Yli 6000 lukemisen arvoista kirjaa
Lista on järjestetty päivämäärän mukaan, uusimmat ensin, joten näet aina ensimmäisenä tuoreimmat vinkit.
Latinisti, puoleksi italialainen. Liivijengit, joille ihmishenki on halpaa. Kouluiältä asti periytynyt kaveruus. Luonnon keskellä kasvanut nuori Aino. Kissat, koirat, susi. Latinan kieli, italian kieli. Järvi, nippusiteet, hukuttamisyritys. – Siinä ainekset Lehtolaisen uusimpaan kirjaan, joka ei muuten kuulu Maria Kallio -sarjaan, vaikka etulehdell...
Lue koko vinkki »
Viimeksi kun luin käsityökirjaa jämälangoista tehtävistä sukista, ajattelin, että juuri tämä se vielä puuttui neulekirjojen saralta. Mutta taas on Moreeni onnistunut keksimään uutta: nyt on tarjolla suuri suomalainen toivesukkakirja lasten sukista. Suurin osa sukista on toteutettu ihan perinteiseen tapaan neulomalla, mutta lisäksi mukana ovat virka...
Lue koko vinkki »
Olen saanut viime vuosina todella ilahtuneena lukea itselleni tärkeiden kirjailijoiden teoksia ensimmäistä kertaa suomeksi tai heistä kertovia kirjoja ihan uudenuutukaisina: vaikkapa Minervan julkaisemat L.M. Montgomeryn kirjat, Riitta Jalosen Kirkkaus, joka perustuu löyhästi kirjailija Janet Framen elämään, ensimmäinen vakavasti otettava, Ritva Yl...
Lue koko vinkki »
”Nainen Gomorran, mies Sodoman mukaan”, on lausunut ranskalainen kirjailija Alfred de Vigny, ja siinä voitaisiinkin sanoa olevan jonkinlainen johtotähti sarjan tälle osalle: 550 sivun verran siinä käsitellään näiden vanhatestamentillisten kadotukseen joutuvien kaupunkien vanhatestamentillista perisyntiä eli homoseksuaalisuutta.
Onhan mukana tiet...
Lue koko vinkki »
Kirjailija Kari Häkkinen sai Into-kustantamolta ehdotuksen kirjoittaa kirja tunnetusta psykiatrista Hannu Lauermasta, ja hän otti haasteen mielenkiinnolla vastaan. Kirja on kauttaaltaan minä-muodossa, joten Häkkinen on eräänlainen haamukirjailija Lauerman ajatuksille, ja tuloksena on oikein mielenkiintoinen kirja.
Kirjassa Lauerma muistelee aluk...
Lue koko vinkki »
Sairaalajännäreitä sisältyy jokaisen ahkeran dekkarinkuluttajan lukuhistoriaan varmasti monia – muistan itse aloittaneeni joskus 1970-luvulla Robin Cookin Koomalla, joka loi nuoren lukijansa tajuntaan kaamean pelon moisia hoitolaitoksia kohtaan. Psykiatrinen sairaala on tietenkin vielä luku erikseen, ja sellaisen maailmaan on Alex Michaelides sijoi...
Lue koko vinkki »
Lapsuuden tavarat, kirjat, leikkikalut. Kirpputorit ja roskalavoilta dyykkaaminen. Osto- ja myyntiliikkeet, antiikkikaupat, netin ihanuudet. Perityt posliiniserviisit ja toppatuolit. Konmaritus. Rönsyily ja minimalismi. Kaiken sälän arvioiminen ja kuolinsiivous. Ja kuitenkin kaikki se roina, mitä ihmiseltä jälkeen jää. Voi tavaroiden taikuutta!
...
Lue koko vinkki »
Aina kun Moreeni julkaisee uuden neulontakirjan, olen aivan varma, että juuri tällaista olen aina tarvinnut, eikä vastaavaa ole vielä koskaan ollut. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin Pirjo Iivosen tämänkertaista uutuutta jämälankasukista. Onhan totta, että jokaiselle, joka on vuosia neulonut, kertyy käsittämättömän paljon langanloppuja ja vajaita...
Lue koko vinkki »
Olen seurannut suhteellisen aktiivisesti Viveca Stenin Sandhamn-sarjaa, jossa ystävykset juristi Nora Linde ja poliisi Thomas Andreasson selvittävät rikoksia niin kovin rauhalliseksi kuvatussa saaristossa; taannoin televisiossa esitettiin myös kirjoihin perustuva sarja, jossa näyttelijä Alexandra Rapaport kyllä esitti mukavasti Noraa, mutta joka ei...
Lue koko vinkki »
Virginia Woolfin merkillinen, levoton, luova ja kärsivä elämä on vääjäämättömästi lähestymässä loppuaan – senhän me lukijat tiedämme, ja kirjailija itsekin arvelee vuonna 1937, että hänellä on vain kymmenen vuotta elämää jäljellä, mikä sekin on jo optimistinen arvio... Joka tapauksessa Woolfilla on 1930-luvun loppuvuosina kaksikin kiihkeää kirjoitu...
Lue koko vinkki »
Merja Ojanperä on tullut meille neulojille tutuksi omaperäisistä villasukkakirjoistaan. Nyt hän on astunut askeleen pidemmälle ja suunnitellut muutakin: kirja sisältää otsikon mukaisesti neuletakin, neulepuseron, lapasia, myssyjä, kämmekkäät ja huivin. Ihan uutta Ojanperää siis! Mutta pääpaino tässäkin kirjassa tuntuu olevan sukilla.
Silmäiltyän...
Lue koko vinkki »
Kovakuorinen on kirjoittajansa esikoisromaani; olen aiemmin lukenut hänen tuotannostaan provokatiivisen feministiset teokset Hieno vai huono (2015) ja Miten helvetissä minusta tuli feministi (2016). Itse asiassa tämä ensimmäinen fiktiivinen kirja jatkaa näiden aiempien kiihkeyttä ja julistavuuttakin, mutta tällä kertaa kertomuksellisessa muodossa. ...
Lue koko vinkki »
Miten jaksaa elää dekkarisarja, jossa saman poliisin tutkimuksia kuvataan jo kahdeksassatoista osassa? Tämä tuli väkisinkin mieleeni, kun tartuin Anna Janssonin uusimpaan teokseen. En ole lukenut ihan jokaista osaa ja tuskin muutenkaan muistaisin Maria Wernin yksityis- ja rakkauselämän jokaista käännettä. Mutta ehkä sillä ei ole niin väliäkään; nyt...
Lue koko vinkki »
Ties kuinka moni kirjojen rakastaja on haaveillut antikvariaatin pitämisestä (ja todennut sen mahdottomaksi, kun ei pysty luopumaan kirjoistaan). Skotlantilainen Shaun Bythell on yksi sellainen, joka on tehnyt haaveistaan totta: hän osti kolmikymppisenä kotikylänsä kirjakaupan. Koska hän piti itseään huonomuistisena, tuntui hyvältä aloittaa päiväki...
Lue koko vinkki »
Fabian Risk on ollut virkavapaalla, samoin hänen pomonsa Astrid Tuvesson, mutta Helsingborgissa tapahtuu taas kerran niin kaameita, että heidän on palattava lomalta töihin. Syyrialainen maahanmuuttajapoika murhataan erittäin ikävällä tavalla, ja tästä surmatyöstä lähtee liikkeelle myös muiden rikosten vyöry. Lisäksi Fabian epäilee edelleenkin, että...
Lue koko vinkki »
Lahtelaisdekkarien lukijoiden vanha tuttu, komisario Erkki Heittola, tapaa kaverinsa hautajaisissa kolme puolituttua miestä ja pian keskustelu kääntyy pohtimaan vainajan kohtaloa: tämä on kuollut väkivaltaisesti erämaakämpällään Lapissa. Mieskolmikko on kovin heterogeeninen: on valtakunnansovittelijanakin toiminut ja ministerin arvonimeä kantava Ma...
Lue koko vinkki »
Onko ujoista mihinkään tässä ekstrovertteja, puheliaita ja näkyvästi eteenpäin pyrkiviä ihmisiä suosivassa yhteiskunnassa ja työelämässä? Miksi opettajat kantavat huolta ujoista oppilaista ja arvioivat ulospäin suuntautuneiden omaavan paremmat sosiaaliset taidot, vaikka he olisivatkin aggressiivisuuteen taipuvaisia? Ovatko temperamentti ja persoona...
Lue koko vinkki »
Café Intrigo on edeltäjiensä tavoin kunnon järkäle kirjaksi; siinä on paljon lukemista, paljon henkilöitä omaksuttaviksi, paljon ovelia juonia, jotka johtavat lukijaa harhaan, paljon enemmän tai vähemmän outoja paikannimiä. Amsterdam on sentään mukana, samoin Nesserin varhaistuotannosta tuttu kuvitteellinen Maardam, ja ilmeisesti ollaan suht koht p...
Lue koko vinkki »
En itse ole mikään huivi-ihminen ja pidän neulottua tai virkattua huivia ihan vain äärimmäisessä hädässä eli parinkymmenen asteen pakkasessa. Mutta huivien käyttäjiä on paljon; varsinkin nuoremmat naiset näyttävät olevan mieltyneitä moninkertaisiin kaulaliinoihin ja tuubihuiveihin. Siksi tämä Johanna Meriläisen kirja on ihan paikallaan.
Kirja si...
Lue koko vinkki »
Luin Maija Haaviston kirjoista viimeksi runokokoelman Raskas vesi (Aviador 2018), mutta se ei oikein minulle auennut, liekö syy siihen enemmän lukijassa kuin runoissa... Mutta nyt Haavisto on jälleen palannut proosan pariin, ja lopputulos oli erikoisesta asetelmastaan huolimatta nautittava romaani.
Janni on nuori puutarhuri, joka on aikoinaan op...
Lue koko vinkki »
