin... Lue koko vinkki »
Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta

James Joyce: Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta

Stephen Dedalus elää puberteettiaan 1900-luvun taitteessa Dublinissa – maassa, jota englantilaiset hallitsevat meren takaa ja jonka jokapäiväistä elämää katolinen kirkko monine instansseineen valvoo. Älykäs poika etenee opinnoissaan erilaisissa munkkien ylläpitämissä oppilaitoksissa niin hyvin, että lopulta jesuiittaveli ehdottaa Stephenille pappis... Lue koko vinkki »

Paavo Haavikko: Muistelmat vuosilta 1931-1995

Paavo Haavikon omaelämäkerralliset teokset ilmestyvät ensimmäistä kertaa yksissä kansissa, mukana on Heikki Haavikon kirjoittamat jälkisanat, joissa hän kuvaa isänsä viimeisten vuosien vaiheita aina tämän menehtymiseen vuonna 2008 asti. Erinomaista, että teokset on saatu samoihin kansiin. Vuosien aurinkoiset varjot käsittää vuodet 1931–1966 ja Pros... Lue koko vinkki »
Janne Kuutio

Elmer Diktonius: Janne Kuutio : puupiirros sanoin

Muoto? Voiko olla kuutio? Puinen kuutio. Puupiirros sanoin. Kirveellä veistetty, rosoreunainen, jopa ruma, mutta rumuudessaan viehättävä – tai ellei viehättävä, niin ainakin kiehtova. Janne Kuutiota pidetään ensimmäisenä suomalaisena modernistisena romaanina. Ja modernistisen siitä tekee nimenomaan sen muoto. Muodon kautta Janne Kuutiota&... Lue koko vinkki »
Alastalon salissa

Volter Kilpi: Alastalon salissa

Useimmilla lienee kirjoja, jotka jostain syystä ovat jääneet odottelemaan luku­vuoroaan pitkiksi ajoiksi. Oma listani kirjoista, jotka joskus pitäisi lukea, on nyt lyhentynyt yhdellä merkittävällä nimekkeellä, sillä viimeinkin olen lukenut Volter Kilven pääteoksena pidetyn saaristolaisromaanin Alastalon salissa. Sanottakoon se suoraan heti aluk... Lue koko vinkki »
Kenraali kirjastossa

Italo Calvino: Kenraali kirjastossa

Koko kirjallisen uransa ajan Italo Calvino kirjoitti romaaniensa ohella myös lyhytproosaa. Kenraali kirjastossa kokoaa yhteen hieman yli kolmekymmentä lyhyttä tarinaa, faabelia ja dialogia Calvinon koko kirjallisen uran varrelta. Yli neljänkymmenen vuoden aikajänteellä kronologisessa järjestyksessä etenevä teos on kattava läpileikkaus Calvinon kirj... Lue koko vinkki »

Anna-Kaisa Huusko ja Pekka Järveläinen: Suomalaisia valaisimia

Suomalaiset valaisimet – jokapäiväisessä käytössä, vai ostammeko melkein aidoilta näyttäviä kopioita? Kirja esittelee valaisimet, niiden muotoilijat ja valmistajat, materiaalit, kertoo hinta-arvion mikäli kyse ei ole enää tuotannosta olevista malleista. Lisäksi mukana on runsaasti historiaa, keräilykohteita nyt ja ehkä tulevaisuudessa. Tässä on esi... Lue koko vinkki »