Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista

Täällä Pohjantähden alla tulee monille mieleen, kun puhutaan itsenäisyyden alkuvuosille sijoittuvista kotimaisista klassikoista. Vetää kaikista ovista on monella tapaa samankaltainen teos. Senkin juoni on lopulta tiivistettävissä helposti yhteen lauseeseen, mutta kuitenkin kirjassa on paljon aineksia pureskeltavaksi. Tapahtumat sijoittuvat Lohja... Lue koko vinkki »

Sarah Lark: Valkoisen pilven maa

Houkutteleeko viikonloppuna kirjallinen puolimaratoni joulusiivouksen sijaan? Sarah Larkin lähes 900-sivuinen Valkoisen pilven maa aloittaa Uuteen-Seelantiin sijoittuvan trilogian. Mukaansatempaava tarina on joutuisaa luettavaa, eikä sivumäärä puuduta. Päin vastoin, tiiliskiven mitalla on mahdollisuus paneutua asiaan perin juurin ja rakentaa tr... Lue koko vinkki »

Katja Petrovskaja: Ehkä Esther

Katja Petrovskajan esikoisromaanin Ehkä Esther tarkastelu on aloitettava kirjailijasta itsestään. Petrovskaja asuu Berliinissä ja kirjoittaa saksaksi, mutta syntyjään hän on Neuvostoliitosta, tarkemmin Ukrainasta, vielä tarkemmin Kiovasta ulitsa Engelsa ja ulitsa Libknehtan risteyksestä. Hänen isänsä on ukrainanvenäläinen, äidin sukujuuret johtavat... Lue koko vinkki »

Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys

Kauan sitten José Arcadio Buendía ja hänen vaimonsa Ursula asettuvat vuorten yli tultuaan aloilleen ja perustavat Macondon kylän. Eristyneen kylän rauhaa eivät joutavanpäiväiset kotkotukset liikaa häiritse. Uutisia saadaan lähinnä kiertävien mustalaisten kautta. Myöhemmin kehitys tuo mukanaan rautateitä, banaaniyhtiöitä, siirtolaisia ja vaikka mitä... Lue koko vinkki »

Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja

Syksyllä 1948 pietarsaarelainen harrastajateatteriryhmä otti produktiokseen yhdistyksen historian kunnianhimoisimman näytelmän, Anton Tsehovin Kolme sisarta. Sisaruksia esittämään valittiin kolme hyvin erilaisista taustoista ponnistavaa nuorta naista: vastavalmistunut maalta muuttanut kansakoulunopettaja Ulla-Maj, kaupungin paskakuskin tytär Iris s... Lue koko vinkki »

Daniel Galera: Hyöky

Brasilialaisen Daniel Galeran ensimmäinen suomennettu romaani kaivautuu lukijan tietoisuuteen monella tapaa. Toisaalta se vyöryy armottomasti ja kovakouraisesti yli, toisaalta liplattelee rauhallisesti ympärille, kietoen pikku hiljaa otteeseensa, tosin tiukkaakin tiukempaan sellaiseen. Tapahtuipa tuo soluttautuminen osaksi tietoisuutta sitten miten... Lue koko vinkki »

Kate Morton: Hylätty puutarha

”Nellin menneisyys oli kuin venäläinen puunukke, kysymys kysymyksen sisällä ja taas uusi kysymys kysymyksen sisällä.” Nellin elämä oli tosiaankin merkillinen: hän matkusti vuonna 1913 pikkutyttönä yksin Englannista kauas Australiaan, mutta hänen seurassaan ollut salaperäinen Kirjailijatar ei tullutkaan mukaan, ja niin Nell-­tytöstä tuli australial... Lue koko vinkki »

Kati Tervo: Sukupuu

Kati Tervo on aiemmin kirjoittanut kaksi kirjaa, arjen huomioihin keskittyneet teokset Kesäpäiväkirja (2008) ja Jääkaapin henki (2011). Nyt häneltä on julkaistu romaani Sukupuu, joka kertoo neljän sukupolven naisista Suomessa ja Saksassa, ja osin Yhdysvalloissakin. Tarinan keskuksena on saksalaissyntyinen Adelheid eli Adele Hukkanen, o.s. Schuma... Lue koko vinkki »

Mirjam Lohi: Hissimusiikkia

Omaperäinen ja erilainen romaani, josta voi olla vaikea saada otetta. Tarina on jaettu kahteentoista osaan, raitaan, jotka kertovat aina yhden ihmisen kohtalon. Kysymys on kahden suvun jäsenistä, joiden kohtalot ja elämä saattavat jotenkin risteytyä joskus tai olla lyhyesti kosketuksissa toisiinsa. Toisinaan ehkä enemmänkin. Tai sitten ei, ei ehkä ... Lue koko vinkki »

Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Neljäntienristeys Harvoin törmää sellaiseen ongelmaan, että luettu teos on niin hyvä, ettei oikein tiedä, mitä ja miten siitä kirjoittaisi. Mistä aloittaa, kun teoksessa ei ole puutteita millään tasolla, vaan se on hyvin täydellinen ja valmis. Niin valmis, että tekisi vain mieli tyrkätä se heti seuraavalle ja sanoa, lue itse. Turkulaisen äidinkielenopettaja Tommi... Lue koko vinkki »

Jari Tervo: Esikoinen

Esikoinen ei ole Jari Tervon esikoinen, vaan Jari on kirjassa esikoinen. Eletään vuotta 1972 ja Jari kirjoittaa koko sen vuoden päiväkirjaa. Päiväkirjassa pääsevät esiin koko suku ja perhe, ajankuva, politiikka ja koulunkäynti, urheilu ja ensirakkaus. Jarin perheessä on pienyrittäjä-isä, äiti, joka käy Sopu-Asussa töissä ja sitten nuoremmat sisa... Lue koko vinkki »

Antti Heikkinen: Pihkatappi

Kirja alkaa siitä, kun kolmevuotias Jussi Taskinen katsoo televisiota, josta isä katselee Kekkosen hautajaisia.  Siitä se alkaa, eräänlainen sukukertomus, jonka vaiheet ovat paikka paikoin varsin mielenkiintoiset. Jussi elää isänsä kanssa kaksin, koska äiti on kuollut, eikä sisaruksia ole. Aikuisten maailmassa lapsena, tarkkailijana. Asutaan maa... Lue koko vinkki »

Mo Yan: Seitsemän elämääni

Vuoden 2012 nobelistin Mo Yanin kirjan päähenkilölle käy kehnosti: hänet tapetaan heti kirjan alkusivuilla. On vuosi 1950 ja maanomistaja Ximen Nao on tapettu pari vuotta aikaisemmin. Ximen Nao oli hyvä mies, joka ei koskaan tehnyt pahaa kenellekään, mutta vallankumous vaatii vihollisia ja rikas maanomistaja on ilmeinen kohde. Ximen Nao ammutaan ja... Lue koko vinkki »

Hanne-Vibeke Holst: Mitä he toisilleen tekivät

Hanne-Vibeke Holst tunnetaan Suomessa ennestään muun muassa kirjoistaan Theresen valinnat ja Kruununperijätär, ja hänen teoksistaan on tehty myös tv-sarjoja. Mitä he toisilleen tekivät eroaa kuitenkin jonkin verran aiemmista kirjoista, sillä kirja keskittyy feminististen ja valtaan liittyvien teemojen sijaan neljän sukupolven perhedraamaan. Perhesa... Lue koko vinkki »

Elif Şafak: Kunnia

"Murhatessaan yhden Iskender tappoi monta. – – Mies, jolta on viety hänelle kuulunut kunnia, on kuollut mies." Elif Shafak, yksi ehdottomista kirjailijatar suosikeistani, on jälleen kirjoittanut kirjan, jonka luettuani en länsimaisena, tasa-arvon keskellä kasvaneena naisena voi muuta kuin käpertyä kiitollisuuteen. Kiitollisuuteen siitä, että minä ... Lue koko vinkki »

Tua Harno: Ne jotka jäävät

Tua Harno voitti käsikirjoituksellaan Ne jotka jäävät Otavan vuonna 2012 järjestämän Pentti Saarikoski -kilpailun, minkä myötä teksti päätyi kirjaksi, joka julkaistiin hiljattain. Harno muistuttaa päähenkilöään Fridaa ainakin siinä, että hän on itsekin valmistunut oikeustieteen maisteriksi ennen kuin aloitti dramaturgian opinnot teatterikorkeassa. ... Lue koko vinkki »

Annica Wennström: Lapinkylä : sukutarina

Lapinkylä on sukutarina, jossa seurataan samaa saamelaistaustaista sukua 1860-luvulta 2000-luvulle asti. Nuori nainen haluaa tietää tarkemmin taustastaan, josta perheessä ei ole puhuttu. Menneisyys on koko ajan läsnä ja vaikuttaa ihmisiin. Vaikka kirja alkaakin rakkaustarinalla, tämä ei ole varsinainen rakkausromaani. Kirjassa on melko mystinen ... Lue koko vinkki »

Mo Yan: Red Sorghum

Vuoden 2012 kirjallisuuden nobelisti Mo Yan on vielä suomentamaton, eikä tätä esikoisteosta olla tietääkseni toistaiseksi suomentamassa. Osa tarinasta voi olla suomalaisille silti tuttu: kirjaan perustuvaa Punainen pelto -elokuvaa on joskus Suomessakin esitetty. (Päivitys: kirja ilmestyy suomeksi syyskuussa 2016 nimellä Punainen durra.) Red Sorg... Lue koko vinkki »

Alan Hollinghurst: Vieraan lapsi

"On kirja puun alle unohtunut, lie tuuli sitä taapäin selannut. Kuiskii yllä hopeaiset lehtikuusten oksakaaret. Lemmenpari varjoissansa salaisuuksiaan supattaa." Jos rakastat aristokraattista brittiläisyyttä ja sitä tunnetta, kun kirja tuo tuulahduksen menneestä maailmasta suoraan ihollesi, on tämä Booker-palkitun Alan Hollinghurstin ensimm... Lue koko vinkki »

Linn Ullman: Ennen unta

Miten vaikeaa onkaan yrittää rakastaa? Romaani kertoo nuoresta Karinista ja hänen suuresta, erittäin omituisesta perheestään. Kirjan kerronnassa todellisuus ja mielikuvitus, menneisyys ja tulevaisuus sekoittuvat omalaatuisesti toisiinsa. Tunnelma on välillä hieman unenomainen, leijaileva. Toisinaan taas paneudutaan raadollisiin totuuksiin muun m... Lue koko vinkki »