Katseen maanosat

Pauli Hautala: Katseen maanosat

Pauli Hautala (s. 1984) on esikoisrunoilija, jonka esikoisrunokokoelman Katseen maanosat on julkaissut Poesia. Kirjassa on Olli-Pekka Tennilän kiehtova kansikuva ja se on esineenä miellyttävän vähäeleinen. Runot sen sivuilla avautuvat proosamaisina, tasapalstaisina enimmäksen muutaman rivin mittaisina katkelmina. Poesian sivuilla teosta kuvailla... Lue koko vinkki »
Hiljainen vieras

Akseli Heikkilä: Hiljainen vieras

Torniolaistaustaisen Akseli Heikkilän (s. 1984) toinen romaani Hiljainen vieras jatkaa samankaltaisilla poluilla kuin esikoisteos Veteen syntyneet. Ollaan jossain vähän epämääräisessä pohjoisessa, tunnelma on painostava ja synkkä ja pääosassa on taas nuori nainen. Hiljaisen vieraan päähenkilö on Oona, joka muuttaa miehensä kanssa vanhoille kotis... Lue koko vinkki »
Me halusimme kaiken

Minna Sarantola-Weiss: Me halusimme kaiken : 1980-luvun historiaa

Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss (s. 1963) on aikaisemmin kirjoittanut teoksen 1970-luvun arjesta. Nyt on siis luontevaa hypätä vuosikymmen eteenpäin ja tarkastella 1980-lukua koko komeudessaan. Me halusimme kaiken kuvaa värikästä ja ristiriitaista vuosikymmentä. Me halusimme kaiken on tuhdin kokoinen, tyylikäs k... Lue koko vinkki »
Veteen syntyneet

Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet

Eeva on kotoisin pienestä kylästä jostain kaukaa pohjoisesta. Hän on palannut kotikyläänsä neljän vuoden poissaolon jälkeen. Kylän elämä on pyörinyt runsaskalaisen joen ympärillä, mutta joki on edelleen tyhjänä kaloista. Kukaan ei enää kalasta, paitsi Eevan isäpuoli Eino ja velipuoli Alarik, eivätkä hekään mitään kalaa enää saa. Eeva on tullut t... Lue koko vinkki »
Olen nyt täällä metsässä

Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä

Anja Erämajan edellinen runokokoelma Ehkä liioittelen vähän (2016) palkittiin Tanssiva karhu -palkinnolla, ja nyt tämä uusin kokoelma on niin ikään Tanssiva karhu -ehdokkaana. Jotain raatiin tenhoavaa Erämajan tyylissä taitaa olla. Mutta miksipä ei – pidin edellisestä kokoelmasta ja tämäkin maistuu. Kirjan runot ovat mitaltaan vaihtelevia. Osa o... Lue koko vinkki »
Jos vain muuttuisin toiseksi

Sanni Purhonen: Jos vain muuttuisin toiseksi

Sanni Purhosen kolmannen runokokoelman kannessa on paloiteltu naishahmo. Heti ensimmäisessä runossa kohdataan Erzsébet Báthory, unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja. Luku on nimetty ”Outo nainen”. Väitetysti Erzsébet kylpi neitsyiden veressä kauneuden vuoksi. Purhosen runot ovat eri mieltä: ”olen sivistynyt / puhun neljää kieltä / mihin olisin t... Lue koko vinkki »
Isästä / Äidistä

Annie Ernaux: Isästä / Äidistä

Ranskalainen Annie Ernaux (s. 1940) nousi suomalaisten lukijoiden tietoisuuteen vuonna 2021, kun alkujaan vuonna 2008 ilmestynyt muistelmateos Les Années ilmestyi suomeksi nimellä Vuodet. Nyt Ernaux-suomennokset jatkuvat kahdella pienoisromaanilla, jotka suomalaisten lukijoiden iloksi on niputettu yhdeksi niteeksi. Eipä tässä näinkään ole kuin 152 ... Lue koko vinkki »
Kongo / Köyhien sota

Éric Vuillard: Kongo / Köyhien sota

Ranskalaisen Éric Vuillardin (s. 1968) nimi on tullut tutuksi, mutta kirjoihin en ole vielä perehtynyt. Tartuin nyt ensimmäisenä tähän tuoreimpaan suomennokseen, joka yhdistää yksiin kansiin kaksi teosta. La guerre des pauvres (2019) on Vuillardin tuorein teos ja Congo (2012) vähän varhaisempi. Molemmat ovat Lotta Toivasen suomennoksia ja pituudelt... Lue koko vinkki »
Pelle Romantique'n Konerunoja

Pelle Romantique: Pelle Romantique’n Konerunoja

Näin alkoivat nämä runot: piirsin väriliiduilla kuvan, jossa hymyilevä valas sukelsi ilmaan ja söi appelsiinia. Pelle Romantique’n eli Toni Lahtisen Konerunoja-teoksesta olen ollut tie­toinen jo pidempään. Vaadittiin Tanssiva karhu -ehdokkuus, että sain aikai­seksi tarttua kokoelmaan, joka laajenee runokirjaa mittavammaksi kokonai­suudeksi. En n... Lue koko vinkki »
Kirnu

Milka Luhtaniemi: Kirnu

Kukaan ei voi puhua niin korkealta, ei kenenkään läpi mene sellaista valoa. Jos runoutta asemoi jatkumolle helposta vaikeaan, Milka Luhtaniemen esi­koiskokoelma Kirnu asettuu luontevasti kallelleen vähän vaikeampaan päin. Näkemys saa vahvistusta vaikkapa Goodreadsin arvioista: haltioituneiden näkemysten joukkoon mahtuu muutama ”en tajua tätä yht... Lue koko vinkki »
Kasvukausia

Ida Pimenoff (toim.): Kasvukausia : kirjoituksia äitiydestä

Äitiys on runsas aihe, joka ei hetkessä tyhjene. Siitä todistaa myös tämä Ida Pimenoffin toimittama kolmentoista esseen kokoelma, jonka kirjoittajat käsittelevät äitiyttä ja vanhemmuutta monista eri näkökulmista. Kirjoittajat ovat enimmäkseen naisia, mutta mukana on myös kaksi miestä. Ihan jokaista näkökulmaa mukaan ei ole saatu, niin toteaa Pim... Lue koko vinkki »
Neitsytlento

Riikka Ulanto: Neitsytlento

Runoilija Riikka Ulannon ensimmäinen romaani on ulkoisilta piirteiltään lähel­lä runoteosta. Vain satasivuinen romaani on pieni teos, jonka kieli on runollista ja luovaa. Sisältö kuitenkin ravistelee. Kirja kertoo nuoresta naisesta, Kaisusta, jolla menee lujaa. Mutta hänhän on kuuluisa ja siksi hänet on tuotu hotelliin piiloon faneilta. Hotellissa ... Lue koko vinkki »
Loppuelämät

Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät

Vuoden 2021 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittaja Abdulrazak Gurnah syntyi vuonna 1948 Sansibarin sulttaanikunnassa. Millainen paikka on Sansi­bar? Tässä pienessä itäafrikkalaisessa saarivaltiossa asui alkujaan mustia af­rikkalaisia, kunnes 1600-luvun päätteeksi saaret siirtyivät Portugalin hallin­nasta Omanin sulttaanin alaisuuteen ja saarille m... Lue koko vinkki »
Pimeän jäljillä

Femi Kayode: Pimeän jäljillä

Nigerialainen Femi Kayode on opiskellut kliinistä psykologiaa, mutta on teh­nyt työuransa mainosalalla. Mainostyön lisäksi hän on kirjoittanut paljon käsi­kirjoituksia näyttämölle ja ruudulle. Pimeän jäljillä on Kayoden esikoisromaani, hänen lopputyönsä yliopiston luovan kirjoittamisen rikoskirjallisuuden maiste­ritutkintoon. Teos voitti Little, Br... Lue koko vinkki »
Tulikärpäsiä Tammelan yllä

Leena Kellosalo: Tulikärpäsiä Tammelan yllä

Leena Kellosalo on monipuolinen taiteen alan toimija: näyttelijä, runoilija, krii­tikko, äänikirjojen lukija ja mitä lie muuta. Tämä Tulikärpäsiä Tammelan yllä on kolmas runokokoelma, kaikki kolme Ntamolta. Kokoelmat ovat keränneet ke­huja, niin tämä tuoreinkin, ja niinpä minäkin siihen tartuin. Nimen Tammela viittaa Tampereelle ja tamperelaisma... Lue koko vinkki »
Kadonneiden lasten arkisto

Valeria Luiselli: Kadonneiden lasten arkisto

Kadonneiden lasten arkisto on Yhdysvalloissa asuvan meksikolaisen kirjailijan Valeria Luisellin viides teos ja ensimmäinen, jonka hän on kirjoittanut eng­lanniksi. Kirja sijoittuu yhdysvaltoihin. Se kuvaa siirtolaistaustaisen uusper­heen matkaa New Yorkista kohti maan eteläosia. Siinä sivussa kuvataan lapsi­pakolaisiin liittyvää kriisiä Yhdysvalloi... Lue koko vinkki »
Tuntemattoman planeetan unia

Johanna Ikonen: Tuntemattoman planeetan unia

Runokokoelma Tuntemattoman planeetan unia kantaa huolta ihmisen ja pla­neetan tilasta, kertoo takakansi, ja tällaiseen kuvastoon uppoudutaan heti kokoelman ensimmäisessä runossa, maalailemaan maailmanlopun ennustuk­sia. Itse runot ovat runsassanaista proosarunoutta, pitkiä kappaleita tasale­vyistä tekstiä. Valittu tyyli näyttää sivuilla vähän ty... Lue koko vinkki »
Mitä tahansa

Kari Aronpuro: Mikä tahansa

Kari Aronpuro on runoilijana tähänastisen – kovin vähäisen – kokemukseni perusteella sivistynyt, leikkisä, mutta vähän vaikea. Aronpuron kahdeskym­menes kokoelma Mikä tahansa vahvistaa tätä vaikutelmaa. Aronpuro viittailee sinne tänne, leikittelee erilaisilla kielellisillä rekistereillä ja tasoilla ja on sekä vaikeaselkoinen että hauska. Runot o... Lue koko vinkki »
Onnellisuudesta

Dion Khrysostomos: Onnellisuudesta

Juhana Torkki on tehnyt jo kaksi oivallista teosta antiikin ajattelijoista. Nyt Plutarkhoksen ja Senecan jälkeen vuorossa on Dion Prusalainen (n. 40–120), kreikkalais-roomalainen reettori, sofisti ja kirjailija. Dion tunnettiin lisä­nimellä Khrysostomos, Kultasuu, kiitos hyvien puheenlahjojensa. Esipuheessaan Torkki kertoo, miten Dion sai eläess... Lue koko vinkki »