Onneks tänne saa tulla kännissä

Minna Finstad ja Sari Salminen: Onneks tänne saa tulla kännissä – tarinoita ammattikoulusta

Vieläkö sitä viitsii palata niihin aikoihin jolloin itse myrskynsilmässä seisoi: työntää nyt päätä tuleen – vapaaehtoisesti. Selaillaanpas kuitenkin varovasti: ”Tää saatanan huora ei vittu pitänyt päätään kiinni kun mä vittu yritin tehä tehtäviä, VITUN lehmä opettelisit pitään pääs kiinni!” Hups! Nuo Nicon sanat salamoivat vielä rehtorin hu... Lue koko vinkki »
Mustalaisäidin kehtolaulu

Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu

Heti kun kynnelle kykenet, teet ensimmäisen lapsesi, Marita 15 vuotta, ja sen jälkeen sinua yksilönä ei enää ole – edessä kehittymisen seinä. Jäät toisten armoille vailla omaa tahtoa. Niin lapsettuvat nämäkin Marja Björkin mustalaistytöt ja -naiset; siinä sitten ollaan liemessä menevien mertsimannejen tiellä, riesana. Mustalaisäidin kehto laulaa... Lue koko vinkki »
Mataleena : Laulu synnyinseudulle

Joel Lehtonen: Mataleena : laulu synnyinseudulle

24-vuotiaana on aika koittanut: uskallus palata kotiseudulle tapaamaan äitiä, joka hylkäsi poikavauvansa maantienojaan. Joel Lehtonen (1881–1934) oli silloin vielä äitinsä sukunimen mukaan Heikarainen. Kunnes muutaman huutolaisvuoden jälkeen papin leski huusi hänet itselleen ottopojaksi, kasvatti ja koulutti äpärän, lehtolapsen, josta oli t... Lue koko vinkki »
Hakemisen riemu

Hannu Salama: Hakemisen riemu : Harri Salmisen luistelmia

Näkyy Timo K. Mukkakin jo 1965 antaneen kuolemantuomion romaanille kirjeessään Anneli Pukemalle: "romaanikirjallisuus, sitä mitä se on, on mielestäni aikansa elänyttä". Kuten niin moni ennen ja jälkeen. Hannu Salama (s. 1936) on ollut sitä mieltä Juhannustansseista alkaen – ja vahvasti. Niinpä Salamaa on luettava väläyksittäin. Hakemisen riemun ... Lue koko vinkki »
Rai Jakkerintytär

Joel Lehtonen: Rai Jakkerintytär – romaani uskollisesta

Silla, dobermann pincher, oli Suomen ensimmäinen poliisikoira; Sillan vävy Rai jää ruokolle yksinäiselle, vanhenevalle pariskunnalle isännän vastaan hangoittelusta huolimatta. Tosi tarinaa tähän saakka, puolet ainakin. Ja isännän oikkuilusta päätellen tuo pariskuntakin sopii yksyhteen – niitä Lehtosia. "Ilmeinen heittiö! Kiusallinen ketale! Tur... Lue koko vinkki »
Graniittimies

Sirpa Kähkönen: Graniittimies

Jos joku kaatui heikkoudesta eikä jaksanut enää nousta, hänet ammuttiin muitta mutkitta. Entä miten kävi ruumiiden? Niitä käytettiin puutavaran vähyyden vuoksi ratapölkkyinä, sillä niin kaukana pohjoisessa ei ole puita eikä siis puutavaraa. Kun maa oli jäätynyt talvella kovaksi, kestivät nuo ihmisluilla tuetut raiteet suurtakin liikennettä. Tuo... Lue koko vinkki »
Rajoilla

Eva Wahlström: Rajoilla

Kivikovat hanskat käteen ja kehään! Naispugilisti. Herättää varmasti ristiriitaisia tuntoja vastaanottajissa: vilunväreitä, puistatuksia kuin myös tasa-arvoista hyväksyntää. Äiti lyömässä toista äitiä, vaikkei oman lapsen puolustamisesta edes ole kyse! – Akat tappelussa, tuhahtaa vanhan liiton lukumies. Mutta joutuu kyllä muuttamaan asenteens... Lue koko vinkki »
Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja

Pentti Haanpää: Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja

Kaksikymmentäyhdeksän Pentti Haanpään (1905–1955) aikaisemmin kirjoissa ja kansissa julkaisematonta haanpäätä on kirjailijan elämäkerran kirjoittanut Matti Salminen vielä onnistunut kaivelemaan kätköistä esille. Osa on erilaisissa julkaisuissa jo esillä olleita, mukana muutama julkaisematonkin. 28 päivää helmikuussa. 29 juttua kirjassa. Hmm! Kie... Lue koko vinkki »
Häivähdyksiä

Marja Korhonen: Häivähdyksiä : erityinen elämäni

Täysillä mukana elämässä jo vuoden päästä, vaikka neliraajahalvaus, locked in -syndrooma, vei lähes kaiken ulkoisen. Ainoastaan silmien liike jäi jäljelle ja niillä kommunikointi ympäröivän maailman kanssa. Hoitovirhe aivorunkotukoksen hoidossa oli johtanut tähän pysyvään vankeuteen omassa kehossa. "Järki, tunteet ja täydellinen kehon tunto jok... Lue koko vinkki »
On nälkä, on jano

Maaria Päivinen: On nälkä, on jano

Näitä lahjakkaita nuoria. Mieluummin laajalti liikkuvaa Maariaa kuin yksitotista Sofiaa. Molemmat karmaisevat kyllä. Uskalsinpas sanoa, vastoin palkintoraateja! Panna Päivisen Oksasen edelle. Äidinkielen maikka Maaria Päivinen (s. 1982 Tohmajärvi) on konkari kirja­mielessä: On nälkä, on jano on jo neljäs romaani Sinun osasi eivät liiku -runo­... Lue koko vinkki »