Onnen ainekset

Cathy Kelly: Onnen ainekset

Golden Square on viehättävä viktoriaaninen puutarha-aukio piilossa Dublinin keskustan hälinältä. Sen laidalla asuu Rae, kahvilaa pitävä viisikymppinen komea nainen. Teehuone on suosittu ympäristön oleskelupaikka, johon kokoonnutaan mielellään ja usein. Rae huomaa kohta olevansa avun tarpeessa menneisyyden antaessa merkkejä itsestään ja salaisuuk... Lue koko vinkki »
Pitkät päiväunet

Katariina Romppainen: Pitkät päiväunet

Nuori nainen pestautuu yksityiseen kotihoitopalveluun. Rita ei ole saanut mitään koulutusta, mutta väärillä papereilla se onnistuu eli hän on valekodinhoitaja. Oikeasti hän on työtön toimittaja, joka haluaa tietää, mitä vanhusten hoito on. Homma alkaa lupaavasti, sillä vanhukset pitävät hänestä. Heti alkuun käy honkkeli, koska Rita ei tiedä, mik... Lue koko vinkki »
Alkulukujen yksinäisyys -kirjan kannessa on lähikuva kasvoista

Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

Alkulukujen yksinäisyys on omituinen, elokuvamainen, hyvin kirjoitettu ja kiehtova teos. Toisella päähenkilöllä on jo ensimmäisessä luvussa sananmukaisesti kakka housussa, mutta se ei ole ollenkaan hänen suurin ongelmansa. Lähellä voi olla kaukana ja päinvastoin. Sen Alice ja Mattia oppivat tietämään hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Alice ... Lue koko vinkki »
Terveisin Robinson Saarinen -kirjan piirroskannessa poikaoletettu seisoo selin koiran kanssa ja katselee kannessa olevata reiästä kaukaiseen maisemaan.

Roope Lipasti: Terveisin Robinson Saarinen

Terveisin Robinson Saarinen kertoo Robinsoniksi itsensä nimeävästä pojasta, joka huomaa olevansa ihan yksin koko kaupungissa, seuranaan vain yksi koira. Hän alkaa kirjoittaa kirjeitä, joihin vastaa Joku-niminen tyttö. He tapaavat ja alkavat selvittää, että kuka hoitaa asioita kaupungissa: mikseivät sähköt ole katkenneet, mistä tulee ruokaa kauppoih... Lue koko vinkki »
Sitten saavuin Moskovaan -kirjan kannessa on yläosassa öisiä autojen valoja epäterävässä lähikuvassa, alaosassa kaupungin taivaanrantaa.

Anna-Lena Laurén: Sitten saavuin Moskovaan

Uudessa kirjassaan Anna-Lena Laurén kuvaa elämäänsä Moskovassa, mutta ei pelkästään enää kirjeenvaihtajana. Hän kertoo, millaista on olla nuori sinkkunainen, jolla on hyvä työpaikka ja paljon ystäviä. Myös miehiä ja suhteita, mutta jonka elämä tuntuu silti joskus yksinäiseltä, vaikka hän nauttiikin siitä täysillä. Työ on hektistä ja vie aikaa. Y... Lue koko vinkki »

Elias Koskimies: Korusähkeitä

Ohjaaja-käsikirjoittaja repostelee pelottomasti vallankäyttäjiä ja julkisuusnarkkareita tässä esikoisteoksessaan. Tämä on heittäytyvä päiväkirja, yhden miehen sateenkaariperheen ainoan edustajan avoin tilitys, jossa osansa saavat poliitikot, julkkikset, media ja etenkin Koskimies itse. Korusähkeitä on päiväkirja viimeisen vuoden ajalta. Kirjoitt... Lue koko vinkki »
Nenäpäivä-kirjan kannessa on vanhanaikainen kerrostalon porrastaulu, jossa on kuuden kerroksen (2–7) asukkaita. Kerroksissa 2 ja 6 on sukunimiä. Kerrokseen 7 on kirjoitettu viivoilla "Mikko Rimminen" ja kerrosten 3–5 kohdalla on tehty isoin kirjaimin teksti "NENÄPÄIVÄ".

Mikko Rimminen: Nenäpäivä

Nauran lukiessani harvoin ääneen, mutta tämä teos sai sen aikaan useampaan kertaan. Nenäpäivä ei kuitenkaan ole mikään huumoripaketti, vaan ennemmin tragikoominen ja surumielinenkin. Kirjasta jää kuitenkin elämäniloa tihkuva jälkimaku. Naurua ei saanut pintaan itse tarina, vaan Rimmisen huikea kerrontatyyli ja ilmaisurikkaus. Irma on yksinäinen ... Lue koko vinkki »
Varataivas-kirjan piirroskannessa on kuvattuna pyykkinarulla nuorallakävelevä tyttö, jolla on kädessään suuri sateenvarjo.

Anne Muhonen: Varataivas

Sarjakuva on taiteenlajina kahden kauppa: siinä yhdistyy teksti ja kuva. Parhaissa molemmat ovat kohdallaan, mutta hyvään riittää sekin, että toinen osuu kohdalleen, jos toinen ei ole aivan hukassa. Makuja on monia, mutta minulle teksti on tärkeämpi ja hyvän tekstin vuoksi voi antaa anteeksi tylsän kuvituksen. Näin myös Varataivaan kohdalla. Ann... Lue koko vinkki »
Kuhala ja kevään ensi ruumis

Markku Ropponen: Kuhala ja kevään ensi ruumis

Yksityisetsivä Kuhalan elämässä on alkanut tapahtua liikaa ja hän tarvitsee taukoa. Siispä hän muuttaa maalle, lakkautettuun kuntaan, paikkaan, jossa ei pitäisi tapahtua mitään. Mukana ei seuraa edes televisiota ja hän päättää elää mahdollisimman yksinkertaista elämää löytääkseen jonkinlaisen mielenrauhan. Viimeinen ystävä, Jeri-koirakin, on päättä... Lue koko vinkki »
Nooan kompassi -kirjan kannessa vanha mies istuu meren rannalla kannolla selin kameraan.

Anne Tyler: Nooan kompassi

Hiljainen ja muiden tahtoon sekä ehdotuksiin helposti alistuva Liam joutuu saneeratuksi eli ennenaikaiselle eläkkeelle luokanopettajan virastaan. Kehnon rahatilanteensa takia hän muuttaa pienempään asuntoon, alueelle, josta itse pitää, mutta muut varoittavat ympäristöstä. Hän myös karsii tavaroitaan ja tuntee tästä outoa tyydytystä. Harmi – sillä h... Lue koko vinkki »
Siipien kantamat -romaanin kannessa on vaaleanruskeaan pohjaan revitty sydämen muotoinen reikä, jonka alta näkyy punaista väriä.

Jussi Valtonen: Siipien kantamat

Helsinkiläisessä lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavan keski-ikäisen Juhanin tunne-elämä menee sekaisin, kun lukioon tulee toiselle luokalle uusi oppilas, Marianne. Marianne on muiden opiskelijoiden joukosta poikkeava varhaiskypsä teinityttö, lahjakas kirjoittaja, vieläpä erityisen innostunut Juhanin vaativasta opetuksesta. Ja muutenkin ... Lue koko vinkki »
Viimeinen tupakkamies -kirjan kannessa on valkoisella taustalla tumpattu tupakka, josta nousee savua.

Mark Kuntz: Viimeinen tupakkamies

Tupakka on kansakunnan pahimpia vihollisia. Kuitenkin kaikki yli 18-vuotiaat saavat ostaa tupakkaa laillisesti ja käyttää sitä kuinka paljon tahansa. Alkoholia ei myydä päihtyneelle, mutta tupakkaa saa ostaa aina. Kirjaa aloittaessa en tupakoinut, enkä tupakoi arvostelua kirjoittaessakaan. Viimeinen tupakkamies huomaa olevansa savuttomissa juhli... Lue koko vinkki »
Yöstä aamuun -kirjan kannessa on epämääräisiä abstrakteja valokuvioita mustalla taustalla.

Tuuve Aro: Yöstä aamuun

Saara käy Corona Barin vessassa ja palattuaan on hukannut poikaystävänsä. Mihin Mikael katosi? Saara etsii ja etsii, mutta miestä ei vain löydy. Asunnossa on tyhjää, vain osa Mikaelin tavaroista on jäljellä. Saara törmää kummallisiin, absurdeihin tilanteisiin ja ihmeellisiin tyyppeihin Mikaelia hakiessaan. Ystäväpiirikin on vähintäänkin erikoista. ... Lue koko vinkki »
Jalat edellä -kirjan kannessa on katkonainen lähikuva pienestä leikkilentokoneesta.

Reidar Palmgren: Jalat edellä

Reidar Palmgrenin esikoisteoksen tapahtumat kuten uimahallissa käynti, työkiireet tai parisuhdeongelmat saattavat kuulostaa arkisilta, mutta teos menee kuitenkin hienosti pinnan alle. Niin altaassa kuin elämässäkin. Kohtaukset ovat elokuvamaisia ja jos pitäisi määritellä lajityyppi, niin tragikomedia tulee helposti mieleen. Kirjassa on paljon mu... Lue koko vinkki »
Self Help -kirjan kannessa on talon pohjapiirros, jonka sisällä on sokkelo.

Sami Parkkinen: Self help

Kun kaksi pariskuntaa joutuu asumaan saman katon alla, vaikkakin isossa omakotitalossa, alkaa meno muuttua julmaksi. Vesivahingon korjaamisen ajaksi Jannika ja Yki muuttavat Mervin ja Hannun luo, tosin pieni taka-ajatuskin heillä lienee. Bisnes ei oikein suju kuten pitäisi ja uusi upea suunnitelma ei ole löytänyt rahoittajiaan. Siksi kohteliaisuusk... Lue koko vinkki »

Ralf Rothmann: Nuorta valoa

Nuorta valoa kertoo 1960-luvun Saksassa Ruhrin alueella asuvan 12-vuotiaan Julianin kesästä. Poika joutuu jäämään isän kanssa kotiin, kun perheellä on varaa vain äidin ja pikkusiskon rantalomaan. Isä käy kaivoksessa töissä. Yksinäinen Julian viettää aikaa eläinkerholla ja kohtaa kuljeksiessaan ihmisiä ja uusia, outoja asioita. 15-vuotias Marusha hä... Lue koko vinkki »
Haaskio-kirjan kannessa on sinisellä taustalla yksinkertainen piirros keltaisesta flyygelistä. Flyygeli on kannen yläreunassa ylösalaisin ja siitä putoaa mustia ja valkoisia koskettimia ryöppynä kannen alareunaan.

Thomas Bernhard: Haaskio

Marginaalista marginaaliin ulottuva mielensisäisen monologin suollos, tajunnan tumma virta ja tekstin vertautuminen musiikkiin ovat yhteistä tälle kirjalle ja Hakkuu -teokselle. Mutta siinä missä Hakkuu on satiiria, Haaskio on… no, empaattista realismia. Myötätuntoni ei syntynyt niinkään siitä, mitä teos kuvaa – ystävän itsemurhaa –, vaan miten, ve... Lue koko vinkki »
Yksin yhdessä -kirjan kannessa on Beni Juslinin maalaus miehestä ja naisesta.

Emma Juslin: Yksin yhdessä

Emma Juslin jaksaa viehättää tekstillään ja kielellään. Romaani ilmestyi alunperin ruotsiksi ja samanaikaisesti käännettynä suomeksi, erinomaista työtä. Käännöksestä eivät ehkä aivan kaikki kielen vivahteet käänny siten kuin odottaisi, mutta mainiota työtä tämäkin. Kaikki asuvat joko Helsingissä ja Vorpoossa, joka omituisesti muistuttaa Porvoota, k... Lue koko vinkki »
Saari-kirjan turkoosissa kannessa on piirros airosta, joka rikkoo vedenpinnan ja aiheuttaa pyöreitä kehiä.

Kjell Askildsen: Saari

Pienellä, lähes puuttomalla meren saarella asuu majakanvartija vaimonsa ja 20-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kun vieras mies, kirjailija Krafft, tulee saareen, sekä äidin että tyttären halut löytävät kohteen. Eikä Krafft pane pahakseen. Samalla perheenjäsenten keskinäiset ristiriidat nousevat piiloistaan. Saaressa kaikki ovat toistensa katseen alaisin... Lue koko vinkki »
Jälkikasvu-kirjan sinisessä kannessa on kolme läpinäkyvää ihmisen valokuvaa päällekkäin. Kuvissa on lapsia ja aikuinen.

Sari Malkamäki: Jälkikasvu

15 novellia sisältävän kokoelman aiheet ovat monenkirjavia, mutta lähes kaikkia tarinoita yhdistävä tekijä on lasten ja vanhempien suhde. Näkökulma ja kerronta pysyvät teemallisuudesta huolimatta piristävän erilaisena. Maailmaa tutkaillaan esimerkiksi lentopelkoisen miehen, isän salaisuuksia selvittävän opettajan sekä lastenlapsien syntymäpäiväpuhe... Lue koko vinkki »