Sysi

Sini Helminen: Sysi

Vuonna 2021 ilmestynyt Hurme potkaisi käyntiin Lujaverinen-sarjan, jossa takakannen mukaan ”dark academia kohtaa Beetlejuicen”. Kuvaus on riittävän osuva: tapahtumat sijoittuvat yliopistomaailmaan ja levottomia kuolleita riittää. Edellisestä osasta tutut Halla ja Seela – kertaalleen kuollut kalmahinen ja setänsä hautaustoimistossa autteleva kuollei... Lue koko vinkki »
Kuokkavieraana kotona

Sophie Kinsella: Kuokkavieraana kotona

Sophie Kinsella on kirjoittanut kymmenkunta Himoshoppaaja-romaania ja Becky Brandonin seuraan istahtaa kuin vanhan hyvän ystävän. Myös monien Kinsellan itsenäisten romaanien henkilöitä jää viimeisen sivun jälkeen ikävä ja heistä kuulisi mielellään uudemmankin kerran. Kuten tämä Effie Talbot, lämmin ja neuvokas, perhedynamiikan ristiriitojen keskell... Lue koko vinkki »
Tuntematon taivas

Elina Rouhiainen: Tuntematon taivas

Dima on matkalla kauas Venäjän kaukoitään, mutta valitettavasti hänen junalippunsa ei riitä ihan perille asti. Konduktööri poistaa liputtoman ja rahattoman nuoren miehen junasta keskellä Siperiaa. Tilanne vaikuttaa kovin lohduttomalta, mutta onneksi paikallinen nuori nainen, Aljona, tulee kysymään, onko Dimalla kaikki hyvin ja tarjoaa tälle apuaan.... Lue koko vinkki »
Lautapalttoo

Anna Englund: Lautapalttoo

Olipa viehättävä kirja! Löysin sen jälleen kerran lukijaystäväni vihjeestä, ja siitä olenkin kiitollinen. Olen aina pitänyt 1930-lukua, tuota sinänsä melko synkkää vuosikymmentä, kuvaavista kirjoista, ja se oli yksi Lautapalttoon attraktioista. Mutta ei ollenkaan ainoa. Imelät rakkausromaanit eivät ole koskaan olleet mieleeni, mutta Lautapalttoo ei... Lue koko vinkki »
Kerberos

J. S. Meresmaa: Kerberos

Toiset ovat saaneet odotella Kerberosta jo pidempään; pääsin itse helpommalla, koska luin sarjan kaksi ensimmäistä osaa, vuonna 2020 ilmestyneen Dodon ja vuonna 2021 ilmestyneen Khimairan vasta tämän vuoden toukokuussa. Nyt on käsillä sitten trilogian päätösosa. Kirjat kertovat Iinasta, Sarasta ja Tuukasta, jotka elävät polyamorisessa suhteessa.... Lue koko vinkki »
Sydänsurujen historia

Henna Karppinen-Kummunmäki: Sydänsurujen historia

FT, tietokirjailija Henna Karppinen-Kummunmäki vetäisee kuin haitarista esille ihmisrakkauksien surukirjon. Niin oikeasti eläneet nimihenkilöt kuin romaanihenkilöt pääsevät tekijän tutkivan silmän alle ruodittaviksi kehnosti onnistuneiden rakkauksiensa tähden. Ja etteivät pelkiksi huvittaviksi pintapuolisiksi juoruiksi jäisi, vaan vakavasti otettav... Lue koko vinkki »
Sensein salkku

Hiromi Kawakami: Sensein salkku

Japanilainen Hiroki Kawakami (川上 弘美, s. 1958) on palkittu kirjailija. Plakkarista löytyy Japanin kenties arvostetuin kirjallisuuspalkinto, Akutagawa, ja tämä romaani voitti Jun’ichirō Tanizakin mukaan nimetyn palkinnon, joka myönnetään vuoden ansioituneimmalle ammattilaiskirjailijan kirjoittamalle romaanille (Haruki Murakami voitti palkinnon Maailm... Lue koko vinkki »
Läpileikkaus

Lydia Sandgren: Läpileikkaus

Ruotsalaisen Lydia Sandgrenin (s. 1987) esikoisteos voitti vuoden 2020 August-palkinnon. Sitä on myyty hurjan paljon ja se on saanut kriitikot lähes poikkeuksetta puolelleen. Tällainenhan on omiaan rakentamaan lukijallekin ennakko-odotuksia. Omaa suhtautumista kirjaan peilaa väistämättä sen yleiseen menestykseen. Läpileikkaus on melkoinen tiilis... Lue koko vinkki »
Hyvän naisen rakkaus

Alice Munro: Hyvän naisen rakkaus

Törmäsin hauskaan artikkeliin. Eve Asherin ”How To Tell If You Are in an Alice Munro Story” luettelee paljon osuvia tuntomerkkejä, joista voi tunnistaa elävänsä Alice Munron novellissa. Ne kiteyttävät jotain hyvin munrolaista: Murhaat aviomiehesi. Vuosikymmeniä myöhemmin tajuat, ettei sillä ollut oikeastaan väliä. Tylyimmillään tätä Kanadan... Lue koko vinkki »
Hamnet

Maggie O’Farrell: Hamnet

1500-luvun lopulla Stratfordissa Englannissa lapsi sairastuu ja menehtyy. Nelisen vuotta myöhemmin lapsen isä kirjoittaa näytelmän nimeltä Hamlet. Reilut neljäsataa vuotta myöhemmin Maggie O'Farrell punoo näistä ainek­sista upean romaanin nimeltä Hamnet. Vaikkei häntä nimeltä kertaakaan mainita, kaikki toki tietävät, kuka tuo Lon­tooseen komelja... Lue koko vinkki »
A Sea of Love

Wilfrid Lupano ja Grégory Panaccione: A Sea of Love

Mykkäsarjakuvia ei olekaan tullut luettua sitten Heikki Rönkön erinomaisen ASDF Bootin, jonka tapahtumapaikkana oli sukellusvene. Myös Wilfrid Lupanon ja Grégory Panaccionen sarjakuvalla on merellinen teema. Nimet­tömäksi jäävä vanha kalastaja nauttii illallista vaimonsa kanssa ja lähtee sen jälkeen rutiininomaiselle kalastusreissulle. Asiat menevä... Lue koko vinkki »
Kohti sumua

Siiri Viljakka: Kohti sumua

Muistinsa menettänyt Natalie herää rantaan huuhtoutuneena pieneltä majak­kasaarelta, jonka ainoa asukas on salaperäinen Eleonore. Poispääsyä saarelta ei ole ihan heti luvassa, sillä ainoa kontakti ulkomaailmaan ovat Muonittajat, jotka toisinaan käyvät saarella ja huolehtivat, että siellä on kaikki tarvittava. Mutta keitä nämä mystiset, naamioitunee... Lue koko vinkki »
Kiitos harhaluuloista

Eila Pennanen: Kiitos harhaluuloista

Eila Pennanen (1916–1994) oli suomalaisen kirjallisuuskentän suuria nimiä, monipuolinen kirjailija, suomentaja, esseisti ja kriitikko. Myös runoilija, sillä Pennasen laajaan tuotantoon mahtuu myös yksi runokokoelma. Kiitos harha­luuloista ilmestyi vuonna 1970, juuri ennen Pennasen päätyönä pidetyn Tampere-trilogian ensimmäistä osaa Himmun rakkaudet... Lue koko vinkki »
Khimaira

J. S. Meresmaa: Khimaira

J. S. Meresmaan nuorten säeromaani Dodo oli sen verran koukuttava, että kun jatko-osa Khimaira kerran oli käsillä, luin sen saman tien edellisen perään. Tämähän oli muuten oikein hyvä lähestymistapa, mutta kun nyt haluaisin lukea trilogian kolmannenkin osan Kerberoksen, joudun odottelemaan sitä syksyyn asti. Khimairan pääosassa on Dodosta tuttu ... Lue koko vinkki »
Laakson linnut, Aavan laulut

Katri Kauppinen: Laakson linnut, Aavan laulut

"Joka ei uuteen aamuun herää, tuntee yön ja pimeyden. Joka ei maassa kulje enää, unohtaa voi kipeyden." Yksi kauneimmista, runollisimmista, laulullisimmista romaaneista, jonka olen koskaan lukenut. Kielen juoksutukseltaan välillä liippaa jopa Kilven Volteria. Paljon sanottu, mutta vain vähän liioiteltu. Enkä voi ymmärtää, miksi Katri Kauppise... Lue koko vinkki »
Ripley : Nopea yhteys

Annukka Salama: Ripley : Nopea yhteys

Isla on 17-vuotias lukiolainen, joka harrastaa pelejä, vanhoja tietokoneita, kulttielokuvia – siis nörttikulttuuria kaikissa muodoissaan, syvässä päädyssä. Netissä hän kulkee nimimerkillä Ripley. Nettiystävä Damien on Islalle tärkeä, vaikka hän ei tiedä tästä juuri mitään, pelimaailman ulkopuolella. Se on tietoinen valinta: Ripley ja Damien ovat so... Lue koko vinkki »
Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista

Emmy Abrahamson: Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista

Rakkaudella on kyky ja konstit yllättää kohteensa mitä erikoisimmilla tavoilla. Emmy Abrahamsonin elämään rakkaus tulee puskista – kirjaimellisesti. Abrahamson on kirjoittanut hulvattoman, omiin kokemuksiinsa pohjaavan romaanin siitä, kuinka hän tutustui aviomieheensä Vic Koculaan. Voisiko rakkaustarinalla epäsovinnaisempaa alkua olla kuin akateemi... Lue koko vinkki »
Ehkä liioittelen vähän

Anja Erämaja: Ehkä liioittelen vähän

Rakkautta! Nyt ollaan rakkausrunojen äärellä, sillä Ehkä liioittelen vähän on ottanut aiheekseen todellisen klassikon. Mitä tulee mieleen rakkausrunoista? Ehkä jotain vähän imelää? Sellaisesta taitaa takakansikin varoitella: "Joskus huulten välistä karkaa jotain vaivaannuttavaa." Ei syytä huoleen! Anja Erämaja on taitava kirjoittaja ja kuvaa rak... Lue koko vinkki »
En ole sinun

Sara Teasdale: En ole sinun : valitut runot

Olen joskus, itse asiassa varmaan vuosikymmeniä sitten, hankkinut amerik­kalaisen runoilijan Sara Teasdalen englanninkielisen elämäkerran, jonka sil­mäilin laiskasti läpi. Nyt kun luin hänen valittujen runojensa kokoelman En ole sinun, jonka Tuomas Kilpi on taitavasti kääntänyt, tuntuu, että olisi pitänyt syventyä enemmänkin Teasdalen elämään ja tu... Lue koko vinkki »
Crushing : An Illustrated Misadventure in Love and Loneliness

Sophie Burrows: Crushing : An Illustrated Misadventure in Love and Loneliness

Sophie Burrowsin sarjakuvaa lukiessa tuntuu siltä kuin tipahtaisi pehmeään lankakerään. Osittain tunne johtuu Burrowsin piirustustyylistä, joka on utuisen pehmeää ja josta on selkeästi hahmotettavissa myös yksittäiset kynänviivat. Ennen kaikkea tunne kuitenkin johtuu siitä, että harvemmin tulee luettua näin vilpittömän herttaista sarjakuvaa. Ta... Lue koko vinkki »