Grammata

A. W. Yrjänä: Grammata

A. W. Yrjänän runot eivät tule lautaselle valmiiksi katettuna, vaan ne kuin vaativat lukijaa ajattelemaan toisenkin kerran sekä ottamaan selvää tekstien henkilöistä ja paikoista – hyvä niin. Grammatan tekstejä tekee mieli kypsytellä ja antaa niille useampi lukukerta. Jälkimaku on hieno. Yrjänän runoissa kertoja voisi olla ikuinen löytöretkeilijä... Lue koko vinkki »
Söpölääselle

Arto Juurakko: Söpölääselle

Tämä runokirja on jo yhdestoista Arto Juurakon runokirja. Kaikki nämä runokirjat ovat niin hyviä, niin hauskoja, niin oivaltavia, että aina jää odottamaan seuraavaa. Juurakko riimittelee eteläpohjanmaalaisella murteella ja sellaiseen tyyliin, että sen ymmärtää, ei tarvitse miettiä, että mitähän tässä nyt tarkoitettiin. Jokainen runo on arjen rak... Lue koko vinkki »
Terveiset ulapalta

Jukka Itkonen ja Camilla Pentti: Terveiset ulapalta : Runoja vesiltä

Jukka Itkosen runojen pariin on aina ihanaa palata. Tosin myönnän, että näin tehdessäni tunnen aina pienen häpeän pistoksen, sillä aikuisten runot eivät minua erityisesti puhuttele, mutta lastenrunojen äärellä onnistun jostain syystä löytämään sisäisen ipanan. Huumoria ja hauskoja oivalluksia, niitähän näistä saa! Itkosen runot yleensä rakentuva... Lue koko vinkki »
Cikada

Shaun Tan: Cikada

Aina silloin tällöin olen täälläkin haikaillut aikuisille suunnattujen kuvakirjojen perään ja tässä sitä nyt sitten on. Työelämän helvettiin paneutuva Cikada kertoo kaskaasta, joka on seitsemäntoista vuoden ajan uskollisena palvellut työnantajaansa ja palkintona on ollut vain työpaikkakiusaamista ja niin pieni palkka, että sillä ei makseta edes kod... Lue koko vinkki »
Merenvaahdon palatsi

Anni Sumari (toim.): Merenvaahdon palatsi

Olen vältellyt runoja, koska useimmiten jokin ei vain runojen kanssa klikkaa. Taidan olla turhan konkreettinen. Parhaimmillaan runous toimii, on rytmiä ja mielenkiintoisia kielikuvia ja kiinnostavia ajatuksia; pahimmillaan runous on tylsää, yhdentekevää ja teennäistä. Merenvaahdon palatsi on Anni Sumarin koostama ja suomentama otos yhdysvaltalaista... Lue koko vinkki »
Johdatus pimeään

Matti Kangaskoski: Johdatus pimeään

Runoilija ja tutkija Matti Kangaskosken kolmas runoteos Johdatus pimeään voitti Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon 2020, ihan syystä.  Tämän hienon teoksen lukemiseen kannattaa varata aikaa. Se kutsuu lukijaa pysähtelemään, pitämään ajatustaukoja. Ainakin minuun kirja vaikutti niin, että monin paikoin pysähdyin kysymään, mitä itse ajattelen... Lue koko vinkki »
Rajalliset maat

Olli Heikkonen: Rajalliset maat

Rajalliset maat on Olli Heikkosen kuudes runoteos. Esikoisestaan Jakutian aurinko hän sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja teoksestaan Teoria Kaikkein pienimmistä Einari Vuorela -palkinnon, se jaetaan joka kolmas vuosi.  Jos runojen lukeminen jäi niihin muutamaan pakolliseen äidinkielen tunneilla ja haluaisit nyt aloittaa, voisin suos... Lue koko vinkki »
Eighteen Years

Madisen Kuhn: Eighteen Years

Alkusanoissaan kirjailija Madisen Kuhn kertoo, kuinka aikuiseksi kasvaminen voi olla vaikeaa. Kuinka sen oikean löytäminen ei välttämättä käy niin kuin elokuvissa ja kuinka itsensä rakastaminen ja hyväksyminen on osa sitä pitkää matkaa, jonka aloitamme kun lähestymme aikuisuutta. Kuhn kertoo, kuinka kasvaminen on seikkailu, jossa kaikkeen ei vo... Lue koko vinkki »
Pikku tirriäinen

Mira Mallius: Pikku tirriäinen

Kikatuskutkutus,nauruposken kutitus.Hyp hyp hypytys,pikkuvarpaan rypytys. Se, että vauvat ja pienet lapset pitävät erilaisesta loruttelusta ja laulelusta lienee kiistämätön, kulttuurista riippumaton tosiasia. Kun loruihin ja lauluihin lisätään sopivasti hellää kosketusta, on nautinto likipitäen taattu. Itse muistan, kuinka aikoinaan jopa vatsava... Lue koko vinkki »
Kanootin säilyttämisestä talven yli

Hanna Storm: Kanootin säilyttämisestä talven yli

Monituiset kerrat olen miettinyt näiden nykyrunojen kimppuun käydessäni, että kai minulla on oikeus lukea niitä omalla tavallani, vähemmän juhlallisesti, koska ne on kirjoitettu vähemmän ylvääseen muotoon; joskus mieli tekee sanoa, jotta päättä ja hännättä. Rennosti. Virkistävästi. Runousopeista viis. Niin kuin nyt taas Hanna Storm uusimmassa ru... Lue koko vinkki »
Höyhentakkisakki

Leena Ravantti: Höyhentakkisakki

Lastenrunoja ei ole hetkeen tultu luettua, mutta Höyhentakkisakki päätyi heti lukulistalle hauskan teemansa vuoksi. Kuten nimestäkin voi arvata, seikkailee eri runoissa kaikennäköisiä siivekkäitä aina västäräkeistä variksiin. Linnut jännittävät koulunkäynnin aloitusta, hurjastelevat polkupyörän kanssa, rakentavat linnunpönttöönsä saunan tai kuten P... Lue koko vinkki »
Seitsemän kääpiön rytmiorkesteri

Jukka Itkonen ja Virpi Penna: Seitsemän kääpiön filmiorkesteri

Ensi vuonna seitsemänkymmentä täyttävä Jukka Itkonen on melkomoinen nykyajan Topelius, satusetä, jonka tuotanto on valtava: ks. Kirjasampo. Muusikkokin hän on ja kuvamaalari. Ei hän omaa kirjaansa kuvita, Virpi Penna sen vauhdilla maalaa. Itkonen keskittyy vanhoihin tunnettuihin satuihin ja räppää ne uusiksi. Lisäilee toki ihka uusiakin tarinoi... Lue koko vinkki »

Tapani Kinnunen: Maitoa ja alkoholia

Kinnusen snagari on taas auki – vaan onkos tauti muka ohi! Sinapit taivaalta ja makkarat kassista Kreetalla, kyytipojaksi varmaan ouzoa ja rezinaa: SINAPPITAIVASJussille pitää viedä / suomalaista makkaraa / ja lukemista / tuliaisina Haniaan / - - - Tuosta voi aloittaa, haukkapalan puraisulla, kun huikoo ja tekee mieli ronskimpaa runoutta,... Lue koko vinkki »
Hoilolan kylä komia

Erkki Jormanainen: Hoilolan kylä komia

Runon äärellä tässä ollaan, mutta älkäämme pelästykö, vaikka peräti kalevalamittaisen runon – tuon aataminaikaisen. Sillä ex-lehtimies Erkki Jormanainen hivuttaa runonsa hiljallensa nykypäiviin iskien tietokoneensa tulille: "Hevit kohta hilkuttelen, revin rokkia rajusti, euroviisuja vetäisen, ratoksenne rallattelen, sometusta sottaelen, maanitt... Lue koko vinkki »

Anna-Mari Kaskinen: Sitten kun olen vanha : Runoja täydestä elämästä

Anna-Mari Kaskisen elämäntäyteiset runot ovat aina puhutelleet minua sy­västi. Nyt koronakeväänä Sitten kun olen vanha -kirjan runoilla on aivan eri­tyinen merkityksensä ja paikkansa. Ikääntyminen tuo mukanaan kipua ja luo­pumista, mutta ihmisarvo on vakio – jokaisen elämä ainutlaatuinen ja arvokas. Kirjan runot antavat kasvot elämänkokemukselle... Lue koko vinkki »
Hotelli Huminan lauluja

Pekka Kejonen: Hotelli Huminan lauluja

Runoja. Olkaa Hyvät! Ei, älkää säikähtäkö. Tarjolla ymmärrettäviä runoja. Katselemme kirjailijan kanssa mitä sairaalan ikkunasta näkyy, mitä käytävällä näkyy, ja mitä pään sisässä. Myllertääkö siellä, ovatko ajatukset solmussa vai järjestyksessä edes ajoittain. Pekka kirjoittaa aina itsestään, ei niinkään muista kuten Runeberg. Kaikkihan tunteva... Lue koko vinkki »

Kati Kunnaala: Valossa

Kannessa keraaminen hevosen pää "hörhöttää" kukkien takaa ja kertoo, että kannattaa tarttua tähän kirjaan. Kovin ohkaiseen runokirjaan, mutta sitäkin koskettavampiin sanoihin. Runot tässä kirjassa elävät omaa elämäänsä, niiden sanat on taiten aseteltu. Ne ovat yhden ihmisen elämää, mutta saattavat aueta lukijalle toisin, ihan lukijan mukaan. On ... Lue koko vinkki »

Erika Kallasmaa ja Laura Ruohonen: Merimonsterit

Ne ovat täällä taas! Merten hirviöt siltä ajalta, kun maailma oli vielä litteä, pelottelemassa perheen pienimpiä. Minkälainen otus onkaan Verimerimakkara (Bloodius metwurtzchius) tai Mahti-Maneetti (Plutius plotius)? Entä mitä saadaan, jos Petrus Perushirviön hurja kita yhdistetään Hummaushummeri Hammurapu-Rabin keskivartaloon ja Huijarihain pyrstö... Lue koko vinkki »
Gul’aičen kylän juamal

Lauri Luukkonen: Gul’aičen kylän juamal

Jotain erikoista käsissä: karjalankielinen haikukokoelma kuudellatoista tankarunolla höystettynä eli kogomus haikurunoloi, kniigas löydyy sežo kuuzitostu tankarunuo. Tekijä ei ole ensimmäistä kertaa asialla: jo kolmas Lauri Luukkozen ilmah piästetty tevos. Kaiken takana on Karjalan Kielen Seura, joka on vuodesta 2005 'ilmah piästäny' kaikkiaan ... Lue koko vinkki »