Suurteoksia 3 -kirjan kannessa on kirjoja kuvaavia suorakaiteen muotoisia laatikoita aseteltuna turkoosille pohjalle.

Petra Maisonen ja Saara Turunen (toim.): Suurteoksia 3

Suurteoksia-sarjaa tunteville kolmas osa ei tarjoa yllätyksiä: jälleen kerran Saara Turunen ja Petra Maisonen ovat tilanneet joukolta naiskirjoittajia tekstejä heitä koskettaneista teksteistä. Mukana ovat tällä kertaa muun muassa Riikka Ala-Harja, Irene Kajo, Raisa Omaheimo, Mira Eskelinen, Sisko Savonlahti ja Sara Al Husaini. Tällä kertaa käsit... Lue koko vinkki »
Kiven ja veden kirjan kannessa on keltasävyinen piirros, jossa on puita, keinu ja alareunasta eteenpäin kurottava lapsen käsi.

Selja Raudas ja Katri Tapola: Kiven ja veden kirja

Kuvakirjoissa voidaan käsitellä hienovaraisesti vaikeita asioita. Kiven ja veden kirja kertoo lapsesta, jonka kotona ei ole turvallista olla. “Iso on sillä tuulella. Silloin voi tulla mitä vain. Voi tulla sanoja kuin kivisade. Voi tulla jotain, mikä hajottaa. Se on minun vika.” Yksityiskohtiin ei sinänsä mennä, eikä se ole tärkeää; lapsen kokemus o... Lue koko vinkki »
Kaikki toiset -kirjan kannessa on joukko ihmisiä ja otuksia kulkemassa kannen poikki. Taustalla näkyy taloja ja merta.

Linda Bondestam ja Mimi Åkesson: Kaikki toiset

Ruotsalaisen Mimi Åkessonin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa teos on Linda Bondestamin kuvittama kuvakirja, joka esittelee erilaisia ihmisiä. Perusasetelma on tuttu vastakohtia opettavista kirjoista: aukeaman toisella sivulla on jotain ja viereisellä sivulla on sitten sen vastakohta tai jotain muuten erilaista. Ihan yksinkertaisin vastakohtakir... Lue koko vinkki »
Salaiset-kirjan kannessa on isokokoinen vaalea karvainen otus seisomassa olohuonessa osin verhon, kattolampun ja peikonlehden takana piilossa. Otuksen päällä on kirjan nimi isoin turkoosein kirjaimin. I-kirjain on ruskea ja puukuvioitu, ja sen takaa kurkistaa jokin pieni musta otus.

Tuutikki Tolonen ja Anne Vasko: Salaiset

Oletko kohdannut muruhaalikasta? Näitä harvoin nähtäviä otuksia asuu melkein joka keittiössä, jossa ne aivan äänettöminä haalivat kaiken, mitä lattialta löytävät: leivänmurut, ruoantähteet ja mitä ikinä lattialle onkaan pudonnut. Osan ne syövät ja loput haalivat kasaksi, jotka jemmaavat paikkoihin, joista ihmiset ne väistämättä huomaavat ja lakaise... Lue koko vinkki »
Silkkiapinan nauru -kirjan kannessa on sinisävyistä öistä metsää, jossa tapiiri kuljeskelee vedessä katsellen taivaalle.

Linda Bondestam ja Annika Sandelin: Silkkiapinan nauru

Viidakossa asuvat parhaat ystävykset silkkiapina ja tapiiri, jotka leikkivät päivät pitkät. Sitten silkkiapina kuitenkin sairastuu ja lopulta kuolee. Laiskiainen, tukaani ja silmälasikarhu yrittävät lohduttaa tapiiria, mutta mikään ei korvaa rakasta ystävää. Kukaan ei loiki oksilla yhtä taitavasti, pidä yhtä kauniita puheita tai naura yhtä heleästi... Lue koko vinkki »
Sata siementä, jotka lensivät pois -kirjan kannessa on vihreällä taustalla piirros puusta, jonka lehvästö on valkoinen sekamelska. Puun juurella istuu ihminen.

Yara Kono ja Isabel Minhós Martins: Sata siementä, jotka lensivät pois

Portugalilainen lastenkirja käsittelee elämän kiertokulkua luonnossa. Puu tuottaa siemeniä, kaikkiaan sata, ja odottaa sitten, mitä siemenille käy. Nehän lennähtävät matkaan komeasti!  Valitettavasti kaikki ei käy niin sujuvasti! Osa siemenistä jää keskelle tietä, osa lensi jokeen, osa putosi kivelle, linnut söivät monta, orava vei osan ja ... Lue koko vinkki »
Pinkillä taustalla on sydän, jonka sisällä on tympeitä tyttöjä. Sydän on repeytynyt keskeltä poikki ja välissä on kirjan nimi.

Riina Tanskanen: Tympeät tytöt : Luokkakipuja

Vuonna 2021 ilmestynyt ensimmäinen Tympeät tytöt -kirja Aikuistumisriittejä käsitteli patriarkaattia monelta kantilta: muun muassa naiseksi kasvamista, kilttejä tyttöjä, sisäistettyä naisvihaa, miesneroja, kotitöitä ja kehojen kontrollia. Tehokas peruskurssi ärhäkkään feminismiin oli kääritty pinkkiin sarjakuvakuvitukseen ja toimi hyvin. Odotuks... Lue koko vinkki »
Ylistys kainolatvoille -kirjan kannessa on valoisa piirros kumpuilevasta maastosta, jonka poikki kulkevalla tiellä kulkee teemunkin kärryt. Kukkuloiden takana on puita ja torneja, joissa on pallomaisia rakenteita ja tasoja.

Becky Chambers: Ylistys kainolatvoille

Ylistys kainolatvoille on Becky Chambersin Munkki ja robotti -duologian päätösosa, joka jatkaa siitä, mihin Veisu luonnonkoneille päättyi. Suoraan voi sanoa, ettei tässä ole liiemmin tolkkua itsenäisenä teoksena: duologia on yhtenäinen kokonaisuus ja kannattaa sellaisena lukea. Ensimmäisessä osassa munkki Dex ryhtyi kierteleväksi teemestariksi t... Lue koko vinkki »
Puu-kirjan kannessa on värikästä tähtitaivasta ja pieni lintu.

Emmi Jormalainen: Puu

Emmi Jormalaisen sanaton kuvakirja Puu keikuttaa tavallista kuvakirjaformaattia kyljelleen. Kirjaa luetaan 90 asteen kulmassa tavalliseen nähden ja sen voi lisäksi aloittaa kummasta päästä tahansa. Kirjan sivuilla kuljetaan ylös ja alas puun runkoa: jos aloittaa lopusta, nousee juurakosta latvukseen ja jos aloittaa alusta, laskeutuu puun runkoa ala... Lue koko vinkki »
Kirjan kansi on valkoinen ja siinä näkyy haaleasti maastoa ja puun latvusta.

Laotse: Tao te ching : A Book about the Way and the Power of the Way

The Way never does anything,and everything gets done.If those in power could hold to the Way,the ten thousand thingswould look after themselves. 道德經, Wade-Giles-latinisoinnilla Tao te ching ja modernimmin Daodejing on Laozin (老子, myös Lao tzu tai Laotse) kirjoittamana pidetty uskonnollis-filosofinen teos. Sen alkuperästä tiedetään melko vähän, ... Lue koko vinkki »
Rauhan alkuja -kirjan kannessa on tyttö kädessään pieni ruukku, jossa on kasvin taimi. Tytön molemmilla puolilla on korkeita auringonkukan varsia ja päällä auringonkukan kukka.

Liisa Kallio ja Essi Kummu: Rauhan alkuja

Rauhan alkuja kertoo Zofiasta, Ukrainasta Suomeen tulleesta tytöstä, joka hoitaa mielellään koulussa viilipurkkeihin kylvettyjä siemeniä ja niistä nousevia pikku taimia. Zofian ja Alisan välit ovat menneet jostain syystä rikki ja opettajan ja tulkki Oksanan välityksellä yritetään hieroa sovintoa tyttöjen välille, mutta heikolla menestyksellä. Mistä... Lue koko vinkki »
Kuka saa päättää? -kirjan kannessa isä ja lapsi istuvat hiekkarannalla meren äärellä. Taivas on vaaleansininen, siellä on lintuja, ja kauempana näkyy punavalkoinen majakka.

Jenny Lucander ja Jesper Wung-Sung: Kuka saa päättää?

Isä ja lapsi istuvat rannalla katselemassa merta. Lapsi kysyy, mikä hänestä tulee isona. Isä vastaa, että sen lapsi saa päättää itse. Juuri mitään muuta lapsi ei sitten saakaan päättää: hän ei saa päättää, kuinka monta aaltoa on olemassa, nouseeko aurinko, milloin liikennevalot vaihtuvat, tuleeko vesihanasta mehua, meneekö hän kouluun ja niin edell... Lue koko vinkki »
Kettu ja hiljaisuus -kirjassa pieni kettu istuu puun juurella silmät kiinni. Vieressä on pieni mato istumassa auringotuolissa lukemassa kirjaa aurinkolasit päässään.

Reetta Niemelä ja Eri Shimatsuka: Kettu ja hiljaisuus

Erityisen herkästä ja isokorvaisesta ketusta kertovan kuvakirjan on kirjoittanut Reetta Niemelä ja kuvittanut tekstiilisuunnittelija Eri Shimatsuka, jolle tämä on ensimmäinen lastenkirjakuvitus. Olen aikaisemminkin nähnyt tekstiilisuunnittelijoiden kuvittamia kuvakirjoja, eikä se huono tausta olekaan. Tässä kirjassa se näkyy siinä, että etenkin kuv... Lue koko vinkki »
He, jotka jäävät jäljelle -kirjan kannessa on isä, kaksi lasta, mummo ja koira hautakiven äärellä. Mummo ja toinen lapsista kaataa kastelukannulla vettä hautakiven edessä oleville kukille.

Siri Ahmed Backström ja Karin Saler: He, jotka jäävät jäljelle

Kuolemaa voidaan käsitellä lasten kuvakirjoissa monin tavoin. Toisinaan käsittelytapa on lyyrisempi ja etäisempi, toisinaan konkreettisempi. Ruotsalainen He, jotka jäävät jäljelle kallistuu konkreettisen puolelle. Jo kansikuvassa perhe on kokoontunut hautakiven äärelle. Karin Saler palkittiin tästä esikoislastenkirjastaan kuvittaja Siri Ahmed Backs... Lue koko vinkki »
Tuulen myötä -kirjan kannessa on vesivärein tehtyjä pehmeärajaisia vihreitä puita ja varsin viitteellinen ranta, jossa on valkoisia pieniä veneitä.

Sanna Pelliccioni ja Katri Tapola: Tuulen myötä

Tuulen myötä -kirjassa huomio kiinnittyy ensimmäisenä utuiseen vesiväreillä tehtyyn kanteen, jossa pehmoiset puut vihreän eri sävyissä ovat vaaleanturkoosin järven rannalla. Kirja todistaa Sanna Pelliccionin monipuolisuutta taiteilijana: tyylillisesti tämä on hyvin kaukana vaikkapa Onni-poika-kirjojen lapsellisesta selkeydestä. Katri Tapolan kir... Lue koko vinkki »
Simpukkakaupunki-kirjan kannessa kaksi lasta leikkii hiekkarannalla vedenrajassa ja rakentaa hiekasta kaupunkia, jonka ämpäritalot on koristettu simpukankuorin.

Satu Kettunen ja Mila Teräs: Simpukkakaupunki

Ama tulee äitinsä kanssa rannalle, mutta vaikka päivä on kaunis, mieltä painaa huoli. Koti on jossain kaukana meren takana, ympärillä ihmiset puhuvat vierasta kieltä ja isäkin on joutunut jäämään taakse kotimaahan. Onneksi isän kanssa voi sentään puhua puhelimessa joka päivä.  Uutiset kotimaasta ovat mustia ja harmaita, mutta sen syvemmälle... Lue koko vinkki »
Maanpäällinen osa -kirjan kannessa on piirros puusta ja sen maanalaisesta juuristosta. Puun maanpäällinen osa muodostaa ikään kuin keuhkot.

Sanna Karlström: Maanpäällinen osa

Sanna Karlströmin edellinen runokokoelma Pehmeät kudokset käsitteli äidin kuolemaa. Kuolemalta ei nytkään vältytä. Samalla tavalla myös luonnon ja elämän kuvasto on läsnä. Yhteyttä kirjoille luo myös molempia koristava Päivi Puustisen kansikuvitus, joka sitoo kirjoja toisiinsa. Sanon sen nyt nopeasti jotta se menisi ohi:sisareni ruumis työnnett... Lue koko vinkki »