Lucy meren rannalla

Elizabeth Strout: Lucy meren rannalla

Miten olikaan ihanaa tavata taas Lucy Barton läheisineen! Luulin jo jättäneeni heille jäähyväiset Stroutin edellisessä kirjassa Voi William!, mutta toisin kävi, ja niin sainkin hienon lukukokemuksen jälleen kerran. Tätä romaania ei muuten missään vaiheessa mainostettu edes itsenäisenä jatko-osana tuolle aiemmalle Voi Williamille!, mutta mielestäni ... Lue koko vinkki »
Vanhene kuin ruotsalainen

Margareta Magnusson: Vanhene kuin ruotsalainen : elämänohjeita eräältä, joka (todennäköisesti) kuolee ennen sinua

Margareta Magnusson, joka tuli sekä meille suomalaisille että monen muunkin maalaisille tutuksi kuolinsiivouksesta kertovalla kirjallaan Mitä jälkeen jää (2018), on nyt kirjoittanut omalla tavallaan hyvin viehättävän kirjan ikääntymisestä. En ole saavuttanut Magnussonin kunnioitettavaa ikää – hän kertoo jossain kohtaa olevansa 86-vuotias – mutta tä... Lue koko vinkki »
Laupias samarialainen

Cilla Börjlind ja Rolf Börjlind: Laupias samarialainen

Laupias samarialainen? Mitä tekemistä tällä Raamatun vertauksella nykyajan ruotsalaisen dekkarin kanssa? Vertauksessahan puhuttiin ojanpohjalle jääneestä pahoinpitelyn uhrista, jonka ohi kulkivat papit ja muut arvovaltaiset henkilöt, mutta halveksittu samarialainen auttoi häntä. Yhteys ei tulekaan esille ihan pian, mutta paljon tässä kirjassa tapah... Lue koko vinkki »
Pohjoisen neulotut loitsut

Meri Mort ja Katinka Sarjanoja: Pohjoisen neulotut loitsut

Kirjoneuleet ovat muotia, se on tullut todettua jo moneen kertaan. On nähty erinäisiä kirjoneuleisia sukkia ja lapasia, norjalaisia kuvioita ja valtavasti islantilaisneuleita. Nyt Katinka Sarjanoja ja Meri Mort tuovat kirjassaan oman panoksensa: kauniiden neulemallien ohessa on reipas määrä mystiikkaa. Kirjoittajat nimittäin ajattelevat, että käsil... Lue koko vinkki »
Maailma on minun

Edith Södergran: Maailma on minun : runoja ja valokuvia

Ihan heti täytyy sanoa, että tämä kirja oli minusta hurmaava, vaikka luulinkin jo Edith Södergranin lyriikan jääneen omalta kohdaltani jonnekin nuoruuteen. Ei ollenkaan! Päinvastoin, nyt paljon myöhemmin monet runoista puhuivat aivan uudella tavalla. Edith Irene Södergran (1892–1923) oli varmastikin tunnetuin lyriikan modernismin tuoja Suomeen; ... Lue koko vinkki »
Neiti Ogilvy löytää itsensä

Radclyffe Hall: Neiti Ogilvy löytää itsensä

Radclyffe Hall (1880–1943) oli englantilainen runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten lesborakkautta kuvaavasta romaanistaan The Well of Loneliness, joka ilmestyi vuonna 1928 (suom. Yksinäisyyden kaivo 2010). Nyt pienkustantamo Oppian on tehnyt ihan hyvän kulttuuriteon julkaisemalla suomeksi novellikokoelman Neiti Ogilvy löytää itsensä. S... Lue koko vinkki »
Tyyni valtameri

Kai Aareleid: Tyyni valtameri

Tyyni valtameri oli merkillisellä, lähes mystisellä tavalla erikoinen lukukokemus. Aareleidin edellinen suomeksi julkaistu teos Korttitalo ei valitettavasti tullut käsiini, mutta siinä on jälleen kerran yksi surullinen puute lukuhistoriassani. Tyynen valtameren keskiössä ovat äiti ja tytär, Emma ja Stella, ja heidän tarinoitaan reunustavat vielä... Lue koko vinkki »
Jääkylmä aurinko

Lilja Sigurðardóttir: Jääkylmä aurinko

Luin nyt lyhyehkössä ajassa toisen islantilaisen dekkarin. Ragnar Jónassonin Tuhkayö oli hyvin perinteinen dekkari, sellainen arvoitustyylinen whodunit-kirja. Tämä nyt käsillä oleva Lilja Sigurðardóttirin Jääkylmä aurinko on aika lailla erilainen, mutta jotain hyvin perinteistä siinäkin on:  mennäänkin ihan vanhoihin perinteihin, koska pääosassa se... Lue koko vinkki »
Yksityiskohdat

Ia Genberg: Yksityiskohdat

Elämme oman tarinamme puitteissa monta pienempää elämää muiden kanssa, ihmisten jotka tulevat ja menevät, ystävien jotka katoavat omille teilleen tai lasten jotka kasvavat – en vain ole koskaan ymmärtänyt, missä ne varsinaiset puitteet ovat. Kaikki vaikuttaa itsestäänselvältä kun minulla on kuumetta tai kun olen rakastunut, silloin ”minä” väistyy j... Lue koko vinkki »
Uskomattomat uskomukset

Matti Vuento: Uskomattomat uskomukset : ihmislepakoista energiaterapiaan

Matti Vuennon teos uskomuksista oli perin mielenkiintoista ja antoisaa luettavaa, mutta toisaalta se saattoi tuntua jopa hieman masentavalta, koska siinä kerrottiin niin monista epätieteellisistä käsityksistä ja maailmankuvista, joihin suuret ihmisjoukot kuitenkin uskovat vakaasti. Turhaan ei Vuento kirjan lopussa siteeraa yhdysvaltalaista Thomas N... Lue koko vinkki »
Tuhkayö

Ragnar Jónasson: Tuhkayö

Tuhkayö-dekkarin taustana on ihan todellinen tapaus, monen muistama Eyjafjallajökull-tulivuorenpurkaus Islannissa maaliskuussa 2010; se levitti tuhkaa ympäri Eurooppaa ja sekoitti lentoliikenteen. Tuhkan harmaus tuntuu yhä kesäisessä Siglufjörðurin pikkukylässä. Sinnehän vastavalmistunut poliisi Ari Thor tuli töihin aiemmin ilmestyneessä Lumisokea-... Lue koko vinkki »
Yksi meistä katoaa

Fiona Barton: Yksi meistä katoaa

Rikoskomisario Elise King on joutunut jäämään sairauslomalle työstään pienessä Ebbingin kaupungissa rinnanpoistoleikkauksen vuoksi. Jostain syystä hän pyrkii kätkemään sairautensa työtovereiltaan ja muilta kyläläisiltä mahdollisimman tarkkaan. Samaan aikaan olisi tietysti pysyttävä poissa poliisin tehtävistä, mutta kun kylän asukas, rikas liikemies... Lue koko vinkki »
Silmät tottuvat pimeään

Anne Rossi-Horto: Silmät tottuvat pimeään

Aloitan tämän kirjan esittelyn itsekkäästi omasta tilanteestani: jos makaa ikävässä kuumetaudissa sairaalassa toista viikkoa, olisi varmaankin hyvä valita lukemisekseen jotain kepeähköä, cozy crimea, pakinoita, tasaisia elämäkertoja. Mutta minä tein toisin, ja vaikka Anne Rossi-Horton kokoama teos itsemurhaan päätyneen pikkusiskonsa päiväkirjoista ... Lue koko vinkki »
Haikaran valitus

Ann Cleeves: Haikaran valitus

Ann Cleeves aloitti Devoniin sijoittuvan Kahden joen välissä -sarjan vuonna 2022 suomennetulla romaanillaan Lokin huuto. Keskeisessä roolissa, siis keskeisenä poliisina, toimii rikoskomisario Matthew Venn, alaisinaan räiskyvä punapää (voisikohan muuten mitään muuta määrettä punatukkaisiin liittääkään?) Jen sekä hieman kiipijämäinen mutta ylimmän po... Lue koko vinkki »
JonSukat : Villasukkarakkautta

Jonna Kalliomäki: JonSukat : villasukkarakkautta : parhaat mallit

JonSukat on hyvin omalaisensa villasukkaprototyyppi, joka lienee yhdessä Niina Laitisen sukkamallien kanssa suosituinta materiaalia somessa. Laitinen suunnittelee tunnetusti kirjoneulesukkien ohella myös palmikko-, pitsi- ja pintaneuleita, mutta Jonna Kalliomäki on keskittynyt yksinomaan kirjoneuleisiin. Hänellä on lisäksi hyvin tunnistettava tyyli... Lue koko vinkki »
Ylioppilaskoti

Alba de Céspedes: Ylioppilaskoti

Olen lukenut tämän kirjan joskus hyvin nuorena, koska se Alba de Céspedesin Kielletyn päiväkirjan lailla asusti lapsuudenkotini melko suppeassa kirjahyllyssä. Lukukokemuksesta ei ole kuitenkaan jäänyt oikeastaan mitään muistoa, se on sulautunut tuohon aikaan ahmimieni kirjojen vuolaaseen virtaan. Aloitin siis Ylioppilaskotiin tutustumisen ihan noll... Lue koko vinkki »
Kipulintu

Pirkko Soininen: Kipulintu

”Kirjoittamisen tila on hänen yksityinen maailmansa, jossa hän voi luoda toisia maailmoja. Kirjoittamisen tila on aina olemassa, se on hänessä, ja hänen on mahdollista siirtyä siihen hyvin helposti. Kirjoittaminen on hengitystä, ilmaa, hänen minuutensa, hänen tilansa, johon hän solahtaa vaivattomasti. Se on lahja ja välttämättömyys.” Kipulintu ... Lue koko vinkki »
Haava

Oksana Vasjakina: Haava

Saimme taannoin kuulla siitä, miten nyky-Venäjän vallanpitäjät laativat moskovalaisille kirjastoille listan aiheeltaan epäsopivista kirjoista, jotka oli tuhottava. Tämä runoilija Oksana Vasjakinan esikoisromaani on yksi niistä. Syynä lienee kirjan arkinen mutta hyväksyvä ja normaalina pitämä suhtautuminen minäkertojan lesbouteen. Eräs kirjan sivuhe... Lue koko vinkki »
Kirkonrotta

Marja Aho: Kirkonrotta

Kirjailija Marja Aho esitteli dekkarisankarinsa, rikoskomisario Simo Sundin, vuonna 2021 ilmestyneessä esikoisteoksessaan Neidonkorento. Sitä en tullut lukeneeksi, mutta tämä Kirkonrotta oli ihan miellyttävä ja viihdyttävä lukukokemus. Umpirikas Poppe Myllymäki pitää syntymäpäiviään Enonsaaressa – kerrottakoon Lahtea tuntemattomille lukijoille, ... Lue koko vinkki »
Ehdin rakastaa häntä

Meri Eskola: Ehdin rakastaa häntä

”Joskus tuntuu, että tässä perheessä onnistumiseksi riittää, että elää yli 41-vuotiaaksi. Tuleeko minusta koskaan mitään sinusta irrallista vai metsästänkö arvoitustasi lopun elämääni? Mikset ole täällä seuranani, äiti? Eikö se olisi velvollisuutesi, pitää minusta huolta? Äiti saatana! Minä olen niin yksinäinen, että kuolen. Tältäkö se tuntui si... Lue koko vinkki »