Tuomas Kyrö: Ennen kaikki oli paremmin, Mielensäpahoittaja

Nopeasti laskettuna tämä käsillä oleva kirja on jo yhdestoista osa Mielensäpahoittaja-sarjassa. Muistan selvästi, miten ensimmäistä kirjaa lukiessani oli ihan pakko nauraa välillä ääneen; aivan sellaisia hörähdyksiä tämä uusi osa ei sentään herätä, mutta hauskahan se joka tapauksessa on. Sysi-Suomen paikallislehti lopetetaan, ja sen mukana lähte... Lue koko vinkki »

Mika Kähkönen: Kroonikko

Joensuulainen rikospoliisi Kari Jontka on synkkä hahmo, jolta eivät vitsit luon­nistu, yrityksetkin menevät yleensä pieleen, ja mikäpä häntä naurat­taisikaan, kun elämä työssä on ankaran kilpailun sävyttämää ja työn ulkopuolella yksi­näistä vaimon kuoltua syöpään. Ainoa läheisempi kollegakin on juuri jäänyt eläkkeelle. Nyt poliisia alkaa kuitenk... Lue koko vinkki »

Tuija Lehtinen: Viesti menneisyydestä

Tuija Lehtinen on kirjailija, jolla on suunnaton tuotanto, viihderomaaneja ja nuorten kirjoja. Nyt on tehty aluevaltaus dekkareihin. Viesti menneisyydestä on jo toinen, Väärä vainaja oli ensimmäinen. Kirjoissa pääosassa seikkailee entinen poliisi Erja Repo. Lettipää Repo ei halua olla tutkimassa mitään juttua, vaan olisi enemmän mielissään, jos ... Lue koko vinkki »
Manhattan Beach

Jennifer Egan: Manhattan Beach

Eletään lamakautta New Yorkissa. Annan isä Ed Kerrigan työskentelee satamassa liiton hommissa, mutta tekee sivussa epämääräisiä bisneksiä gangsteri Dexter Stylesin kanssa. Näissä yhteyksissä 12-vuotias Anna kohtaa Stylesin ensimmäistä kertaa. Sitten seuraa hyppäys 1940-luvulle, sotavuosiin. Isä on kadonnut jonnekin ja Anna työskentelee Brooklyni... Lue koko vinkki »

Kirsikka Saari: Hölmö nuori sydän

Hölmö nuori sydän on kirja, johon tartuin ensin Akateemisessa Kirjakaupassa ja nimenomaan aikuisten puolella. Otin siitä jopa kuvan, että varmasti muistaisin sen jatkossa. Kirjastosta sitten varasin ja kun aloin lukea tarinaa nuorista, 15-vuotiaista, ihmettelin, miksi kirja on laitettu aikuisten puolelle? Sinänsä mitään vahinkoa ei päässyt syntymää... Lue koko vinkki »
Kadonneen kaupungin varjo

Mikko Porvali: Kadonneen kaupungin varjo

Mikko Porvalin Kadonneen kaupungin varjo päättää Karelia Noir -trilogian, joka kertoo viipurilaisen etsiväkaksikko Jussi Kähösen ja Salomon Eckertin seikkailuista 1920-luvulta alkaen. Kolmas osa sijoittuu jatkosodan aikoihin ja vaaran vuosiin sodan jälkeen. Luonteeltaan Kadonneen kaupungin varjo muistuttaa enemmän sarjan aloitusosaa Sinisen kuol... Lue koko vinkki »

Eija Piekkari: Kuolema rannalla

”Kikkaratukkaisen poliisin hän halusi kiertää kaukaa. Naisella oli liian tutkivat silmät ja ilme sellainen kuin hän olisi juuri oivaltanut jotain, jota ei aikonut kertoa kellekään. Naisen edessä alkoi tuntea itsensä paljastetuksi.” Näin miettii yksi Kuolema rannalla -romaanin henkilöistä, mutta kukapa meis­tä lukijoista haluaisi kiertää kiharatu... Lue koko vinkki »

Heikki Turunen: Nenkoset

Heikki Turusen Nenkoset on Laatokan Karjalan ortodoksievakoista kertovan trilogian päätösosa. Suomessa eletään jälleenrakentamisen aikaa sodan jälkeen. Suojärveltä Juukaan saapuneet evakot yrittävät parhaansa mukaan sopeutua uuteen elämään ja totutella rinnakkaiseloon kantasuomalaisten kanssa. Posolkan vankileirin kauhut ovat vaihtuneet uudenlaisee... Lue koko vinkki »

Minna Rytisalo: Rouva C.

Luin aikoinaan Minna Rytisalon kirjan Lempi, joka oli niin hyvä, että se jäi mieleen runollisen kauniin tekstin ansiosta ja että heti tuli sellainen olo, että tätä lisää. Niinpä kun bongasin kirjan Rouva C., varasin sen ennen kuin edes tiesin mistä se kertoi, koska se ei ollut se tärkein asia, vaan se, että pääsin lukemaan taas sitä niin kiehtovaa ... Lue koko vinkki »

Matti Laine: Tappajan vaisto

Elias Vitikka on rikollispomo, ei mikään ihan hirmuinen, vaan sellainen mielenkiintoinen heppu, jonka elämää olen seurannut jo niin, että tämä Tappajan vaisto on neljäs Elias Vitikka -dekkari. Silti itsenäinen tarina, eikä siis haittaa, vaikka ei olisi ennen kuullutkaan Elias Vitikasta, hän kyllä esittelee itsensä joka kirjassa. Tällä kertaa Eli... Lue koko vinkki »

Petja Lähde: Ilon kaava

Ilon kaava oli minulle ensimmäinen Petja Lähteen kirja. Eikä olleenkaan huono valinta. Teksti kulkee kuin juna ja junassa mennään osa matkaa. Tarina kertoo Päiviö ja Pyy Salosta. Jo nimet ovat niin hauska juttu, että se taisi olla se vahvin juttu, miksi kirjaan tartuin. Heti ensimmäisellä sivulla selviää, että poikien äiti oli ollut Päiviö Pyysa... Lue koko vinkki »
Huojuva torni

Hanna Kökkö: Huojuva torni

Manun ja Helmin seikkailut jatkuvat. Yläkouluikäisellä geokätköilijäpariskunnalla riittää päänvaivaa uusista luokkatovereista. Toni on komea ja niin omahyväinen, että se käy jo häiriöksi. Kaupunginjohtajan poika on selvästi varakkaasta perheestä. Outi taas on hiljainen ja vetäytyvä, eikä saa ystäviä. Sitä yllättävämpää onkin, kun riidaksi yltyvä... Lue koko vinkki »
Korkeampi oikeus

Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt: Korkeampi oikeus

Kuudes Sebastian Bergman -kirja jatkaa siitä, mihin edeltäjä Hylätyt yli kaksi vuotta sitten jäi. Vanhoja taidettiin muistella tarpeeksi, kun missään vaiheessa ei ajan kuluminen vaivannut, vaan pääsin hyvin kyytiin ja olennaiset asiat palasivat mieleen vaivatta. Murharyhmän Vanja on vaihtanut kaupunkia Uppsalaan. Tutkittavaksi tulee törkeiden ra... Lue koko vinkki »
Ei kaikki pinnat kireällä

Taru Luojola: Ei kaikki pinnat kireällä

Vähän erikoisen nimen takana – nimi vaivaa minua edelleen, se tuntuu olevan jotenkin väärin muotoiltu – on jännittävä kirja. Taru Luojola on sijoittanut esikoisromaaninsa 1970-luvulle kuvitteelliseen Bataranamiin, eteläamerikkalaiseen banaanivaltioon, jota hallitsee tavanmukainen diktaattori. Valtiossa on kuitenkin jotain vähän vinksahtanutta. S... Lue koko vinkki »

Kalle Päätalo: Ihmisiä telineillä

Joskus nuorena olen lukenut jonkun Päätalon kirjan, josta en muista mitään. Nyt kun on jo ikää kertynyt, otin härkää sarvista ja tartuin Päätalon esikoisteokseen Ihmisiä telineillä, jonka alkuperäinen painos julkaistiin vuonna 1958. Sen verran nytkin luistin, että en varsinaista fyysistä kirjaa ottanut, vaan äänikirjan muodossa ja miksikö, niin sik... Lue koko vinkki »

Mari Jungstedt: Pimeys keskellämme

”Huomiota herättävä murhajuttu oli viimeinen asia mitä Gotlanti kaipasi keskellä kauneinta lomasesonkia.”, pohtii komisario Anders Knutas, kun kesäravintolan omistaja Tobias Ström on löydetty kotoaan murhattuna ja oudosti sidottuna. Tosiasiassa sekä Mari Jungstedt itse että Anna Jansson hänen ohellaan ovat tehneet tuosta saaresta varsinaisen murhie... Lue koko vinkki »

Antti Tuuri: Aavan meren tuolla puolen

”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa.” – tämän laulunpätkän lapset haluavat isänsä Saulin kuolinilmoitukseen, koska tämä on vuosia soittanut tanssiyhtyeessä tangoja ja valsseja haitarilla, vaikka olisi itse asiassa halunnut soittaa jazzia. Kukaan jälkeläisistä ei muista, että Sauli, hänen vaimonsa Elina ja heidän pieni Kaija-tyttärensä saapui... Lue koko vinkki »

Eva Frantz: Kahdeksas neito

Viimeksi Jørn Lier Horstin kirjasta kirjoittaessani päivittelin skandinaavisten dekkarisarjojen loputonta määrää, kun lukijasta tuntuu, että seuraa jo vaikka kuinka monen poliisin edesottamuksia, ja aina vain tulee uusia, joita ei ole tiennyt/ehtinyt seurata. Taidan lopettaa koko päivittelyn, kun eteeni tuli taas uusi eli Eva Frantzin Anna Gladista... Lue koko vinkki »
Hevonen meni baariin

David Grossman: Hevonen meni baariin

Eläköitynyt tuomari Avishai Lazar saa yllättävän kutsun standup-klubille Netanyaan. Kutsuja on koomikko Dovaleh Greenstein ja kun Avishai aikansa miettii, hän muistaa: Dovaleh on tuttu lapsuudesta, neljänkymmenen vuoden takaa. "Haluan, että katsot minua", hän tokaisi. "Haluan, että näet minut, tosiaan näet minut, ja kerrot minulle sitten jälkeenpä... Lue koko vinkki »