Merja Asikainen ja Tommi Liimatainen: Kaasu pohjassa

"Tuntui hurjalta ajatella, että joutuisin olemaan selvin päin joka ikinen vappu, pääsiäinen, juhannus, uusivuosi. Kaikki syntymäpäivät, jokaiset häät ja hautajaiset." Tommi Liimataisen ensimmäinen vuosi juhannuksesta juhannukseen on kulunut, nuo mainitut juhlinnat selvinpäin ohitettu, kypsymässä on päätös: ei enää koskaan, ei tippaakaan. Tommi ... Lue koko vinkki »

Joel Lehtonen: Villi – kuvitteluja

"Menen ja tapan itseni!" Niin sanoo Villi, 17 vuotta, nyyhkien, vakavissaan juopolle lehtimiesnuorukaiselle Baradinskylle, joka tyrmää ajatuksen ja palauttaa pojan maan pinnalle: - Yksi ihminen ei tässä maailmassa niin mitään merkitse!  ... Tai jos niin tahdot ... niin tuossa on pellinnyöri, kyllin vahva kannattamaan moisen laihan rihvelinkintun. ... Lue koko vinkki »

Arvo Myllymäki: Kurileiri – sotavankileiri 24 ja muut neuvostosotavankien erityisleirit jatkosodan aikana

"Se on niin suuri häpeä." "Eivät pesseet reestä edes verta pois." Kurileirin lähellä asunut emäntä  Aino Rask ei halunnut vielä vuosituhannen vaiheessa niistä kauheista oloista paljon muuta kertoa. Tuon verran, pää alas painuneena, suostui vanhaemäntä hevosenlainaajista, ammuttujen sotavankien suohautaan kuljettamisesta kertomaan. Kerimäen ... Lue koko vinkki »

Kristine Barnett: Ihmeellinen mieli

Poikani tarina on alaotsikkona autistisen pojan tositarinassa, jossa äiti käy läpi tuskat ja vaikeudet ja ennen kaikkea taistelun valmiita jäykkiä amerikkalaisia kasvatus-/kouluraameja vastaan. Ilman äidin taistelua Jack Barnett istuisi edelleen valtavaa älykapasiteettia käyttämättä syrjäänvetäytyvänä erityisoppilaana peruskoulussa. Nyt kirjan lopu... Lue koko vinkki »

Katariina Vuori: Pula-ajalla

Tässä on kirja, jota olen aika kiivaasti pyöritellyt käsissä ja päässä: välillä ihastellut ja välillä vihastellut sen sisältöä. Ottaa nyt yhdenäkin Barbi ja Ken aikuisen naisen leikkikavereiksi, ja lopulta tussinapa-Nallekin! Lapsuuden leikkikalut kaivaa toimituksesta pois potkittu, aviomiehen hylkäämä nainen kesämökin kätköistä maalla, minne hä... Lue koko vinkki »

Joel Lehtonen: Sirkus ja pyhimys – romaani vanhaan tyyliin

Alex Matson ja V.A. Koskenniemi ylistivät tämän kirjan maasta taivaaseen ja Lauri Viljanen kohotti korkeuksiin suurena taidonnäytteenä: "Puhtaan kirjallisen kulttuurin kannalta Lehtosen uusin tyyli on korkeinta, mitä meillä on saavutettu." Niinpähän vain Joel Lehtosen viimeisten vuosien tuote Sirkus ja pyhimys on unholaan jäänyt, vaikka aikansa ... Lue koko vinkki »

Pekka Kämäräinen: Pantasusi

Nykyajankotkotuksien parissa näissä saduissa elellään, jos kotkotuksiksi katsotaan äitiketun häippäisy uuden uroksen kelkkaan; 'peräkammarinallen' morsiamenhaku Venäjältä; haaskakarhun stressi työpaikastaan; nettikotkaperheen filmaattiset elintavat kun kamera käy; muurahainen ja tuottavuuden lisääminen. Enpä jatka, koska jo noista ilmi käy, ette... Lue koko vinkki »

Arvo Myllymäki: Vihan ja rakkauden päivät

"Poikani, elämä on tarkoitettu elettäväksi, ei ymmärrettäväksi." Sotavangin poika Arvo Myllymäki, julkisoikeuden emeritus professori, kirjoitti tämän romaanin kerrottuaan ensin vaikuttavassa tv-dokumentissa Matka isän luo pääpiirteittäin mitä sodan jälkeen, monen kymmenen vuoden jälkeen hänen syntymästään tapahtui. Jo dokumentissa tunnepuoli oli v... Lue koko vinkki »

Tomi Astikainen: Miten elää ilman rahaa

- Ei se ainakaan laiska eikä paha ihminen ole. Päinvastoin: ahkera filantrooppi. Odotuksiin nähden vähän yllättävä on loppupäätelmäni Miten elää ilman rahaa -dokkarikirjan miehestä. Ennakkoluulot karisivat sitä mukaa, kun kirja eteni, tai eteni ja eteni: sehän ottaa milloin loikan eteen milloin taakse, milloin mihinkin maahan tilanteen, raken... Lue koko vinkki »

Yashar Kemal: Poika ja lokki

Isoäidin ja pikku Salihin otaltaminen Kemalin romaanissa eniten 'viehättää' ja mukaansa tempaa. Julmuri, elämän totuuksien opettama isoäiti ei hellyyttä liiemmin jakele: kaulankin katkaisisi lokilta, pojan hoivaamalta silmäterältä. Ei puhettakaan että lääkitsisi voiteillaan, vaikka Salih kuinka anelisi. Niinä päivinä kun kirjaa ensimmäisen ke... Lue koko vinkki »

Joel Lehtonen: Korpi ja puutarha

Tämän neljäntoista jutun kokoelman Joel Lehtonen (1881-1934) kirjoitteli siinä elämänsä vaiheessa, jolloin hän oli vaihtamassa kesänviettopaikkaa Saimaalta Vanajavedelle. Korpi ja puutarha -kirjan anniksi jäävät Putkinotkon jälkilöylyt sekä Lintukodon löytäminen. Kirjailija hyvästelee savolaisen Putkinotkonsa ja soutaa kynällään paratiisimaiseen... Lue koko vinkki »

Katja Lehtonen, Peik Lehtonen ja Milla Paloniemi: Lennart

Yksinkertainen on kaunista. On se – vaikka kuolemisesta olisi kysymys. Sitä paitsi hauskaa! Että ovatkin tekijäsisarukset osanneet tarttua lapselliseen aiheeseen oikealla otteella ja asenteella: No perhana! Kokeillaan, niin sittenhän nähdään ovatko uhkakuvat totta. Eivät Katja ja isoveli Peik itse nokkaansa kaikkiin vaaranpaikkoihin ole te... Lue koko vinkki »

Joel Lehtonen: Rakastunut rampa

"Sakris Kukkelman, köyhä polseviikki" on yksinäinen ihminen, jota kaikki eivät pidä edes ihmisenä: eteneekin kuin jokin eläin nelinkontin, kontii ja köntii. Kääpiössä ei ole mitään muuta kaunista kuin pitkä uljas tukka, joka kätkee kyttyrän. Sakris rakastaa kirjoja. Halveksii talonpoikia, pöhköjä joilla on vain hartauskirjoja. Peltojaan vain ajatte... Lue koko vinkki »

Minna Finstad ja Sari Salminen: Onneks tänne saa tulla kännissä – tarinoita ammattikoulusta

Vieläkö sitä viitsii palata niihin aikoihin jolloin itse myrskynsilmässä seisoi: työntää nyt päätä tuleen – vapaaehtoisesti. Selaillaanpas kuitenkin varovasti: ”Tää saatanan huora ei vittu pitänyt päätään kiinni kun mä vittu yritin tehä tehtäviä, VITUN lehmä opettelisit pitään pääs kiinni!” Hups! Nuo Nicon sanat salamoivat vielä rehtorin huoneess... Lue koko vinkki »

Marja Björk: Mustalaisäidin kehtolaulu

Heti kun kynnelle kykenet, teet ensimmäisen lapsesi, Marita 15 vuotta, ja sen jälkeen sinua yksilönä ei enää ole – edessä kehittymisen seinä. Jäät toisten armoille vailla omaa tahtoa. Niin lapsettuvat nämäkin Marja Björkin mustalaistytöt ja -naiset; siinä sitten ollaan liemessä menevien mertsimannejen tiellä, riesana. Mustalaisäidin kehto laulaa... Lue koko vinkki »

Joel Lehtonen: Mataleena – laulu synnyinseudulle

24-vuotiaana on aika koittanut: uskallus palata kotiseudulle tapaamaan äitiä, joka hylkäsi poikavauvansa maantienojaan. Joel Lehtonen (1881–1934) oli silloin vielä äitinsä sukunimen mukaan Heikarainen. Kunnes muutaman huutolaisvuoden jälkeen papin leski huusi hänet itselleen ottopojaksi, kasvatti ja koulutti äpärän, lehtolapsen, josta oli tuleva... Lue koko vinkki »

Hannu Salama: Hakemisen riemu – Harri Salmisen luistelmia

Näkyy Timo K. Mukkakin jo 1965 antaneen kuolemantuomion romaanille kirjeessään Anneli Pukemalle: "romaanikirjallisuus, sitä mitä se on, on mielestäni aikansa elänyttä".  Kuten niin moni ennen ja jälkeen. Hannu Salama (s. 1936) on ollut sitä mieltä Juhannustansseista alkaen – ja vahvasti. Niinpä Salamaa on luettava väläyksittäin. Hakemisen riemun... Lue koko vinkki »

Joel Lehtonen: Rai Jakkerintytär – romaani uskollisesta

Silla, dobermann pincher, oli Suomen ensimmäinen poliisikoira; Sillan vävy Rai jää ruokolle yksinäiselle, vanhenevalle pariskunnalle isännän vastaan hangoittelusta huolimatta. Tosi tarinaa tähän saakka, puolet ainakin. Ja isännän oikkuilusta päätellen tuo pariskuntakin sopii yksyhteen – niitä Lehtosia. "Ilmeinen heittiö! Kiusallinen ketale! Turmel... Lue koko vinkki »

Sirpa Kähkönen: Graniittimies

Jos joku kaatui heikkoudesta eikä jaksanut enää nousta, hänet ammuttiin muitta mutkitta. Entä miten kävi ruumiiden? Niitä käytettiin puutavaran vähyyden vuoksi ratapölkkyinä, sillä niin kaukana pohjoisessa ei ole puita eikä siis puutavaraa. Kun maa oli jäätynyt talvella kovaksi, kestivät nuo ihmisluilla tuetut raiteet suurtakin liikennettä. Tuohon... Lue koko vinkki »