Rakkaudella, Hynynen -kirjan kannessa Hynynen istuu kirjoituskoneen ääressä tukka silmillä. Hynysen takana on sänky, jossa on alaston nainen.

Jouni Hynynen: Rakkaudella, Hynynen

Jos on joskus lukenut Herra Hynysen iskeviä juttuja lehtien sivuilta tai netistä ja pitänyt niistä, niin nyt voi ottaa revanssia. Rakkaudella, Hynynen käsittää toinen toistaan kutkuttavampia kolumneja. Kolumnit ovat erittäin hersyviä ja niiden lukeminen sujuu varsin vaivattomasti. Näitä voi jopa lukea kaverille ääneen, tai ainakin yrittää, siis jos... Lue koko vinkki »

Martti Linna: Kuolleita unelmia

Martti Linnalta tuli kolmas Sudenmaa-dekkari, joka on ehkä kulkevin. Luin sen nopeasti, sillä se sai minut niin kiinni niihin kuolleisiin unelmiin. Kirjassa on Haliwood-yritys, joka tekee hirsisiä unelmia unelmaperheille, upei­ta taloja, joissa asustaa idyllinen perheonni. Haliwood-yrityksessä on kaikki erittäin hyvin ja kaikki työntekijät ovat ... Lue koko vinkki »
Paine-kirjan kannessa on mustalla taustalla isoihin palasiin lohjennut vanhanaikainen valkoinen koristekuvioitu posliinilautanen.

Eppu Nuotio: Paine

Eppu Nuotion viides Pii Marin -trillerisarjassa on Paine. Lukiessani tätä kirjaa tuli mieleen, että kirjan nimi voisi aivan hyvin olla Piina, sillä niin se piti otteessaan. Kirjassa kulkee jälleen kaksi tarinaa rinnakkain ja siksi se on taattua ahmimiskamaa, sillä koko ajan on saatava tietää, kuinka se toinen juttu etenee. Henkilökuvat ovat sen ... Lue koko vinkki »
Ilmaiset monot -kirjan kannessa on aaltoileva mustavalkoinen vaakasuora raitakuvio.

Maikki Harjanne: Ilmaiset monot

Ilmaiset monot kertoo Maikki Harjanteesta alkaen siitä kun hän oli Maija-Liisa Saksman, sotaorpo. Kirja on täynnä pieniä välähdyksenomaisia tarinoita. Vaikeat ja surullisetkin asiat kerrotaan niin mukavalla tyylillä, että lukijalle jää hyvä mieli. Millaista on, kun isä on astunut miinaan ja äiti joutuu hoitoon. Kuinka lapsi selviää. Mitä sitten, ku... Lue koko vinkki »
Katoamispiste-kirjan kannessa on abstrakteja värillisiä kuvioita, joiden taustalla näkyy valokuvia Raija Siekkisestä.

Joel Haahtela: Katoamispiste

Joel Haahtelan uusin ei petä. Kirja on kaiken kaikkiaan niin täyttä tavaraa, että siitä nauttii joka sivulla. Siinä ei ole mitään liikaa, eikä siitä puutu mitään. Kirja alkaa sillä, että on henkilö, joka on kadonnut. Kun aletaan selvittämään hänen taustojaan, päädytään Raija Siekkiseen ja hänen traagiseen kohtaloonsa. Kirjan viehätys piileekin s... Lue koko vinkki »
Vääränlainen mies -kirjan kansi on punainen ja siinä on helminauha ja irtohelmiä.

Anna-Leena Härkönen: Vääränlainen mies : lauluja

Nyt lauletaan runoja tai luetaan runoja, ihan kuinka vaan. Vääränlainen mies on Anna-Leena Härkösen uusi kokoelma varsin meheviä ja raikkaita lauluja. Jos niitä lukee kuin runoja, alkaa väkisinkin soimaan päässä. Ihan harmittaa, kun ei vaan osaa säveltää. Härkösen suorasukaisuus tulee näilläkin sivuilla esiin monella tapaa. Ollaan rakastuneita, ... Lue koko vinkki »
Yösyöttö-kirjan kannessa on piirroskuva öisestä jääkaapista täynnä maitopulloja.

Eve Hietamies: Yösyöttö

Pitkästä aikaa sain nauttia Eve Hietamiehen mahtavasta, mukaansa tempaavasta kerronnasta. Yösyöttö on niin mukava kirja, että voin suositella sitä ihan kelle tahansa, mutta ehkä eniten siitä voisi saada irti pienten lasten vanhemmat ja erityisesti isät. Päähenkilö on Antti. Mies, joka jää yksinhuoltajaksi heti synnytyksen jälkeen, kun äiti ottaa... Lue koko vinkki »

Kate Holden: Enkelivaihde

Enkelivaihteessa on vaihde koko ajan päällä, vapaalle ei heitetä, ennen kuin kirja on luettu, jos sittenkään. Kirjailija on kirjallisuustieteen maisteri ja sen kyllä huomaa. Teksti on niin mukaansa tempaavaa, kun antautuu mukaan tähän omaelämäkerralliseen romaaniin. Kate on kunnollinen tyttö, kunnollisesta perheestä, eletään Australiassa. Ujo... Lue koko vinkki »
Hannele Laurin hampaat -kirjan kannessa on kirjan nimi isoilla punaisilla kirjaimilla ruskealla pahvinpalalla, jonka reuna on repaleinen.

Jussi Siirilä: Hannele Laurin hampaat

Tähän kirjaan tartuin lähinnä siksi, että minua on aina kiehtonut kirjat, joilla on jotenkin hauska tai erikoinen nimi. Hannele Laurin hampaat kuuluu tähän sarjaan. Toisin kun voisi luulla, tämä kirja on täysin vailla minkäänlaista juonta tai sitten minä en vaan sitä huomannut. Käsitin niin, lukiessani kirjaa, joka on täynnä sivun, parin mittais... Lue koko vinkki »

Seija-Riitta Laakso: Postikorttien keräilystä kokoelman rakentamiseen

Postikorttien ystäville, niistä kiinnostuneille ja niitä keräileville on nyt aivan ihana uusi kirja. Kirja on runsaasti kuvitettu ja teksti kulkee siellä kuvien välissä. Erittäin helppolukuinen tai vain katseltava. Seija-Riitta Laakso on perehtynyt kunnolla aiheeseen, sillä kirjasta löytyy postikorttien historiaa, postikorttien tyypit ja korttie... Lue koko vinkki »
Lyöty mies

Seppo Jokinen: Lyöty mies : Kolmetoista rikoskertomusta

Äkkiä luulisi, että ei voisi lukea novellikokoelmaa rikoksista. Kun tarttuu Seppo Jokisen kirjaan Lyöty mies, ei edes huomaa lukevansa novellikokoelmaa. Kaikki 13 rikoskertomusta ovat niin hyviä ja ne pitää yhdessä komisario Koskinen, jonka elämä taustalla kulkee koko ajan omaa latuaan. Lisäksi väkivaltajaokseen tulee uusi päällikkö ja sekin aiheut... Lue koko vinkki »
Zoo-kirjan kannessa on piirros, jossa Z, O ja O -kirjainten muotoisissa syvennyksissä on on erilaisia eläimiä.

Pertti Jarla ja Roman Schatz: Zoo : Eläimellinen tarina

Tämä on lasten versio Eläinten vallankumouksesta. Kun kyseessä on parivaljakko Roman Schatz ja Pertti Jarla, niin voi heti avoimin mielin ottaa kirjan käsittelyyn — vaikka ei olisikaan lapsi. Kaikki alkaa siitä, kun eläintarhan vanhin asukas, Sumatrantiikeri virkkoo: "Miffä filmälafini ovat?" Hän, vanhin asukas koko eläintarhassa ja hampaatkin o... Lue koko vinkki »

Paula Hahtola: Salpalinja

Salpalinja on Paula Hahtolan esikoisteos, joka oli Atenan ja Parnasson suuren proosakilpailun voittaja. Erittäin raikas tuulahdus kirjojen maailmaan. Tässä kirjassa Salpalinja ei tarkoita mitään sodan aikaisia linjoja. Kyse on enemmänkin häpeän muurista. Häpeä on kirjassa varsin koskettavaa ja paikoitellen katkeraa. Kun lapsi syntyy isättömänä, ... Lue koko vinkki »
Nilikki-kirjan kannessa on maalaus miehestä ja naisesta. Mies nojailee seinään, hänellä on toisessa kädessä juoma ja hänen kravattinsa on avattu.

Tommi Liimatta: Nilikki

Ei siis nilkki vaan nilikki, joka kuitenkin on ihan nilkki! Nilikki on Matinlassi, raivostuttavan ärsyttävä, mutta silti on vaan ihailtava, millä järjestyksellä ja logiikalla niitä hämäriä bisneksiä suorittaa. Tommi Liimatta on sellainen tekstinikkari, jota ei lueta yhdeltä istumalta. Jokainen sivu on niin runsas ja yltäkylläinen, että välillä o... Lue koko vinkki »
Muistivirhe-kirjan kannessa on öinen kaupungin katunäkymä.

Outi Pakkanen: Muistivirhe

Muistivirhe on jälleen taattua Pakkasta. Tapahtumapaikkana Helsinki ja Töölöntorin tuntumissa liikutaan, kaupunkidekkarissa. Minusta tuntuu hyvälle lukea dekkaria, missä ei lennetä ympäriinsä vaan pysytään paikoillaan. Juoni sen sijaan liikuttaa, ainakin mieltä. Jännitteet syntyvät ihmisten välisistä suhteista, mitkä ovat niin konstikkaita ja ou... Lue koko vinkki »
Sivukuja

Matti Laine: Sivukuja

Matti Laine johdattelee toisessa kirjassa lukijansa vauhdilla sivukujalle. Jo esikoisteoksesta Pudotus tuttu Ari Aalto seikkailee tässäkin kirjassa. Sarjakuvapiirtäjä Aalto on palannut piirtämislomaltaan ja ajautuu saman tien sivukujalle, myös yksityiselämässään. Aallon ystävä Räsänen on kadonnut! Jos on kadonnut, niin alkaa etsintä. Vauhti ei l... Lue koko vinkki »
Matkoilla-kirjan kannessa on 21 värikkään matkavalokuvan kollaasi.

Jukka Behm: Matkoilla

Nyt lähdetään matkoille. Varsinaisen nojatuolimatkan voi heittää aina Thaimaahan asti kun avaa Jukka Behmin uuden kirjan ja antaa mennä. Päähenkilönä on kirjailija, Jaana Varis, jonka mukana avautuu koko turistikohde kaikkine houkutuksineen. Kirjailijan matkassa kurkistetaan, ollaan matkoilla, kirjoittamisen maailmassa, missä on huomattavasti mi... Lue koko vinkki »
Pursu-kirjan kannessa on kasvi, jonka ympärillä kiemurtelee tekstejä.

Heli Laaksonen: Pursu: tarina- ja marinakirja

Pursu se pursuaa hyväntahtoisia ja hersyvän hauskoja tarinoita. Jos ei halua lukea Raamattua, niin Pursu kyllä käy ihan hyvin Raamatusta. Sen verran kauniita ovat ne tarinat, jotka antavat vaivihkaa pieniä varteenotettavia neuvoja. Jos on meinnanut hankkia jonkun vinkkiniksikirjan, ensin kannattaa lukea Pursu. Tarina-marinat ovat kirjoitettu Hel... Lue koko vinkki »
Syntikirjan kannessa on piirros mustasta rullaverhosta vedettynä alas.

Katja Kallio: Syntikirja

Tätä kirjaa lukiessa oli koko ajan sellanen virheellinen ajatus, että kirjan nimi on Syntilista. No, ei se paha ollut, sillä kyllä kirjassa tehdään siihen malliin syntiä, että sitä voisi jo alkaa listata. Kuinka monta käskyä rikotaan... Kirjassa on perhe, Henri ja Tuulikki ja heidän tyttärensä Sofia, Sofian tytär Kerttu. Sitten muutamia sivuhenk... Lue koko vinkki »