Yli 6000 lukemisen arvoista kirjaa
Lista on järjestetty päivämäärän mukaan, uusimmat ensin, joten näet aina ensimmäisenä tuoreimmat vinkit.
Tuossapa olennainen on sanottukin eli kirjan alanimessä: Neuvostovankien ja suomalaisten suhteet jatkosodan aikana. Niitä selvittelee historianopettaja Ira Vihreälehto tässä toisessa saman aihepiirin kirjassaan kuin ensimmäisessä, Tuntematon sotavanki, jossa hän etsi sotavanki-isoisäänsä.
Mutta.
- Kaksi vuosikymmentä sitten olisin voinut selvit...
Lue koko vinkki »
On se hätkäyttävä kirja, on se vaikka vastaavanlaisia on lukujonossa ollut useita Kähkösestä Zlobinaan. Näihin ei totu ja kyynel on herkässä. Varsinkin kun, kuten tämäkin, on suurelta osin totta. Ihmisen julmuus toista kohtaan on totisinta totta, mutta onneksi myös rakkaus. Viimeksi luin Guzel Jahinan kirjoittaman vaikuttavan isoäidin tarinan Siper...
Lue koko vinkki »
Iltamyöhällä kesäkuussa 1941 Liettuassa NKVD takoo ovea ja antaa Linan perheelle 20 minuuttia aikaa pakata. Isä on jossain kadoksissa, joten Lina pakataan äitinsä ja pikkuveljensä kanssa kuorma-autoon, kuskataan rautatieasemalle ja pakataan satojen muiden liettualaisten kanssa junanvaunuihin.
Määränpää on tuntematon ja tunnelma ahdistunut, sekav...
Lue koko vinkki »
Paavo Järvisen Kovaa aikaa on taas uusi sisällissotakuvaus, mutta teoksella on keskimääräistä mielenkiintoisempi tausta. Vaikka se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2017, se on paljon vanhempaa perua.
Kirja on kirjoitettu jo 1950-luvun loppupuolella. Vuonna 1958 menehtynyt Järvinen kertoo teoksessa oman tarinansa. Vuonna 1900 syntynyt Järvinen ...
Lue koko vinkki »
Ollaan Kiestingissä syksyllä 1942. Neuvostoliittolainen lentokone on pudonnut. Raunioista löytyy lentokoneen miehistö kuolleena ja viisi laskuvarjon laukaisuhihnaa. Kun mukana on varustetorpedo, se tarkoittaa, että koneesta on pudotettu neljä desanttia, aivan kuten silminnäkijät olivat havainneet.
Kolme desanttia tapetaan taistelussa. Mutta miss...
Lue koko vinkki »
Anneli Kanto löysi isoisänsä Tampereen Vapriikin Tampere 1918 -näyttelystä kuvasta, jossa on Ilmajoen suojeluskuntalaisia kirkon portailla Tampereen valtauksen jälkeen.
Kuva jäi mietityttämään, eikä tutkimustyökään auttanut: Kanto ei tiedä, mitä isoisälle sotaretkellään kävi. Kirjailijan oli siis syytä tehdä työtään, eli kuvitella. Lahtarit kert...
Lue koko vinkki »
Tätä dokumenttia tuskin puoletkaan porukasta pystyy lukemaan, tuskin haluaakaan lukea, sanasta sanaan alusta loppuun: sen verran syöpäläiset kaivautuvat lukijankin ihon alle ja julmuudet tuntuvat iskuina takaraivossa, luissa ja ytimissä.
Ahdistava kirja Auschwitzista lukijalle.
Voi vain arvailla ahdistuksen määrän Auschwitzin läpikäyneillä, k...
Lue koko vinkki »
Iijoki-sarjan 12. osa. 672 s. Vuosi 1944. Kalle 24-25 vuotta.
Viiden vuoden jälkeen akoittuneena siviiliin
"Näkkyykö tuolla kiviukolla ihan palajaat mulukut! Ihan silittiinni, se on kelteisillään ...! Ja julukisella paikalla ..."
Äiti-Riitu siinä taivastelemassa Hämeensillan patsasta. Kalleakos moinen kieli hävettää siinä missä Riitun piip...
Lue koko vinkki »
"Se on niin suuri häpeä."
"Eivät pesseet reestä edes verta pois."
Kurileirin lähellä asunut emäntä Aino Rask ei halunnut vielä vuosituhannen vaiheessa niistä kauheista oloista paljon muuta kertoa. Tuon verran, pää alas painuneena, suostui vanhaemäntä hevosenlainaajista, ammuttujen sotavankien suohautaan kuljettamisesta kertomaan.
Kerimäen ...
Lue koko vinkki »
Ivan Denisovitšin päivä kuvaa yhden päivän päähenkilönsä elämässä. Ivan Denisovitš on tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankileirille Siperiaan. Tuomio tuli maanpetoksesta, sodassa Ivan Denisovitš jäi saksalaisten vangiksi ja pääsi pakoon, joten maanpetossyytehän siitä napsahti. Nyt on tuomiosta kuitenkin menossa kahdeksas vuosi ja elämä jatkaa leirillä...
Lue koko vinkki »
Kirjan tekijät matkustivat Pohjois-Koreaan melko poikkeuksellisista syistä. He halusivat nähdä omin silmin maan, jonka hallitus sieppasi eteläkorealaisen filmitähden ja tämän ohjaajamiehen vuonna 1979. Nämä päätyivät filmifriikiksi tiedetyn Kim Jong Ilin propagandakoneiston palvelukseen tekemään elokuvia. Vuonna 1986 pariskunta onnistui loikkaamaa...
Lue koko vinkki »
Pitkän uran oikeusoppineena sekä tutkijana että virkamiehenä toiminut Antero Jyränki on laatinut erittäin mielenkiintoisen teoksen. Pääkysymyksenä hän tarkistelee sitä, mitä oikeudelle – sellaisena kuin se ennen kansalaissotaa tunnettiin – tapahtui vuoden 1918 tapahtumien aikana sekä sen jälkeen. Mitä oikeudelle tapahtui vihollisuuksien alkaessa ka...
Lue koko vinkki »
Vorkutan vankileiri, jonka pelkällä mainitsemisella saa jo mieleen useita kertomuksia vankileirien helvetistä, oli myös monen suomalaisen määränpää. Tämä ei ehkä ole omituista, mutta omalaatuisempaa on se, että suomalainen Eino Prykä oli lakkolaisten eturintamassa. Hänen kerrotaan olleen todennäköisesti jonkinlaisena vastaavana esimerkiksi parakiss...
Lue koko vinkki »
Stein Storesenin seikkailut jatkuvat. Vapauttajan tapahtumista on jo aikaa ja Storesen heittää keikkaa jonkinlaisena epävirallisena yksityisetsivänä, tehden kaikenlaista pientä tutkimusta ihmisten tarpeisiin. Sitten ottavat yhteyttä poliisit, jotka muistuttavat Storesenin maksamattomista ylinopeussakoista ja lievästi luvattomasta autosta.
Poliis...
Lue koko vinkki »
Kirjoittaja pyrkii käsittelemään Stalinin 24 vuotta kestäneen valtakauden aikaista terroria, mutta kirja ei kuitenkaan pysty luomaan mielestäni kuvaa kokonaisuudesta tavallisen neuvostokansalaisen silmin. Tuskin kukaan edes tietää paljonko kansalaisia lopulta katosi, arvio on 12-20 miljooonaa. Osa menehtyi, osa rehabilitoitiin, osa palasi jatkamaan...
Lue koko vinkki »
Pohjoiskorealaisen loikkarin Shin Dong-hyukin tarina on saanut runsaasti julkisuutta Suomenkin mediassa. Diktaattorivaltion vankileiriltä karannut Shin on hiljaisella äänellä puhuva, väsyneen näköinen mies, joka kertoo kerta toisensa jälkeen elämänsä kamalimmista asioista. Nyt hänen elämäänsä käsittelevä kirja Leiri 14 on julkaistu suomeksi.
Shi...
Lue koko vinkki »
Tunnetun poliitikon ja kirjoittajan ensimmäinen romaani on lajissaan yllättävänkin hyvä ja valottaa kansalaissotaa naisen näkökulmasta melko poikkeuksellisella tavalla.
Helmi Johansson on idealisti, ensimmäisen naiskaartin päällikkö ja hän tekee kaikkensa aatteen eteen. Hän on organisoija, joka saa tytöt mukaan punakaartiin pelkällä vahvalla ole...
Lue koko vinkki »
Kun tekijä sai käsiinsä entisöinnin yhteydessä seinästä paljastuneen runon Hämeenlinnan vankilassa, sellissä nro 7, hän alkoi selvittää naisten kohtaloa. Sellin seinästä paljastunut teksti kertoo siellä asustaneesta 31 naisesta, kaikista jotakin luonteenomaista, kronikanomaisesti, hieman hirtehisestikin. Tämä oli ehkä loppusysäys asialle, jota ei k...
Lue koko vinkki »
Niilo Koljonen lähti seikkailunhaluisena nuorena matkalle, jollaiselta monet eivät koskaan palanneet. Hän päätti lähteä kaverinsa Viktor Juvosen kanssa katsomaan menetettyä kotiseutuaan Sortavalaa elokuussa 1945. Hän oli suunnitellut matkaa jo aikaisemminkin, mutta nyt se toteutuisi! Pojat ylittivät Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan helposti, ...
Lue koko vinkki »
Alaotsikoltaan Päiväkirja Kokkolan ja Tammisaaren punavankileireiltä 1918.
Pekka Railo (1888-1975) kirjoitti muistelmansa Kokkolan ja Tammisaaren punavankileireiltä alunperin 1950-luvulla. Tuolloin hän yritti saada kirjaa julkaistuksi, mutta kustantajaksi ehdolla ollut Tammi hylkäsi sen liian epäkaupallisena. Kirjan toimittanut Pekka Tuomikoski ...
Lue koko vinkki »