Barbara Chase-Riboud: Orjatar

Orjatar on kolmesti orja: mustan rotunsa orja, naiseutensa orja ja jos uskaltautuu rakastamaan, vielä rakkautensakin orjuuttama. Orjatar on karu, katkera, ristiriitainen, kipeä ja käsittämätön, puoliksi mielikuvituksen tuotetta ja puoliksi faktatietoon nojaava kuvaus 1800-luvun alun Yhdysvaltojen etelävaltioiden syvimmältä orja-alueelta. Pääo... Lue koko vinkki »

Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina

Vuosisadan rakkaustarina on runokokoelma. Samalla se on kertomus rakkaudesta, vallasta, omistamisesta, vihasta, alkoholismista — toisiaan vastaan sotivista tunteista ja voimattomuudesta. Tikkanen on runoissaan vahvasti läsnä. Runokokoelma peilaa naisen tuntoja tämän epätasa-arvoisessa ja ahdistavassa avioliitossa. Mies juo, lupaa, pettää ja lyö.... Lue koko vinkki »

William Faulkner: Villipalmut

Villipalmuissa kerrotaan aksi täysin erillistä tarinaa palanen kerrallaan. Toisessa esiintyvät epäonniset rakastavaiset, toisessa nuorena tuomittu vanki. Kummassakin tarinassa elämä antaa epäoikeudenmukaisimpia antejaan. Faulknerin "lyyrinen realismi" on kiehtonut muitakin ennen minua, ja voimakkaiden ja erikoislaatuisten henkilöiden kuvaus s... Lue koko vinkki »

Federico García Lorca: Veren häät ja muita näytelmiä (Veren häät; Don Cristóbal; Bernarda Alban talo)

Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksessa tehtiin kevättalvella 2003 näytelmäsovitus, jossa Minna Canthin Anna Liisaan sekoittui pisaroita Federico García Lorcan Veren häistä. Virkeä tulkinta innosti minut tarttumaan esityksen pohjateksteihinkin. Anna Liisan tavoin Veren häät (Bodas de sangre, 1933) kertoo aviohankkeesta, jota morsiamen m... Lue koko vinkki »

Daphne Du Maurier: Rebekka

Olen lukenut kymmenittäin kartanoromaaneja, ja Rebekan luettuani tiedän, mistä ne kaikki ovat saaneet esikuvansa (toinen Kaikkien Kartanoromaanien Äiti on Kotiopettajattaren romaani): Täysi nobody-seuraneiti kohtaa Monte Carlossa kuuluisan kartanon omistajan, jonka vaimon kuolema vuosi sitten kuohutti koko Englannin seurapiirilehtiä. Ennen pitkää h... Lue koko vinkki »

Iain Banks: Kävelyä lasilla

Iain Banks on ehdottomasti suosikkikirjailijoitani, jokainen lukemani kirja on vahvistanut tätä tunnetta. Samoin teki Kävelyä lasilla, kolmeen rinnakkaiseen osaan jakautunut romaani. Tarinat etenevät systemaattisesti, ja kirjan rakenne miellyttää minua suuresti. Mikä parasta, tarinat yhdistyvät kirjan lopussa varsin sattuvalla tavalla. Ensimmäin... Lue koko vinkki »

Doris Lessing: Avioliitot vyöhykkeiden välillä

Avioliitot vyöhykkeiden välillä on epämääräistä jatkoa Lessingin Shikastalle. Mitään varsinaista yhteyttä kirjoilla ei kuitenkaan ole, joten toisen lukeminen ei vaikuta millään tavalla toiseen. Avioliitot vyöhykkeiden välillä kertoo kolmannen vyöhykkeen lempeän kuningattaren Al Ithin ja neljännen vyöhykkeen soturihallitsija Ben Atan avioliitosta... Lue koko vinkki »

Mika Waltari: Appelsiininsiemen

Kirjan takakanteen on painettu Waltarin muistelmista otettu teksti: "Olen kirjassani koettanut kuvata uutta sukupolvea sellaisena, miksi sen suurimmalta osaltaan käsitän, tyytymätöntä, kypsymätöntä, harhailevaa sukupolvea, joka on saanut liian paljon ja joka tahtoo aina enemmän – jonka pyrkimykset kohdistuvat maallisiin arvoihin ja joka kuvittelee ... Lue koko vinkki »

George Orwell: Eläköön tuonenkielo!

Orwell kielsi aikoinaan ehdottomasti ottamasta uusia painoksia tästä teoksestaan. Se oli kuulemma yksinkertaisesti huono kirja. Rohkenen olla hänen kanssaan eri mieltä, ja suositella sen lukemista. Orwell kielsi painon myös joiltain muilta kirjoiltaan, ja oli lopullisesti tyytyväinen vain Eläinten vallankumoukseen. Meidän onneksemme tekijänoikeuksi... Lue koko vinkki »

Henry James: Naisen muotokuva

Niinkin laimeat naisasiaihmiset kuin minä saattavat tulistua tämän kuvauksen luettuaan. Amerikkalainen Isabel matkustaa sukulaistensa luo Eurooppaan. Hän on varma oman järkensä pystyvyydestä, ja tahtoo elää puhtaimmalla ja parhaimmalla, omatuntonsa hyväksymällä tavalla. Siis 1800-luvun malliin. Tässä voimantunnossaan hän hylkii kosijoita ja o... Lue koko vinkki »

John Irving: Garpin maailma

Irving hämmästyttää jälleen: 40-luvulla ei ollut helppoa olla yksinhuoltajaäiti. Sairaanhoitaja nimeltään Jenny nyt vain ei halunnut miestä riesakseen ja raiskaa siksi  työpaikallaan lähes vihanneksena makaavan sotamiehen, joka viestii sitä nykyä heiluttamalla päätään ja ääntelemällä "garp". Että tästä lähdetään. Ehkä jotain voi tuon perusteella... Lue koko vinkki »