Feminismiä ihan kaikille -kirjan kannessa on keltaisella pohjalla sana "feminismiä" koko kannen kokoisilla oransseilla kirjaimilla ja "ihan kaikille" vieressä pienemmällä.

Johanna Frondelius: Feminismiä ihan kaikille

Johanna Frondeliuksen teos ei peittele asiaansa: kannessa lukee lähes koko kannen kokoisena ”FEMINISMIÄ”. Hieman pelkään, että teksti toimii lähinnä varoituksena niille, joiden tämä kirja kannattaisi lukea. Feminismiä ihan kaikille on nimittäin selkeä ja helppolukuinen selostus siitä, mistä feminismissä on kyse. Kokenut feministi ei siitä kovin pal... Lue koko vinkki »
Mikä ihmeen merenelävä? -kirjan kannessa on liemikilpikonnan kuva toteutettuna värikkäällä paperileiketyylillä. Ympärillä on pikkukaloja ja merivuokkoja ja taustalla purjekala.

Kwanchai Moriya ja Stacey Roderick: Mikä ihmeen merenelävä?

Mikä ihmeen merenelävä? on toinen osa kirjasarjaa, joka esittelee erilaisia eläimiä. Ennen tätä sarjassa on ilmestynyt dinosauruksia käsittelevä kirja, tämän jälkeen taas hyönteiskirja ja lintuja esittelevä kirja on tulossa. Kaikissa on Stacey Roderickin teksti, mutta pääosassa kaikissa on Kwanchai Moriyan kuvitus. Moriya on minulle tuttu nimi l... Lue koko vinkki »
Aito huijaus -kirjan kannessa on valokuva sateisesta intialaiskadusta. Katu on tyhjä, lukunottamatta värikkäisiin vaatteisiin pukeutunutta sateenvarjolla itseään suojaavaa naisoletettua. Kadun varrella on riksoja, polkupyöriä ja yksi puiden reunustama rakennus.

Titia Schuurman (toim.): Aito huijaus : 10 novellia nyky-Intiasta

Sosiaalisella medialla on puolensa, silloin kun se tuottaa yhteyksiä ihmisten välille. Näin kävi Mastodonissa, jossa sain tästä minulta ohi menneestä novelliantologiasta vinkin suoraan sen kokoajalta, suomentaja Titia Schuurmanilta. Päältäpäin kirja näyttää lähinnä matkaoppaalta, mutta sen sisältä löytyy kymmenen novellin verran näytteitä intialais... Lue koko vinkki »
Normipäivä-kirjan kannessa on näkymiä puutalokorttelin pihamaalta, vaaleanpunaisia ruusuja, osin syöty korvapuusti ja avonaisen vihon päälle kaatunut kahvi- tai teekuppi.

Ilona Tuominen: Normipäivä

Trilleitä kirjoittanut Ilona Tuominen vaihtoi viihdekirjallisuuden pariin Kortteli-sarjan aloittaneella Seurustelusalaliitto-kirjalla. Siinä turkulaisen Sannin häät menevät pieleen ja hän vetäytyy asumaan vanhaan mummolaansa. Mummola sijaitsee Turun keskustassa ihanassa puutalokorttelissa ja siitä tulee lopulta Sannille ihana uusi koti. Sarjan t... Lue koko vinkki »
Nieltyjä esineitä -romaanin kannessa on Balthasar van der Astin asetelmamaalauksen elementtejä, paloiteltuna ja sumennettuna niin, että ne muodostavat abstraktin ruskeansävyisen kokonaisuuden.

Kaisa Vahteristo: Nieltyjä esineitä

Kaisa Vahteriston esikoisromaani kertoo ensirakkaudentäyteisestä kesästä. Sen asetelma tuo mieleen Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa -romaanin, mutta onhan tämä monin tavoin omanlainen teoksensa. Sirpaleisen romaanin nimetön kertoja kiertelee kuusitoistavuotiaana hiljaisessa kylässä ovelta ovelle veitsiä myyden – se on perinteinen kesätyö p... Lue koko vinkki »
Karkuteillä-kirjan piirroskannessa on vaalealla taustalla kaksi punaista krysanteemia. Kannen poikki kulkee pystysuunnassa vihreä raita, jossa on kirjailijan ja kirjan nimi japanilaiseen tapaan ylhäältä alas kirjoitettuna.

Aura Kanerva Nurmi: Karkuteillä

Runoilijana kunnostautuneen Aura Kanerva Nurmen esikoisromaanissa teininä karatesta ja sitä myöten japanilaisesta kulttuurista innostunut Kauri on nyt kolmekymppisenä matkustanut ensimmäistä kertaa Tokioon. Majapaikaksi on löytynyt seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille tilaa tarjoava pieni majatalo. Majatalossa hän tutustuu toiseen sen asukkaaseen,... Lue koko vinkki »
Juhlakirjan kannessa on pinkillä taustalla erilaisia piirrettyjä lapsihahmoja monenlaisiin juhliin liittyvissä asuissa: on karnevaalinaamioita, id-juhlaa, joulua, Tomatina-juhlaa, pääsiäisnoitaa ja niin edelleen.

Mari Ahokoivu ja Vuokko Hurme: Juhlakirja

Ytimekkäästi, mutta vähän hankalasti haettavasti nimetty Juhlakirja jatkaa WSOY:n Timanttia tietoa -kirjasarjaa. Siinä julkaistaan lasten tietokirjoja lapsia todella kiinnostavista aiheista. Karkkia ja eläimiä käsittelevien kirjojen jatkoksi on nyt saatu juhlista kertova kirja. Värikkään ja kepeän lasten tietokirjan aiheena ovat erilaiset juhlat... Lue koko vinkki »
Pachinko-kuulat-kirjan kannessa on pieni valokuva pachinko-hallista, jossa pukumiehet pelaavat pachinkoa. Reunoilla on värikkäitä kuvioita ja teksti "pachinko" sekä koreaksi että japaniksi.

Elisa Shua Dusapin: Pachinko-kuulat

Ranskalais-sveitsiläinen Elisa Shua Dusapin teki vaikutuksen esikoisteoksellaan Sokcho talvella, joka ilmestyi alun perin 2016 ja suomeksi vuonna 2023. Eteläkorealaiseen lomakohteeseen talvisesongin aikana sijoittunut pieni romaani vaikutti lukijat tunnelmallaan. Pari vuotta myöhemmin ilmestyi toinen romaani, joka on nyt ilmestynyt suomeksi nimellä... Lue koko vinkki »
Valohammas-kirjan kansi on enimmäkseen tyhjän vaaleanharmaa, mutta alaosassa on valokuva vehreästä metsiköstä oksien keskeltä.

Harry Salmenniemi: Valohammas

Harry Salmenniemi jatkaa autofiktiivistä perhe-elämän kuvausta Varjotajunnan ja erityisesti Sydänhämärän jalanjäljissä. Kirja kuvaa lyhyen katkelman perhe-elämää Jyväskylässä kesällä kolmevuotiaan taaperon ja puolivuotiaan vauvan kanssa. Mitään ei erityisemmin tapahdu, huippukohtia ovat käynti puistossa ja vierailu museossa. Minua sekoitettiin ... Lue koko vinkki »
Erehtymättömyydestä-runokokoelman kannessa on suurikokoista abstraktia sinivihreää kidemäistä kuviointia, kun kiviä tai suurennettuja suolakiteitä.

Mikko Räty: Erehtymättömyydestä

Lavarunoilijana pitkään toiminut Mikko Räty debytoi Borealia-runokokoelmallaan vuonna 2022. Teos pääsi Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Nihil Interitin runouspalkinnon ehdokkaaksi. Erehtymättömyydestä on Rädyn toinen kokoelma ja jatkaa edeltäjänsä jäljillä tunnistettavasti saman tekijän työnä. Borealian kielessä oli paljon luonnontiet... Lue koko vinkki »
Tunneseksi-kirjan kannessa on vaaleanpunaisella silkkikankaalla kaksi toisiinsa kietoutunutta kättä.

Susanna Syld: Tunneseksi : Löydä yhteys aitoon nautintoon

”Tunneseksi on emotionaalisen yhteyden syvin ydin, sen valtava voima ja silti jotain, mihin emme koskaan pääse suorittamalla, pakottamalla tai ostamalla”, kirjoittaa seksuaali- ja pariterapeutti Susanna Syld kirjassaan, joka vie lukijansa tielle kohti aitoja kohtaamisia seksuaalisuuden parissa. Kirja on suunnattu pariskunnille, mutta seksuaalisuude... Lue koko vinkki »
Venus ja minä -teoksen kannessa on Rene Magritten teos The Difficult Crossing, jossa on sisätilassa valkoinen pylväs ja pöytä jonka yksi jalka on ihmisen jalka ja pöydällä punaista lintua pitelevä valkoinen irtokäsi. Katossa on verhotanko, jonka päällä kangas ja takaseinällä myrskyävä meri, joka voi olla ikkuna tai maalaus.

Emi Yagi: Venus ja minä

Japanilaisen Emi Yagin esikoisromaani Tyhjyyspäiväkirja kuvasi kolmikymppistä japanilaista toimistotyötä tekevää naista, joka päätti heittäytyä raskaaksi saadakseen vähän armoa toimistotyön kuormituksista. Äitiyteen kuuluu kuitenkin kelpo annos suorittamista ja kirja sai loppuaan kohden vähän hämmentäviäkin käänteitä. Yagin toinen romaani Venus ... Lue koko vinkki »
Seurustelusalaliitto-kirjan kannessa on vaalealla taustalla kuvia puutalojen ulkoportaista, hääkakun koristeita ja reunalla fuksianvärisiä syreenejä ja sinisiä orvokkeja.

Ilona Tuominen: Seurustelusalaliitto

Ilona Tuominen nousi kirjalliseen julkisuuteen Kouvolan Dekkaripäivien novellikilpailun voittajana ja hänen aikaisemmasta tuotannostaan löytyy kaksi trilleriä. Vuonna 2023 Tuominen vaihtoi tyylilajia suosittuun hyvän mielen viihdekirjallisuuteen ja hyvällä menestyksellä: Seurustelusalaliiton filmatisointioikeudet myytiin nopeasti ja sen aloittamaan... Lue koko vinkki »
Dublinilaisia-kirjan piirroskannessa on 16 ihmistä 1900-luvun alun asuissa. Useimpien vaatteet ovat mustat ja muodostavat yhtenäisen värialueen, jossa on tiilikuviointi. Ihmisten piirteet ovat varsin abstrakteja, eikä kenelläkään näy silmiä tai suita.

James Joyce: Dublinilaisia

Alkuvuoden kirjallisena projektina luen James Joycen Ulyssesta Leevi Lehdon suomennoksena. Se on hidasta etenemistä, jonka kanssa en pidä turhaa kiirettä. Lehdon alaviitteistä olen bongaillut lukuisia viittauksia Joycen Dublinilaisia-novellikokoelmaan, jonka henkilöt esiintyvät myös Ulysseksen sivuilla. Niinpä katsoin tarpeelliseksi tutustua tähän ... Lue koko vinkki »
Kun hiljaisuus valehtelee -kirjan piirroskannessa on uimaripoika istumassa kädet jalkojensa ympärillä. Hänellä on sininen uimalakki ja uimalasit, joiden linssit hehkuvat valkoisina. Taustalla on sinistä vettä.

Mimmu Tihinen: Kun hiljaisuus valehtelee

Riku saa 16-vuotispäivänään onnitteluviestien joukossa tuntemattomasta numerosta tulleen viestin veljeltään. Vaan kun Riku on ainoa lapsi! Pian käy kuitenkin ilmi, että viesti ei ole pilaa, vaan Rikun isällä on toinenkin lapsi. Miksi asia on pidetty salassa Rikulta kaikki nämä vuodet? Riku päättää puristaa totuuden ulos isästään. Toisena juontee... Lue koko vinkki »
Korvapuustikesä-kirjan kannessa on taustalla punainen puutalo ja metsänreunaa ja kaunis pilvinen auringonlaskutaivas. Reunalla on koivunoksia ja keskellä on perinteisen mummopyörän päällä olevan naishahmon siluetti.

Maija Kajanto: Korvapuustikesä

Kustantamojen uutuusluetteloita lukenut ei ole voinut välttyä viihdekirjallisuuden tulvalta. Viime vuosina likimain jokaisen kustantamon kuvastoon on ilmestynyt oma osastonsa viihdekirjallisuudelle. Tyylilaji on helposti tunnistettava ja useissa sarjoissa on samankaltaisia piirteitä. Kirjallisuudenlaji on selvästi suosittu, joten olen vähän kaipail... Lue koko vinkki »
Elämäni miehet -kirjan kannessa Samuli Putro istuu vanhalla tuolilla pukeutuneena violettiin pitkähihaiseen paitaan, mustiin housuihin ja mustiin pipoon, nojaten päätään käteensä.

Samuli Putro: Elämäni miehet

Samuli Putro tunnetaan muusikkona ja puhuttelevana sanoittajana, ensin Zen Cafe -yhtyeestä ja sitten soolouraltaan. Henkilökohtaisessa elämässään hänellä on ollut jos jonkinlaista karikkoa, joka on johtanut hänet lopulta terapiaan. Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos, joka kuvaa Putron terapiaprosessia ja siinä sivussa käy läpi tämän elämää.... Lue koko vinkki »
Revenge of the Librarians -kirjan kannessa on kuusi tikku-ukkohahmoa marssimassa jonossa: ensimmäinen kantaa lippua, jossa lukee kirjan nimi, kahdella on kädessään soihtu, kahdella kirjapino ja yksi työntää kirjastonhoitajan kirjakärryä.

Tom Gauld: Revenge of the Librarians

Tom Gauld on tiede- ja kirjallisuusaiheisiin erikoistunut sarjakuvataiteilija, jonka sarjakuvia ja kuvituksia on julkaistu muun muassa The Guardianissa, The New Yorkerissa ja New Scientistissa. Kirjastonhoitajien kosto on Gauldin tuorein kokoelma ja sisältää The Guardianissa ilmestyneitä kirjallisuusaiheisia sarjakuvastrippejä. Taiteilijana Gaul... Lue koko vinkki »
Ruotokuvien kannessa on ruudukko, jossa yksityiskohtaisia, vanhanaikaisella tyylillä tehtyjä mustavalkopiirroksia asioista: anatomisesti korrekti sydän, kaksi meritähteä, trumpetti, mustekala, pallokala, ihmisen pääkallo ja joku kala.

Anna Aittomäki: Ruotokuvia

Luontoa runot ovat pullollaan, mutta enimmäkseen puita, metsiä ja lintuja. Mutta miksei kalojakin! Anna Aittomäen esikoiskokoelma Ruotokuvia kertoo jo nimellään, että kalojen parissa ollaan. Tyyli on enimmäkseen tiivistä proosarunoa, tekstit ovat enimmäkseen kappaleen tai parin mittaisia. Kirjan kuudesta osiosta viimeisessä on sitten yksi pitkä run... Lue koko vinkki »
Hankala eläin -kirjan kannessa on lähikuva oletettavasti lehmän silmästä ja poskesta.

Annamari Huovinen: Hankala eläin : Esseitä lajien kohtaamisesta

Teoksen nimi on viittaus Judith Butlerin klassikkoon Hankala sukupuoli; kuten Butlerilla sukupuoli itsessään ei ole hankala, ei Annamari Huovinenkaan sano eläimiä itsessään hankaliksi. Hankaluus nousee siitä, millaisiksi ihmiset kokevat muihin eläimiin liittyvät teemat. Ristiriitojahan ihmisten suhde muihin eläimiin on tulvillaan. Itsekin lykkäsin ... Lue koko vinkki »