Toiset kasvot

Mari Jungstedt: Toiset kasvot

Mari Jungstedt on tavattoman tuottelias dekkaristi: kirja vuodessa, kaksi parhaassa. Gotlanti-sarja on ehtinyt jo kolmanteentoista osaan, eikä loppua näy ainakaan kirjan tapahtumien perusteella: murhakertomusten ohessa kulkevat rakkausjuonet etenevät hitaasti, vähän television saippuaoopperoitten tapaan: ei ole niin väliä, vaikka jokin osa olisi jä... Lue koko vinkki »
Huomaavainen murhaaja

Agnete Friis ja Lene Kaaberbøl: Huomaavainen murhaaja

Tanskalaisen kirjailijakaksikon Lene Kaaberbølin ja Agnete Friisin sairaanhoitaja Nina Borgista kertova sarja on nyt ehtinyt neljänteen osaan, joka kirjan takaliepeen antaman tiedon mukaan on päätösosa. En ole lukenut sarjasta kuin tätä edellisen osan, Satakielen kuoleman (2015), mutta Huomaavaisen murhaajan loppuun päästyäni aloin ajatella, että e... Lue koko vinkki »
Miinus kahdeksantoista astetta

Stefan Ahnhem: Miinus kahdeksantoista astetta

”Paine selässä sai Dunjan ajattelemaan leikkiä, jota hänellä oli tapana leikkiä lapsena. Pulleri pulleri pukki, monellako sarvella pökki? Mutta tällä kertaa hänen selkäänsä vasten ei painunut sormenpäitä vaan pistoolin piippu.” Miinus kahdeksantoista astetta -kirjan lukukokemukselle ei liene lopultakaan kovin paha spoilaus, vaikka kertookin het... Lue koko vinkki »
Älä aivan vielä

Jaana Lehtiö: Älä aivan vielä

Turusta porvoolaistunut opettaja ja rikoskirjailija Jaana Lehtiö on osoittautunut varsin tuotteliaaksi; hän on viime vuodet melkein onnistunut pitämään kirja vuodessa -tahtia: Joka viisautta rakastaa (2013), Uutta auringon alla (2014) sekä Kolmas oli ensimmäinen (2015). Tämähän ei tietenkään ole mikään itsetarkoitus sen rinnalla, että julkaistujen ... Lue koko vinkki »

Samuel Bjørk: Yölintu

Monitaitoiselta Frode Sander Øienilta, joka siis käyttää kirjailijanimeä Samuel Bjørk, julkaistiin vuonna 2016 melko paljon huomiota saanut ja kieltämättä koukuttava ja tiivistunnelmainen dekkari Minä matkustan yksin. Kuten arvata saattaa, kyseessä oli sarjan avaus, ja nyt Bjørkin päähenkilöt, poliisityöpari Holger Munch ja Mia Krüger, jatkavat rik... Lue koko vinkki »
Ristiaallokossa

Viveca Sten: Ristiaallokossa

”Missään ei ole niin turvallista kuin Sandhamnissa”, luvataan Ristiaallokossa -kirjan takakannen tekstissä. No, jos näin olisi, niin tuskin siitä olisi saatu kirjoitettua yli 400-sivuista teosta... Viveca Stenin uudessa romaanissa tapahtumat sijoittuvat joulunaikaan, jolloin Sandhamnin hotelliin saapuu peräti ahdistunut sotakirjeenvaihtaja Jeanette... Lue koko vinkki »
Jano

Jo Nesbø: Jano

Oslossa riehuu jälleen sarjamurhaaja. Tappaja etsii uhreja Tinderin avulla ja surmaa uhrinsa erityisen verisellä tavalla – puremalla metallisin raateluhampain. Puhutaan vampiristista, joka juo uhriensa verta. Koko kaupunki on kauhuissaan. Itsestään surmaaja jättää merkkejä, allekirjoituksia, surmapaikoille. Aivan kuin hän kutsuisi Harry Holea kimpp... Lue koko vinkki »

Anne Holt: Tuntematon uhka

Hanne Wilhelmsen on palannut! En ole lukenut hänen tutkimuksistaan pitkään aikaan, kun edellinenkin kirja, Agatha Christien henkeen kirjoitettu 1222 (2008) jäi minulta jostain syystä väliin. Ei silti, ei Hanne valitettavasti ole mikään ilopilleri vieläkään. Hän istuu kyynisenä pyörätuolissa, eivätkä läheisimmät ihmiset, puoliso ja tytär, oikein jak... Lue koko vinkki »
Annoin sinun mennä

Clare Mackintosh: Annoin sinun mennä

Annoin sinun mennä alkaa vakavalla rikoksella. Äiti on palaamassa pienen poikansa kanssa kotiin. Aivan kodin lähellä poika säntää äidin otteesta ja juoksee kadun yli, jää auton alle ja menehtyy. Yliajaja pakenee paikalta. Tapausta tutkivat rikoskomisario Ray Stevens ja tämän alainen Kate Evans. Tapaus jää vaivaamaan kumpaakin. Ahkera tutkimustyö... Lue koko vinkki »
Veri ei vaikene

Mikko Porvali: Veri ei vaikene

Veri ei vaikene pääsi tutkaani Vuoden johtolanka -palkinnon vuoksi. Aloitin kuitenkin Sinisen kuoleman kuva -kirjasta, joka aloittaa Karelia Noir -sarjan ja hämmästelin hieman: ei tämä ihan palkintomateriaalia ole. Tämä sarjan kakkososa karistaa kuitenkin turhat hämmästelyt: taso on selvästi ensimmäistä osaa parempi ja kirja kerrassaan mainio. ... Lue koko vinkki »
Sinisen kuoleman kuva

Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva

Tähän kirjaan tartuin oikeastaan toisen kirjan vuoksi: Porvalin Veri ei vaikene voitti Vuoden johtolanka -palkinnon, mutta eihän kirjasarjaa silti toisesta osasta aloiteta. Sinisen kuoleman kuvassa kiinnostavinta on sen puitteet: tapahtumat sijoit­tuvat 1920-luvun Viipuriin, jossa oikeustiedettä opiskellut, mutta poliisiksi päätynyt Jussi Kähöne... Lue koko vinkki »
Rosie

Pierre Lemaitre: Rosie

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Ranskaan kylvettiin miljoonia kranaatteja, joista suuri osa jäi suutareiksi. Vielä nyt sata vuotta myöhemmin vanhoja toimintakuntoisia räjähteitä nousee pelloilla pintaan. Sähköinen sytytinlaite ei montaa euroa maksa ja niitä saa netistä. "Usein kuvitellaan, että terrorismi on monimutkaista, mutta todellisuudess... Lue koko vinkki »
Unohdetut tytöt

Sara Blædel: Unohdetut tytöt

Unohdetut tytöt alkaa tavalla, joka on rehellisesti sanottuna ruvennut ärsyttämään minua yhä enemmän: kyseessä on siis dekkareille ominainen kursiivilla painettu hämärän tuntuinen sisäkertomus. Onneksi tässä kirjassa sisäkertomusta ei sitten sen enempää jatketakaan. Eihän tuossa kerrontatavassa sinänsä mitään vikaa ole, mutta tehokeinona se alkaa o... Lue koko vinkki »
Ruusu – Pallo – Avain

Pirkko Arhippa: Ruusu – pallo – avain

Pirkko Arhippa ei tänäkään vuonna petä lukijoitaan, vaan tuo markkinoille jälleen uuden rikosromaanin Varpun ja Tiian tutkimuksista. Peräti rauhallisessa Naantalissa, josta on Arhipan kirjoissa tullut varsinainen henkirikosten tyyssija, murhataan tällä kertaa jopa kolme nuorta ihmistä. Tapaukset näyttävät liittyvän mustasukkaisiin kumppaneihin, ... Lue koko vinkki »
Kaikki mikä kiiltää

Christian Rönnbacka: Kaikki mikä kiiltää

Kaikki mikä kiiltää oli niin odotettu! Olikin jo päässyt syntymään melkoinen ikävä komisario Antti Hautalehtoa. Tässä kirjassa ollaan jälleen Porvoossa ja tutussa porukassa. Heti alkajaisiksi lukijalle esitellään Anton ja Sebastian ja kyllä vaan heti käy selville, että he eivät ole mitään partiopoikia. Pojat ovat ystäviä, mutta kummankin melko l... Lue koko vinkki »
Sankaripoliisin kuolema

Joonas Koskimaa: Sankaripoliisin kuolema

Ylikomisario Kari ”Kapu” Karhula oli sankaripoliisi: hän ratkaisi uransa aikana monta kiperää ja yleisön huomiota herättänyttä tapausta. Oli monimutkaista murhaa, pedofiilijuttu ja varsinkin laajan huumevyyhdin paljastaminen. Mutta kun Kapu on ollut jonkin aikaa eläkkeellä, löytää asuntoon poikennut huoltomies hänet kuolleena. Kyseessä näyttää o... Lue koko vinkki »
Murhakuja

Timo Sandberg: Murhakuja

”Ei ole todellisuudessa olemassa mitään keskustalaisia eikä kultaisen keskitien humanisteja. Kysymys on ainoastaan eettisen porvarillisen elämänkatsomuksen ja materialistisen marxilaisuuden välisestä kamppailusta. Kultainen keskitie on sula mahdottomuus. Se joka liehittelee pakanallista antikristillisyyttä, hän liehittelee perkelettä.” Näin pau... Lue koko vinkki »
Haudattu uhka

Risto Isomäki: Haudattu uhka

Risto Isomäki maalailee taas uhkakuvia. Suomalaisten instituutioiden kimpussa ollaan kovalla kädellä, kun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton vieraat alkavat voida pahoin joukolla. Raisun pahoinvoinnin takana ei ole ruokamyrkytys, vaan säteilymyrkytys: joku on maustanut juhlissa tarjottavat herkut ydinjätteellä. Isku kaataa valtakunnan eli... Lue koko vinkki »
Risteyskohta

Michael Connelly: Risteyskohta

Harry Bosch on eläkkeelle jäänyt poliisi, joka jatkaa rikosten ratkaisua eläkepäivilläänkin. Michael Connellyn pitkässä Harry Bosch -sarjassa Risteyskohta on monia sarjan osia tehokkaampi ja erittäin hyvin etenevä dekkari. Harry Boschin velipuoli, julkkisjuristi Mickey Haller, pyytää Boschin apua asiakkaansa puolustamisessa. Hallerin asiakasta, ... Lue koko vinkki »
Irène

Pierre Lemaitre: Irène

Kaksi kammottavasti silvottua nuorta naista löytyy hulppeasta loft-asunnosta. Kaikki murhapaikalla viittaa siihen, että ylikomisario Camille Verhoeven on ryhmineen nyt äärimmäisten haasteiden edessä. Murhaaja on ollut huolellinen, eikä selvästikään ensimmäistä kertaa asialla. Verhoevenin tutkimukset vievät outoon suuntaan, kun hän ymmärtää, että mu... Lue koko vinkki »