Kotimainen – Joni

Tenoa soutamassa

Antti Tuuri: Tenoa soutamassa

28.2.2012
Onko kirjan pääosissa lohi, Lappi vai kalastajat? Ei mikään noista, vaan itse Tenojoki. Se näyttää kauniit ja kovat kasvonsa, mutta saa kirjailijan palaamaan luokseen vuosi vuoden jälkeen. Tuuri vie päiväkirjamaisessa romaanissaan lukijat Tenojoelle lohta soutamaan, ja pysyy tiukasti samassa teemassa. Hän kuvaa tuntojaan tarkasti omakohtaisten k... Lue koko vinkki »
Ilman nimeä olisit valoa

Tomi Kontio: Ilman nimeä olisit valoa

6.2.2012
Tomi Kontion kuudes runokokoelma kertoo rakkaudesta. Runot ovat avoimia, ja monesti asetelmana on rakkaan puhutteleminen. Millaisena toisen näkee ja tuntee. Runot ovat jaettu viiteen osaan. Niistä ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä tekstit sekä säkeet ovat lyhyitä, kun taas viides on enemmän proosamaista. Kolmas osa poikkeaa muista paljon, s... Lue koko vinkki »
Ja muita novelleja

Joni Pyysalo: Ja muita novelleja

3.1.2012
Autonkorjausreissulla viipyvä vaimo, virtuaalipeliin seonnut poika tai pilkkireppunsa sisällön toiselle pilkkijälle lahjoittava mies. Pyysalon novellien aiheet löytyvät suomalaisesta elämänmenosta, mutta lähestymistapa tekee niistä persoonallisia. Kahdeksassa erilaisessa novellissa on sekä tarkkaa tapahtumien kuvausta että tunnetiloja. Miljööt j... Lue koko vinkki »
Syntysanat

Johanna Venho: Syntysanat

2.1.2012
Syntysanat lataa kontrasteja tiskiin heti alusta alkaen. Kerronta kulkee paljon matkustaneen kirjailija-Hannan ja maaseudun perheenäiti Mesin vuoropuheluna. Tapahtumapaikka Kourankorvelle taas tuo vastapainoa tärkeässä osassa oleva Venetsia. Myös Hannan ja Mesin hyvin erilaiset elämänkaaret toimivat kuin vertailukohtina. Mesi lukee Hannan teokse... Lue koko vinkki »
Linnut lumen valossa

Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja muut: Linnut lumen valossa

8.11.2011
Kannessa komeileva tunturipöllö näyttää suuntaavan katseensa seuraavalle sivulle. Linnut lumen valossa -teosta ensi kertaa ahmiessa huomaakin odottavansa innokkaasti, mitä seuraavalta aukeamalta paljastuu. Kirja on kuitenkin niin täynnä upeita kuvia, että joka sivulle tekee mieli palata nopeasti takaisin. Idea teemallisesta, lumisessa maisemassa... Lue koko vinkki »
Con Rit

Risto Isomäki: Con Rit

14.10.2011
Kukapa ei olisi kuullut Loch Nessin hirviöstä tai nähnyt lohikäärmettä symbolisena eläimenä jossain yhteydessä. Vedenalaiseen maailmaan sukeltava Con Rit on Risto Isomäen tyylin mukaan vahvasti ympäristöasioiden äärellä pyörivä romaani. Samalla se kuitenkin kasvaa huikeaksi seikkailuksi, jossa ihmisten ja luonnonvoimien suhde on vahvasti tapetilla.... Lue koko vinkki »
Hän lähti valaiden matkaan

Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan

20.6.2011
Kiehtovan nimen omaava runokokoelma vakuuttaa myös sisällöllään. Vajaaseen sataan sivuun mahtuu monenlaisia tapahtumia, jotka esitetään oivaltavasti ja tarkasti kuvattuna. Arki ja fantasia kulkevat alusta alkaen käsi kädessä. Hiukset vaihtavat väriä kertomuksen mukaan Runoissa on ironiaa, piikkejä, ja ainakin ympäristöasioiden tiimoilta kanta... Lue koko vinkki »
Sudenlapset

Helena Waris: Sudenlapset

24.5.2011
Sudenlapset on osittain jatkoa Helena Wariksen esikoisromaanille Uniin piirretty polku, mutta yhtä hyvin se toimii itsenäisenä teoksena. Tarina vie lukijan maailmaan, jossa loitsut ovat todellisia, ikiaikaisia mahteja kunnioitetaan, ja kaikki ei ole todellakaan sitä miltä ensisilmäyksellä näyttää. Silti myös ihmissuhteet ovat suuressa roolissa. ... Lue koko vinkki »
Virginian vaatteet

Anna Maria Mäki: Virginian vaatteet

8.4.2011
Helposti ja mielellään luettava, mutta vaikeasti kuvattava teos. Vaikeasti tyyliltään, sillä tekstit liikkuvat mininovellien, proosarunojen ja tuokiokuvausten mailla, aidattomalla alueella. Tuli mieleen kuva-albumi, jossa on pitkät kuvatekstit, mutta itse kuvat muodostuvat tekstien myötä lukijan mieleen. Moni tarina vie menneeseen. Tarkkojen kuv... Lue koko vinkki »
Yönmusta, sileä

Caj Westerberg: Yönmusta, sileä

19.2.2011
Yönmusta, sileä yllättää lukijan pelkistetyllä ilmauksellaan heti alusta lähtien, sillä ensimmäisellä varsinaisella runosivulla on vain neljä sanaa ja seuraavalla kuusi. Se sopiikin hyvin, sillä kolmeen osioon (Talvi, Kevätkunnostus, Kesä) jaettu teos alkaa talven vähäeleisestä rauhasta. Talven lyhyet kuvaukset ovat kuin tuokiokuvia tai muistoja... Lue koko vinkki »
Sakset kädessä ei saa juosta

Vilja-Tuulia Huotarinen: Sakset kädessä ei saa juosta

19.1.2011
Sakset kädessä ei saa juosta saattaa olla tuttu vanhempien kieltolauseena, mutta se on myös Vilja-Tuulia Huotarisen vuonna 2004 ilmestynyt, erinomainen esikoisrunokokoelma. Teos vie lukijan aikakauteen, jolloin reviiri ja elämänkatsomus alkaa laajeta yhä enemmän vanhempien vaikutuspiirin ulkopuolelle. Runot ovat erillisiä, mutta muodostavat kuit... Lue koko vinkki »
Taikatalven kannessa Muumipeikko seisoo lumisessa maisemassa lyhty kädessään ja katsoo kohti sillankaiteella istuvaa Tuu-tikkiä, jonka takana loimottaa iso täysikuu.

Tove Jansson: Taikatalvi

17.12.2010
Muumit nukkuvat tunnetusti talviunta syötyään sitä ennen havunneulasia. Eräänä talvena muumipeikko kuitenkin herää kesken unien. Siitä avautuu uusi maailma ja uusi seikkailu. Taikatalvi on alkanut. Tove Janssonilla oli ilmiömäinen kyky kuvata erilaisia kulkijoita, olivat ne sitten ihmisiä, muumeja tai joitain muita. Lähes joka hahmolla on omat e... Lue koko vinkki »
Tähtiyötkirjan kannessa on öinen mäntymetsä, jossa on laavu ja nuotio.

Jorma Luhta: Tähtiyöt

16.11.2010
Upea teos liikkuu nimensä mukaisesti yötaivaan alla. Kuvissa on monenlaisia yönäkymiä, joissa tähdet ja revontulet saavat taustatukea taajamien kajosta. Vaikka kirja kertoo yöstä ja teksti on paikoin synkkää, niin silti tuli mieleen yön valoisammat kasvot. Kuvissa ovat nimittäin pääosissa valot, eikä pimeys. Tähtiöitä lukiessa ja etenkin katsoes... Lue koko vinkki »
Nenäpäivä-kirjan kannessa on vanhanaikainen kerrostalon porrastaulu, jossa on kuuden kerroksen (2–7) asukkaita. Kerroksissa 2 ja 6 on sukunimiä. Kerrokseen 7 on kirjoitettu viivoilla "Mikko Rimminen" ja kerrosten 3–5 kohdalla on tehty isoin kirjaimin teksti "NENÄPÄIVÄ".

Mikko Rimminen: Nenäpäivä

26.10.2010
Nauran lukiessani harvoin ääneen, mutta tämä teos sai sen aikaan useampaan kertaan. Nenäpäivä ei kuitenkaan ole mikään huumoripaketti, vaan ennemmin tragikoominen ja surumielinenkin. Kirjasta jää kuitenkin elämäniloa tihkuva jälkimaku. Naurua ei saanut pintaan itse tarina, vaan Rimmisen huikea kerrontatyyli ja ilmaisurikkaus. Irma on yksinäinen ... Lue koko vinkki »
Yömatkat-kirjan kannessa on epämääräisen muotoinen kuvio, jonka sisällä on korkealta otettu sumea valokuva kaupungin kadulta, jossa kulkee jalankulkijoita.

Juuli Niemi: Yömatkat

17.9.2010
Takana päiviä jolloin puhuin vain matkoistaja öitä jolloin en kääntynyt katsomaanmikä minua jahtaa. Runoteoksen nimi on hyvin kuvaava, sillä se on kuin matka, jossa todellisuus alkaa unesta. Runojen kertoja myös pohtii usein uniaan. Lukiessa huomasi itsekin välillä miettivänsä, että voiko unessa nähdä unta. Toimii sekä tarinana että yksittäisinä... Lue koko vinkki »
Vaaksan päässä taivaasta -kirjan kannessa on sinisävyinen kuvio, jossa lasin on keskeltä rikki ja säröt leviävät joka suuntaan.

Tomi Kontio: Vaaksan päässä taivaasta

7.8.2010
Tomi Kontion neljäs runokokoelma alkaa perhospinnin löytymisellä päättyen ilmaan heitettyyn kiveen. Runoissa on paljon vakavia, raadollisiakin aiheita, mutta kieli on helposti lähestyttävää ja puhuttelevaa. Kontion runot ovat täynnä tarkkoja ja rehellisiä kuvauksia. Välillä koruttomia, mutta silti lämminhenkisiä. Luopuminen, ero, rakkaus, lapsuu... Lue koko vinkki »
Suomen sudenkorennot -kirjan kannessa on lähikuva punatytönkorennosta lehden päällä.

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot

26.7.2010
Kukapa ei sudenkorentoa tietäisi. Kuvataanhan sitä monesti herkkyyden, kesän tai elämän hetkellisyyden symbolina. Sudenkorento ei tosin ole niin lyhytikäinen kuin luullaan, sillä toukkavaihe kestää keskimäärin pari vuotta ja aikuistenkin elämä kuukausia. Sami Karjalaisen upea teos kertoo tämän ja paljon muuta kasvattaen lukijan sudenkorentotietämys... Lue koko vinkki »
Lintupäiväkirjat-kirjan kannessa on maalaus haahkakoiraasta istumassa luodolla.

Dick Forsman: Lintupäiväkirjat

20.2.2010
Komea haahkakoiras oleilee kaikessa rauhassa luodolla, jota ympäröi monisävyinen vesi. Lintupäiväkirjat on paljon kantensa tyylinen kirja. Se tarjoaa leppoisaa tekstiä ja visuaalisesti hienoja maalauksia linnuista. Moni kuva antaa samalla määritys- tai käyttäytymistietoa eri lajeista. Dick Forsman on kansainvälisestikin arvostettu lintumies, jok... Lue koko vinkki »
Jalat edellä -kirjan kannessa on katkonainen lähikuva pienestä leikkilentokoneesta.

Reidar Palmgren: Jalat edellä

18.12.2009
Reidar Palmgrenin esikoisteoksen tapahtumat kuten uimahallissa käynti, työkiireet tai parisuhdeongelmat saattavat kuulostaa arkisilta, mutta teos menee kuitenkin hienosti pinnan alle. Niin altaassa kuin elämässäkin. Kohtaukset ovat elokuvamaisia ja jos pitäisi määritellä lajityyppi, niin tragikomedia tulee helposti mieleen. Kirjassa on paljon mu... Lue koko vinkki »