Saako lähettää terveisiä?

Pilvi Pääkkönen: Saako lähettää terveisiä?

Saako lähettää terveisiä? on omalla tavallaan yllättävä runokirja. Kokoelmassa suurin osa on proosarunoja. Loput ovatkin hankalammin määriteltäviä ja ne ovat tämän kirjan parasta antia. Mitkään kirjan tekstit eivät siis näytä runoilta perinteisten runousoppien mukaan. Mutta toisaalta nykyäänhän runoiksi saa kutsua melkein mitä tahansa, mikä ei kuit... Lue koko vinkki »

Immi Hellén ja Tuula Korolainen: Hyvää huomenta, punahilkka!

Klassisista lastenrunoista puhuttaessa muistetaan usein vain Kirsi Kunnas ja Hanhiemon lorut. Nyt Tammi on julkaissut helppolukuisessa Tammenterho-sarjassaan kirjan verran myös Immi Hellénin runoja. On ihanaa, että vastaavia klassikoita julkaistaan uudestaan vieläkin. Hellénin runot ansaitsevat tulla luetuksi myös uusien lapsisukupolvien keskuudess... Lue koko vinkki »
Hei, hommiin!

Ismo Puhakka: Hei, hommiin!

Hei, hommiin! on lapsille suunnattu runokirja. Teema on sama koko kirjassa: kaikki runot kertovat erilaisista ammateista ja työnteosta. Mukana on viisitoista erilaista ihmistä, joista osa edustaa vähän harvinaisempia ammatteja. Tavallisten poliisin, kokin ja muiden vastaavien seassa on myös siis esimerkiksi ilmapallokauppias ja betonimylläri. Va... Lue koko vinkki »
Kuuluuko tämä teille

Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille

Proosan muotoon asettuvat proosarunot ovat tehneet toista tulemistaan Suomessa 2000-kuluessa. Anja Erämajan kiitelty esikoinen Laulajan paperit on vuodelta 2005, ja samantyylistä proosarunoa jatkaa myös toinen runokokoelma. Kuuluuko tämä teille koostuu lyhyistä tekstikatkelmista, jotka soljuvat puheen rytmiin ja ovat siksikin helppoja lähestyä. ... Lue koko vinkki »
Kolmas sisar

Aulikki Oksanen: Kolmas sisar

Kolmas sisar on Aulikki Oksasen runokirja. Se on ikään kuin jatkoa aikaisemmille runoteoksille Sinua, sinua rakastan (1998) ja Puškinin hevonen (2007). Runoilla ei ole mitään selkeää koko kirjan kattavaa teemaa. Aiheina ovat esimerkiksi vuodenajat ja Kreikka. Osa kirjan runoista on jo tullut tutuksi suuremmalle yleisölle Vuokko Hovatan esittämie... Lue koko vinkki »
Eläämellistä rakkautta

Arto Juurakko: Eläämellistä rakkautta

Arto Juurakon uusi murrerunokirja on ihana! Kirjassa on aivan loistava Benjam Pöntisen kuvitus. Kuvat kertovat tässä runokirjassa todella enemmän, sillä jokainen runo on juuri siitä kuvasta. Kun katsoo kuvaa ja lukee rinnalla olevan runon, kuva herää eloon. Harvoin kohtaa niin hyvin yhteen sulautettua kuvarunoyhdistelmää. Kaikki kuvat ja runo... Lue koko vinkki »
Jänes pussis

Heli Laaksonen: Jänes pussis : korvallissi runoi

Heli Laaksonen kirjoittaa runoja lounaismurteilla. Äänikirja Jänes pussis ei ole suora kopio mistään hänen paperisena julkaistuista runokirjoistaan, vaan itsenäinen kokonaisuus. Kirjaan on koottu runoja hänen kahdesta ensimmäisestä runokirjastaan Pulu uis (2000) ja Raparperisyrän (2002). Lisäksi mukana on eräällä esiintymiskeikalla esitettyjä ru... Lue koko vinkki »
Ryppyjä rakkaures

Arto Juurakko: Ryppyjä rakkaures : parisuhtehen patolokiaa lll

Murrerunojen ystäville ihana paketti runoja. Rakkauserorunoja kaikilla mausteilla, ihan sitä itteään kaikkinen arkisine juttuineen. Parasta on se huumori, joka saa kaikesta arkisesta niin kovin tai melkein ihanaa. Lisäksi miesnäkökulma on aina niin kivan pelkistettyä. Tässä runokirjassa erotaan, kaivataan ja ihmetellään, mihin se kaikki hävisi. ... Lue koko vinkki »
Hän lähti valaiden matkaan

Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan

Kiehtovan nimen omaava runokokoelma vakuuttaa myös sisällöllään. Vajaaseen sataan sivuun mahtuu monenlaisia tapahtumia, jotka esitetään oivaltavasti ja tarkasti kuvattuna. Arki ja fantasia kulkevat alusta alkaen käsi kädessä. Hiukset vaihtavat väriä kertomuksen mukaan Runoissa on ironiaa, piikkejä, ja ainakin ympäristöasioiden tiimoilta kanta... Lue koko vinkki »

Tittamari Marttinen: Pastapolkka ja mangotango : ruokaloruja

Pastapolkka ja mangotango sisältää lapsille tarkoitettuja ruoka-aiheisia runoja ja loruja. Riimittelyjen aineksina on käytetty ruokalajeja ja erilaisia ruokien perustarvikkeita, kuten hedelmiä ja vihanneksia. Lorut ovat välillä aikamoista hassuttelua ja monet ovat sanallisesti nerokkaita. Värikkäät ja suhteellisen yksinkertaiset kuvat sopivat ty... Lue koko vinkki »
Runomeri

Anna-Mari Kaskinen: Runomeri

Anna-Mari Kaskinen on tunnettu uskonnollisten kirjojen ja laulujen tekstien tekijä. Runomeri on hänen lapsille suunnattu runokirjansa, jonka teema ei muusta tuotannosta ole ollenkaan uskonnollinen (vaikka löytää sieltä varmaan piilomerkityksiä, jos niitä haluaa löytää). Runojen teemat ovat meriaiheisia muutamaa runoa lukuun ottamatta, monissa runoi... Lue koko vinkki »
Välähdyksiä, sirpaleita

Marilyn Monroe: Välähdyksiä, sirpaleita

Sitä luulisi, että Marilyn Monroesta olisi jo kaivettu ja käännetty kaikki esiin, mutta vielä tulee uutta. Tai miten sen nyt ottaa... Välähdyksiä, sirpaleita on teos, joka todellakin on välähdyksia ja sirpaleita Marilynin elämästä. Marilyn Monroen kaikki kirjoitukset, liput ja laput ovat otettu esiin, kuvattu, selvennetty ja suomennettu.  T... Lue koko vinkki »
Stockan kulma

Jukka Vieno: Stockan kulma

Saadessani käsiini Jukka Vienon järkälemäisen runokokoelman en ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä kirjailijasta. En myöskään ole kovinkaan tottunut saati innokas runojen lukija. Mutta jo ensi sivuilla kolahti: "Kaikkein parasta on kun onsurullinenilman mitään syytä" Lähes 400-sivuinen kokoelma jakautuu 13 kokonaisuuteen, joissa Jukka Vieno ... Lue koko vinkki »

Heli Laaksonen: Peippo vei

Peippo vei, niin vei, ihan mukanaan peippomettää. Heli Laaksosen uusin runokokoelma on taattua, pettämätöntä Laaksosta. Sen lukee heti, ahmien ja perään hiukan hitaammin ja nautiskellen. Hiljaa iteksee ja sitten ääneen, jättää ajatuksiin muhimaan ja palaa joihinkin taas takaisin. Voi olla, että minusta vaan tuntuu, mutta aivan kuin nämä runot ol... Lue koko vinkki »
Yönmusta, sileä

Caj Westerberg: Yönmusta, sileä

Yönmusta, sileä yllättää lukijan pelkistetyllä ilmauksellaan heti alusta lähtien, sillä ensimmäisellä varsinaisella runosivulla on vain neljä sanaa ja seuraavalla kuusi. Se sopiikin hyvin, sillä kolmeen osioon (Talvi, Kevätkunnostus, Kesä) jaettu teos alkaa talven vähäeleisestä rauhasta. Talven lyhyet kuvaukset ovat kuin tuokiokuvia tai muistoja... Lue koko vinkki »
Aekusen naesen iholla

Merja Toppi: Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan

Tätä olin jo osanut odottaakin, sillä luettuani Merja Topin ensimmäisen murrerunokirjan Voe tätä rakkaaven miäree, tuli sellainen olo, että tätä täytt suaha lissee. Aekusen naesen iholla tulee ihan iholle. Runot ovat niin hersyvän hauskoja ja itkettävän ihania. Niitä vaan lukisi ja lukisi ja toivoisi, että niitä riittäisi. Vaan kun saa kirjan lo... Lue koko vinkki »
Sakset kädessä ei saa juosta

Vilja-Tuulia Huotarinen: Sakset kädessä ei saa juosta

Sakset kädessä ei saa juosta saattaa olla tuttu vanhempien kieltolauseena, mutta se on myös Vilja-Tuulia Huotarisen vuonna 2004 ilmestynyt, erinomainen esikoisrunokokoelma. Teos vie lukijan aikakauteen, jolloin reviiri ja elämänkatsomus alkaa laajeta yhä enemmän vanhempien vaikutuspiirin ulkopuolelle. Runot ovat erillisiä, mutta muodostavat kuit... Lue koko vinkki »
Yömatkat-kirjan kannessa on epämääräisen muotoinen kuvio, jonka sisällä on korkealta otettu sumea valokuva kaupungin kadulta, jossa kulkee jalankulkijoita.

Juuli Niemi: Yömatkat

Takana päiviä jolloin puhuin vain matkoistaja öitä jolloin en kääntynyt katsomaanmikä minua jahtaa. Runoteoksen nimi on hyvin kuvaava, sillä se on kuin matka, jossa todellisuus alkaa unesta. Runojen kertoja myös pohtii usein uniaan. Lukiessa huomasi itsekin välillä miettivänsä, että voiko unessa nähdä unta. Toimii sekä tarinana että yksittäisinä... Lue koko vinkki »
Varjomadonna-kirjan kannessa valkoisella taustalla musta lehdettömän puun siluetti ja varjo. Puun rungon seasta erottuu naisen kasvot.

Heli Slunga: Varjomadonna

Jos nainen marginaalissa jaksaa vielä aiheena kiinnostaa, Heli Slungan Varjomadonna on syytä lisätä lukulistalle. Vaikka Slunga käsittelee tuttuja teemoja, on hänen runoäänessään kieltämättä sellaista karheutta, rehellisyyttä ja voimaa, joka sytyttää. Runokokoelma kuvaa naisen kohtaamisia ympäröivän maailman, ihmisten ja yhteiskunnan kanssa. Run... Lue koko vinkki »
Vaaksan päässä taivaasta -kirjan kannessa on sinisävyinen kuvio, jossa lasin on keskeltä rikki ja säröt leviävät joka suuntaan.

Tomi Kontio: Vaaksan päässä taivaasta

Tomi Kontion neljäs runokokoelma alkaa perhospinnin löytymisellä päättyen ilmaan heitettyyn kiveen. Runoissa on paljon vakavia, raadollisiakin aiheita, mutta kieli on helposti lähestyttävää ja puhuttelevaa. Kontion runot ovat täynnä tarkkoja ja rehellisiä kuvauksia. Välillä koruttomia, mutta silti lämminhenkisiä. Luopuminen, ero, rakkaus, lapsuu... Lue koko vinkki »