Ääri-kirjan kannessa on teksti ÄÄRI aseteltuna poikittain isoin kirjaimin. Taustalla on sinisen ja mustan aaltoileva kuvio, joka on lähemmin tarkasteltuna selvästi pikselöitynyt ja rasteroitunut.

Atte Koskinen: Ääri

Odottaminen on vain yksi, joskin varsin lievä, etsimisen muoto, Tämä Äären takakanteenkin nostettu säe luonnehtii hyvin Atte Koskisen uuden runoteoksen sävyä. Kokoelman ensimmäinen osa näyttää poesialaiselta ja sisältää tällaisia vähän aforistisia huomioita odottamisen ja pysähtymisen ääreltä. Täyttä pysähdystä näissä säkeissä ei kuitenkaan ole... Lue koko vinkki »
Voidaan puhua jossitellen -kirjan vaaleanvioletissa kannessa on kirjan nimi glitchanneena ja vääristyneenä.

Aura Nurmi (toim.): Voidaan puhua jossitellen

Runoilija Aura Nurmi on järjestänyt runotoimintaa nuorille. On runo- ja spoken word -työpajoja kouluissa ja nuorille suunnattua open mic -klubia. Nurmen silloinen puoliso, nuorten lukutaitotyöstään tunnettu Aleksis Salusjärvi taas on kiertänyt Uudenmaan vankiloissa nuorten osastoilla pitämässä räppityöpajoja. Näistä lähteistä on kertynyt tekstejä, ... Lue koko vinkki »
Materian unien kannessa on mustalla taustalla piirroksia ketjusta, kiteistä, kasveista, pääkallo ja simpukka.

Elli Leppä: Materian unet

Millaista on materian ympäröimä elämä? Kun oma identiteetti rakentuu koruista, pellavamekoista ja designlasista, niin että ajatus Marsiin uudisraivaajaksi lähtemisestä on mahdoton ja kun koruja on järkevintä luetteloida rajaamalla 10 × 10 cm alue, laskea siitä kappalemäärä ja kertoa todellisella pinta-alalla. Kun uhanalaiseksi ja museoituneiksi ... Lue koko vinkki »
Jos kukaan ei tulekaan -kirjan kannessa on tummasävyinen piirros täysikuun valaisemasta puusta, jossa on ovi ja kaksi ikkunaa, joista loistaa valoa.

Riina Varjola: Jos kukaan ei tulekaan

Kohtasin runoilijan. Riina Varjola, joka on postannut runoja someen nimellä @rakkaudestarunoon jo monta vuotta, kyseli somessa, haluaisiko joku kirjoja tai runoutta harrastava tai kirjavinkkaaja hänen runokokoelmansa kommentoitavakseen. Satuin huomaamaan julkaisun ja vastasin. Kun sitten vaihdoimme viestiä, ilmeni, ettei pakettia tarvitsisikaan... Lue koko vinkki »
Pikivälke-kokoelman mustasta kannesta erottuu radioaktiivisten alkuaineiden merkintöjä jaksollisen järjestelmän taulukosta.

Elli Leppä: Pikivälke

Mainion Pilvipuut-teoksen jälkeen tutkimusmatkani Elli Lepän runouteen jatkuu toistaiseksi tuoreimpaan teokseen, joka kantaa nimeä Pikivälke. Nykyään pikivälke tunnetaan paremmin nimellä uraniniitti. Se on mineraali, jonka kuvailemisen jätän Lepälle: mustaa kuin sametti tai ruskeanmustaavaaleanharmaata tai -ruskeaapikivälke, nyttemmin uraniniit... Lue koko vinkki »
Helvi Hämäläinen, kauneudenrakastaja -kirjan kannessa on keltaiseksi sävytetty mustavalkovalokuva Helvi Hämäläisestä.

Minna Maijala: Helvi Hämäläinen, kauneudenrakastaja

Helvi Hämäläinen (1907–1998) on mielenkiintoinen kirjailija sekä elämänvaiheiltaan että laajalta tuotannoltaan. Tuon laajan kirjallisen tuotannon ohella Hämäläinen kirjoitti runsain määrin lähetettyjä ja lähettämättömiä kirjeitä sekä päiväkirjaa, josta suuri osa onkin jo julkaistu, mutta osan kirjailija itse halusi sulkea 25 vuodeksi. Tietokirjaili... Lue koko vinkki »
Niille, jotka dallaa sateessa -kirjan kannessa on punasävyinen valokuva punkkarin näköisistä nuorista miehistä kadulla.

Teemu Hirvilammi: Niille, jotka dallaa sateessa

Vuosi 1981 oli hyvä runovuosi Suomessa. Silloin kaiken akateemisen jäljittelyn ja älyllistä notkeutta teeskentelevään runouteen ilmestyi katu-uskottava, rouhea ja maan hiljainen, selvästikin viallista epärunoa edustava Teemu Hirvilammen runokirja Niille, jotka dallaa sateessa. Onneksi se oli vielä sitä aikaa, kun suuretkin kustantamot julkaisiva... Lue koko vinkki »
Sinä rakastat minua, sinun täytyy -teoksen turkoosinsävyisessä kannessa on viivapiirros puolikkaasta sarvipäisen kauriin tai antiloopin päästä.

Raisa Jäntti: Sinä rakastat minua, sinun täytyy

Raisa Jäntti on viime aikoina kunnostautunut ahkerana runoilijana. Vuonna 2025 ilmestyi kaksi teosta (Kunnes minua ei jää ja lepatus pilke) ja nyt Warelia-kustantamo on julkaissut Jäntiltä uuden runoteoksen. Nimi antaa ymmärtää, että rakkauden äärellä ollaan, mutta jotain pakottavaa ja huolestuttavaa otsikossa kuitenkin on. Rakkauden lisäksi käsite... Lue koko vinkki »
Isen tarinoiden kannessa on vanha japanilainen maalaus, Tawara Sōtatsun kuvitusta Isen tarinoille 1600-luvulta. Maalauksessa on istuva hovimies ja kaksi naista, joista toinen pessee toisen käsiä.

Isen tarinat

Isen tarinat on uta monogatari -teos, joka edustaa vanhaa japanilaista kirjallisuutta. Se kuuluu Japanin Heian-kauden keskeisiin teoksiin ja on peräisin 800-luvulta. Teoksen tekijä ei ole varmasti tiedossa, mutta yleisesti oletetaan, että kirjoittaja ja teoksen päähenkilönä esiintyvä nimetön mies ovat Ariwara no Narihira (825–880), japanilainen hov... Lue koko vinkki »
Pieni runosaari -kirjan kannessa on piirros pelastusliiviin pukeutuneesta pikkupojasta tähyilemässä kiikareilla. Vieressä on ruutuja, joissa on pelastusrengas, pulloposti, hainevä, pelikaani ja majakka.

Martina Moliis-Mellberg: Pieni runosaari

Pieni runosaari jatkaa siitä, mihin Martina Moliis-Mellbergin muutaman vuoden takainen Pieni runomieli jäi. Innokas riimittelijä Leino matkaa äitinsä ja isosiskonsa kanssa tädin luo saareen. Leinon mielessä kuplii riimejä ja mielikuvitusta, isosiskon mielestä reissu taas on tylsä ja hän olisi mieluummin jäänyt kaupunkiin. Tässä on tietysti syytä... Lue koko vinkki »
Pilvipuut-kirjan kannessa on mustalla taustalla harmaa planeetta, viivoin merkittyjä tähtikuvioita ja tumma ympyrän varjo.

Elli Leppä: Pilvipuut

Elli Leppä on minulle tuttu nimi ennen kaikkea Tähtivaeltaja-palkinnon raadista, mutta hiljattain minulle selvisi, että Leppä on myös tuottelias runoilija, joka on julkaissut vuodesta 2020 alkaen teoksen vuodessa. Kun vielä selvisi, että Lepän runous on vankasti kallellaan scifiin, pitihän siihen tutustua. Ensimmäiseksi tutustumiskohteeksi tuli vuo... Lue koko vinkki »
Kaikki putoava -kirjan kannessa on mustalla taustalla vihreän ja ruskean sävyissä sädemäisiä kappaleita, kuin mineraalien poikkileikkauksia.

Mikko Räty: Kaikki putoava

Mikko Rädyn molemmat tähänastiset runoteokset (Borealia, 2022 ja Erehtymättömyydestä, 2025) ovat olleet oikein vaikuttavia, joten odotukset uuden teoksen osalta olivat korkealla. Kaikki putoava on selvästi tunnistettavaa Rätyä ja tuntuu yhtäaikaa tutulta ja myös uudistaa ilmaisua. Enimmäkseen ilmaisu on kevyttä, säkeitä pudotellaan sivuille ilma... Lue koko vinkki »
Jätän silmäpaon paikkaamatta -kirjan pinkissä kannessa on valokuva, jossa on lähikuva jaloista, joissa on verkkosukkahousut. Toisessa jalassa verkko on repeytynyt. Jalkojen välissä on vaaleanpunainen kukka.

Aino-Kaisa Koistinen: Jätän silmäpaon paikkaamatta

Tämä runoteos tarjoilee täyslaidallisen tyttöyttä ja naiseutta. Vaaleanpunaisten kansien sisällä ei ole silkkaa söpöilyä, vaan särmikästä runoutta, joka haastaa ja tökkii lukijaansa. Aino-Kaisa Koistisen teos asettuu osaksi naissukupolvien jatkumoa, jossa isoäidit, äidit ja tyttäret kytkeytyvät toisiinsa: “synnyn osaksi ketjua, jota ei voi katkaist... Lue koko vinkki »
Hovin kannessa on valkoisen reunastama verenpunainen laatikko, jonka yläreunassa on kruunun mieleen tuova kolmiolaita. Kirjailijan ja kirjan nimi ovat punaisen alueen keskellä käsin kirjoitettuna valkoisella.

Kaija Rantakari: Hovi

Kaija Rantakarin runouteen hullaannuin edellisen, vuonna 2023 ilmestyneen Kertosäe-kokoelman myötä. Se sai lukemaan läpi Rantakarin tähänastisen tuotannon ja nyt kun muutaman vuoden jälkeen käsillä on aivan uusi teos, tartuin siihen innokkain odotuksin. On ilo havaita, että Hovi maistuu. Runoteos alkaa poikkeuksellisesti henkilögallerian esittel... Lue koko vinkki »
Yöttömyyden kannessa on violetilla taustalla kannen poikki lentäviä paperiarkkeja.

N. O. Laveajoki: Yöttömyys

N. O. Laveajoki on julkaissut toisen runokokoelmansa Yöttömyys. Yönhaku, yösuhde, yöttömyys, yönjälkeinen elämä, tämänkertaisen kokoelman osiot, saavat ajatukset kyllä näinä aikoina hyvin samantapaiseen sanaan, ja voisin arvata, että se on kielellä ja sanankäytöllä iloittelevan runoilijan tarkoituskin. yönhakupalveluistalöytyy varmasti yöpaikka... Lue koko vinkki »
Poissaoloharjoituksia-kirjan vaaleanbeigessä kannessa on valokuvasta leikatut ihmisen silmät.

Jonne Haapala: Poissaoloharjoituksia

Jonne Haapala (s. 1990) on vuoden 2026 esikoisrunoilijoita; Poissaoloharjoituksia on lahtelaisen runoilijan ensimmäinen teos. Isot kustantamot eivät kovin paljon runoutta julkaise, saati sitten esikoisteoksia, joten lähtökohdiltaan Poissaoloharjoituksia on jo mielenkiintoinen. Läsnäolosta puhutaan paljon ja sitä sietää harjoitellakin, mutta miks... Lue koko vinkki »
Valoon, vihreään -kokoelman kannessa on yksiväristä vihreää lehtikuviointia ja sen päällä keltaista kuviointia ja kirjan ja kirjailijan nimi ruskealla läpikuultavalla tekstillä.

Olli Sinivaara: Valoon, vihreään

Olli Sinivaaran uusi kokoelma jatkaa Puut-kokoelman jalanjäljillä: Valoon, vihreään on hyvin metsäisä kokoelma, jonka sivuilla lähiluetaan koivuja, mäntyjä ja tammia. Eksoottisempana elementtinä mukana on pioneillekin omistettu osio. Se on kaunis, kuten pionitkin. Luonnon kuvaajana Sinivaara on innokas ja kauneutta hakeva. Runojen kuvastossa on ... Lue koko vinkki »
Taivaalta sataa mustia orvokkeja -kirjan kannessa on Juha Tammenpään grafiikanvedos Demeter (2009), jossa on kuvattuna jumalatar Demeter.

Leena Kellosalo: Taivaalta sataa mustia orvokkeja

Hetken piti miettiä, miksi olin varannut tämän runokokoelman kirjastosta. Kirjan lopusta löytynyt Leena Kellosalon teosluettelo palautti asian lopulta mieleen: luin Kellosalon edellisen kokoelman Tulikärpäsiä Tammelan yllä ja se oli sen verran mainio, että tämä uusikin päätyi varaukseen. Edellisen kokoelman Tammela oli Tampereella ja siellä uusi... Lue koko vinkki »
Haitulan Taikahatun kannessa on iso vihreä hattu ja sen edessä pieni hattupäinen ja siivekäs ukkeli.

Jani Ikonen, Pia Krutsin ja Kirsi Kunnas: Haitulan taikahattu

Kirsi Kunnaksen syntymästä oli vuonna 2024 kulunut sata vuotta, joten sen kunniaksi tehtiin kaikenlaista juhlavaa. Yksi juhlallisuuksien muodoista oli tämä kirja, johon Pia Krutsin on koostanut valikoiman Kunnaksen parhaita runoja, jotka Jani Ikonen on kuvittanut. Lisäksi joukolta suomalaisia runoilijoita on tilattu uusia kunnasmaisia runoja. Ki... Lue koko vinkki »
Yhtenä yönä -kirjan kannessa on piirros lapsesta, jolla on selässään perhosen siivet ja ympärillään tähtitaivasta ja kukkasia.

Kaisa Happonen ja Satu Kettunen: Yhtenä yönä

“Älä sano yö, ei nukuta! / Tahdon nousta katsomaan / sateenkaaritaivasta. / Se valvoo tuolla ulkona.” Mitä jos uni ei tule, kun ulkona on jotain ihmeellistä? Ja jos lapsi on vain niin ihana, ettei hänelle voi sanoa ei, ja ikkunasta voi astua ulos ihmeelliseen kesäyöhön, joka onkin yhtäkkiä täynnä lunta ja muuta ihmeteltävää. Yhtenä yönä on yksi ... Lue koko vinkki »